Skip to main content

Angalanissamut ilinniagaqarnissamullu peqqinnartumik isiginneriaaseq

Kanukoka-p siulittaasua eqqumiitsuliortoq Thue Christiansen peqatigalugu Odense-mi Inuiattut ullorsiornermi saqqummersitsineq ammarlugu oqalugiarput.  

 

KANUKOKA-p siulittaasuata eqqumiitsuliortoq, naalakkersuisunut ilaasortaasimasoq Thue Christiansen, oqalugiartooqatigaa inuiattut ullorsiornermut atatillugu illumi tassani saqqummersitsinerup ammarneqarnerani. Martha Abelsenip eqqartorpaa nunanut allanut ilinniariartarnermut inuiaassutsimillu nuannarinninnermut tunngatillugu peqqinnartumik isiginneriaaseqarnissaq.

Oqalugiarnermini najoqqutarisaa aajuna:

Inuiattut ullorsiornermi 21. juuni 2011, Odensemi Kalaallit Illuutaanni

MarthaNuannaarutigaara Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiannut siulittaasutut ullumi kalaallit inui attut ullorsiorneranni maani Odensemi Kalaallit Illuutaanni oqaaseqalaarnissannut peri ar fis sin ne qarama.

Inuiaat assigiinngitsut ullormik aalajangersimasumik nalliuttorsiorfeqartarput inuiattut pi ngaar ti ta minnik, ilisarnaatiminnik ileqqutoqqaminnillu pikialaartitsiffigisartakkaminnik.

Soorlu juunip ulluisa tal limaat, Inatsisitaarfik, qallunaat inuiattut ulluattut taaneqartarpoq.

Uagut Kalaallit Nu naanni juu nip ulluisa 21-at, Ullortuneq, ullorsiortarfissatsitut qinersimavarput.

Ulloq taan na namminerisatsinnik erfa lasortaar fi gaar put. Ulloq taanna namminersornermut inatsit atortuulersinneqarpoq. Ulloq taanna qaannamik kinngusaqattaartoqartarpoq, erinarsoqattaartoqar luni, nipilersortoqarluni, kalattuunik qittattoqarluni, kalaaliminertuuttoqarluni allatullu nuannisaaqatigiittoqartarluni.

Aamma oqalugiartoqartarpoq - ulloq tamanna iluatsillugu eqqarsaatigisassanik saqqummius siso qar tarluni. Uanga maanna minutsialuit atorusuppakka ilinniagaqarnerup ilinniakkanillu aallussilluar ne rup qanoq pingaaruteqartiginerat erseqqissassallugu.

Ukiuni makkunanerpiaq nunatsinni pisortat suliassaqarfiisa aaqqissuussaanerannik iluarsaaqqinneq ingerlanneqarpoq 2009-mi januaarip aallaqqaataani kommunit kattunnerat aallarnerfigalugu. Iluarsaaqqinnermut aamma ilaalluinnarpoq suliassaqarfiit qitiusumik oqartussanit - tassa Namminersor lutik Oqartussanit - ingerlanneqa ralu artut kommuninut nuunneqarnissaat. Tamanna aallartilaa reersi ma voq, ukiunilu tulliuttuni suli malun nar nerusumik pinissaa naatsorsuutigineqarluni sulis sutigine qarlunilu.

Iluarsaaqqinnerup tamatuma siunertaasa pingaarnersaraat innuttaasunik sullissinerup pitsanngorsarneqarnissaa. Iluarsaaqqinnermi siunertat allat soorunami aamma pingaaruteqarput, soorlu marloqiu sa mik allaffissortarnerup qaangerneqarnissaa taamalu aningaasanik sipaaruteqar nis saq - pingaarner paajuartorli tassaavoq innuttaasunik sullissinerup pitsan ngorsarneqarnissaa.

Innuttaasunik sullissineq pitsanngorsassagaanni soorunami aamma pinngitsoorneqarsinnaanngilaq pikkorissunik sullissisoqarnissaa. Imaappoq ilinniarluarsimasunik sullissisoqarnissaa pisariaqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat atuukkallarmatali ilinniagaqarneq siu ar sarniar lu gu immikkut ittumik suliniartoqalersimavoq Inatsisartut kommunillu peqa tigiillutik aningaasaliiffi gi saannik. Maan na mulli koruunit millionerpassuit immikkut ittumik suli niummut tamatumunnga atorne qar simagaluartut sulilu atorneqaraluartut paasisaannarparput anguniagaq suli ungasik kipput.

Taamaattumik nuannaartarpugut ilinniartoq ilinniakkaminik naammassinnikkaangat - taamaalilluni inuiaqatigiit ilinniarluarsimanerunissaannik anguniagaq pingaartoq qanilliallattaraaq. Nuannaar ta qaagut kalaaleq Danmarkimi, imaluunniit nunami allami, ilinniartoq ilinniakkaminik naam massin nikkaangat. Ingallutalu tulluuttaraagut nunatsinnut uteraangat inuiaqatigiinnilu suleqataaleraangat.

Maluginiarpara Odensemi eqqaanilu kalaalerpassuaqartoq - ilaat tamaani najugaqalivissimasut ilaal lu ilinniagaqarlutik tamaani najugaqarallartut. Ilasi kalaalerpallallutik ilaannikkut angerlar sertas sagunaraluartut qutsannaqaasi taama alianaatsigisumik najugaqarassi!!

Oqaluttualiortartoq tusaamasarsuaq H. C. Andersen Odensemi inunngorsimavoq.

Oqa luttualiai oqaluttualiaannaagaluarlutik isumalerujussuit oqaatsinut assigiinngitsorpassuarnut nutserneqar simapput - aamma ilarpassui kalaallisuunngortinneqarsimapput atuakkiortutta malunnaateqarnerpaat ilaannit Frederik Nielsenimit.

H. C. Andersen angalatuujusimavoq. Danskiussutsiminik pingaartitsisuugaluarluni nunani allani ilikkakkani nuannaralugillu pingaartitarisimavai.

Isumaqarpunga taamaakkami inuk taanna peqqinnartumik isiginneriaaseqarsimasoq. Tassami inu i aassutsimik pingaartitsivallaarneq (nationalisme) aamma inuiaassutsimik nuannarinninneq assigiin ngitsuupput marluk.

Nunanut allanut ilinniariaralu arutta luunniit kalaallisut kinaassuserput attassin naavarput ineriartor tillugulu - taamaaliortoqartareerpormi. Nunani allaniinnerput ator lu ar niaannarsinnaa varput isik ki vitta annertusarnissaanut inuttullu inerisarnissamut - tamanna aamma nunatsinni inuiaqatitsinnut iluaqutaassaaq.

Taamatut oqaaseqarlunga inuiattut ullorsiornitsinni pilluaqquassi - qanortoq ullup sinnera nuan ner sumik pissarsiaqarnartumillu atorisiuk.

 

 

 

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER