imaq mingutsinneqartoq
Issittoq plastikkiminernut 300 milliardinut eqqaaviusoq
Issittoq plastikkiminernut 300 milliardinik amerlassusilinnut eqqaavinngorsimavq. Imaani sarfat sakkortuut Kalaallit Nunaannit aamma Skandinaviamit eqqakkanik ingerlaartitsisarput
Issittumi eqqaanilu sumiiffiit tikinneqarpiarnikuunngitsut avatangiisitigut annertuumik mingutsitsiffiupput.
Tassami Science Advancesimi nalunaarusiap nutaap pingasunngornermi saqqummiunneqartup takutippaa, plastikkimernit 300 milliardit Issittumut ingerlaartut.
Imaani sarfat sakkortuut
Imaani sarfat sakkortuut tamanna kinguneraat, taakku eqqakkat Nunatta aamma Skandinaviap sineriaatigoorlutik Issittumut ingerlaartarput.
Atuaruk: Sermip ataani mingutsitsisoqarnersoq Danmark misissuivoq
Ilisimatuut taamaatut ineriartortoqarneranut takussutissat siulliit 2013-imi Issittup imartaani qaammatini arfineq-marlunni ilisimasassarsiornermi nassaaraat. Tamannalu aallartinnerinnaasoq ilisimatuut isumaqarput.
- Ukiut 60-it missaannaasa matuma siorna plastikkimik sanaartorluni atuineq aallartipparput, taamanili plastikkimik sanaartorneq annertusiartuinnarnikuuvoq, Carlos Duarte, nalunaarusiamut allaaserinnittut ilaat taama oqarpoq, nangipporlu:
- Plastikkit imaanut iginneqarsimasoq taama annertutigisoq maannakkorpiaq Issittumut ingerlaarpoq.
Nunatta avannaa aamma eqqugaasoq
Assiliartaliussap sumiiffiit eqqugaanerpaat takutippai, tassani aamma Kalaallit Nunaata ilaa annertuumik eqqugaavoq.
Allaminngaanniit mingutsitsisoqartoq
Plastikkip imaani sarfat aqqutigalugit tamaanga pisimaneranut tunngavilersuutit arlaqarput, tamannalu maani mingutsitsinermik aallaaveqanngitsoq.
Atuaruk: Camp Centurymi mingutsitsineq pillugu USA-mut suli attaveqartoqanngitsoq
Siullermik Issittumi sumiiffiit inoqarfiuallaannginnamik taama annertutigisumik mingutsitsisinnaanngillat.
Ukiuni qulikkaani taamaaliartortoq
Aappaattut plastikkimerngit ilisimatuut misissuiffigisimasaanni arlalinni takuneqarsinnaavoq, taakku ukiuni qulikkaani amerlasuuni ingerlaarsimasut aamma ingerlaarnerminni nungullarsimasut.
Inuit ukiut tamaasa plastikkit 8 millionit tonsit imaanut igittarnerat eqqarsaatigigaanni, nalunaarusiap inerneri suli ernumanarnerupput.