Ullut tamaasa Nunatsinnut internetikkut akornusiiniartoqartartoq
Namminersorlutik Oqartussat internetikkut akornusiiniartartunut aamma pinerlunniaqatigiinnut illersorniarnertik annertusarpaat.
Atlantikup avannaani inissisimaneq internetikkut akornusiiniartunut illersuutaanngilluinnarpoq. Tassami akornusiiniartartut qarasaasiaq akornuserniagartik sumiinnersoq apeqqutaatinneq ajorpaat.
Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfimmi Namminersorlutik Oqartussat ataaniittumi tamanna oqaloqatigiissutigisinnaavaat, taakku nunatsinni internetikkut isumannaallisaanermut akisussaasut qullersaaraat.
- Internetikkut akornusiiniarnerit ullut tamaasa misigisarpagut, Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfimmi pisrtaagallartoq, Tony Ditlevsdal, oqaluttuarpoq.
- Qujanartumik ukiuni marlunni kingullerni Namminersorlutik Oqartussanut akornusiisoqarnikuunngilaq. Akornusiiniarnerit pinngitsoortinniarlugit ilungersorluta sulivugut.
Akornusiiniarnerit akulikitsut aamma navianartorsiornerup annertusiartornerani, ukiuni marlunni kingullerni it-mi isumannaallisaanerup annertusarneqarnera ukkatarineqarsimavoq.
- Tamatuma akornusiiniarnerit pinngitsoortissimanerai, iluatsitsisimanersugut imaluunniit akornusiiniartartut Kalaallit Nunaannut akornuseeriaraluartut pikkorippallaarsimannginnerannik pissuteqarnersoq oqaatigiuminaappoq.
Isumannaallisaaneq salliutinneqartoq
Navianartorsiornerup annertusiartornerata nassuerutigineqarnera aamma digitalinngorsaanermi periusissami kingullermi, 2018-imit 2021-mut atuuttumi takuneqarsinnaavoq. Tassani isumannaallisaaneq immikkut sammisatut inissinneqarpoq, ilaatigut internetikkut isumannaallisaaneq pillugu inatsisinik suliarinnittoqassaaq, isumannaallisaanerullu pitsaassusaa qaffanneqassalluni, taamaalilluni EU aamma NATO internetikkut isumannaallisaanermi suleqatigineqarsinnaassallutik.
- Kisianni angorusutatsinnut ungasippugut. Tamatuma saniatigut navianartorsiornerit ineriartuinnavipput, taamaammat akornusiiniarnernut illersornissap nukittorsarnissaa ataavartuusussaavoq, Tony Ditlevsdal oqarpoq.
Alloriarnerup tullerissavaa pisortat aamma innuttaasut akornanni mailit ingerlanerisa systemimik pilersitsinikkut isumannaannerulersinnissaat, taanna danskit e-boksimut aaqqiissutaannut assingusinnaavoq, tassani mailit paasiuminaallisarlugit nassiunneqartarlutik, susassaqanngitsut taamaalillutik atuarsinnaassanngimmatigit.
Internetikkut akornusiiniarnerit assigiinngitsunit pisinnaapput. Akornusiiniartartunit ataasiakkaaneersinnaapput, kisianni pinerloqatigiinniartartut, internetikkut akornusiinikkut aningaasanik isertitaqartartut suli takussaaneruleriartorput (paasisat atuakkit).
Internetikkut sorsunneq
Tamatuma saniatigut internetikkut akornusiiniarnerit naalagaaffiit akornanni sorsunnermut ilaaleraluttuinnarput. Sakkulersorluni akersuunnerup ilaatut pisinnaavoq, soorlu Ruslandip aamma Ukrainep akornanni pisumi, tassani tatigiuminartunik nalunaaruteqartoqartarpoq, aseruiniarluni internetikkut akornusiinermik Rusland atuisarsimasoq.
Kisianni aamma toqqorterluni saassussinerusinnaapput. Korea Avannarlermit internetikkut akornusiiniartartoq 2017-imi annertuumik akornusiiniarnermut USA unnerluutigineqarpoq, taanna piffissap ilaani tuluit peqqinnissaqarfinni atortunik unitsitsisimavoq.
- Naalagaaffinnit allanit Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik akornusiiniartunik suli maannamut paasisaqarnikuunngilagut. Systemeqarpugut, taamaalilluta nunarsuarmi akornusiiniarnernut malinnaajuaannarsinnaalluta, Tony Ditlevsdal oqarpoq.
Mærsk 2 milliardingajannik annaasaqartikkaa
Naak naalagaaffimmit allamit toqqaannartumik saassunneqanngikkaluaraanniluunniit, akornusiinerup taama ittup nunap suliffeqarfiinik eqqueratarsinnaapput. Nunarsuaq tamakkerlugu 2017-imi akornusiiniarnermut Mærsk eqqugaavoq, tamatuma suliffeqarfik 2 milliardit koruuningajannik annaasaqartippaa. Atuagassiap ’Wired’-ip ilaatigut allaaseraa, akornusiiniutaasoq virusi, NotPetyamik taaneqartoq, russit Ukrainemut saassussineranut ilaasoq.