Skip to main content

Meeqqat illersuisuat: Qaasuitsup isornartorsiorneqarnertik nuannarinngilaat

Meeqqat Inuusuttullu Oqaloqatigiittarfiata, MIO-p, aasaanerani tamanut ammasumik allagaqaataa qallunaat tusagassiorfiisa ilanngutassiarereeraallu Avannaani kommuunimit MIO isornartorsiorneqalerpoq

Pingasunngornermi ualikkut Qaasuitsup Kommunia tusagassiuutinut nalunaarummik nassiussivoq, meeqqat illersuisuata aasaq angalanermini 'nalunaarusiaa' sakkortuumik isornartorsiorlugu.

- Kommuunip nalunaarusiaq tamanut atortutut oqaatiginnittuummat tunngavilersukkamillu suliaanngimmat, isumaqatiginngilluinnarpaa aammalu sulinermut atugassatut piginnaasutut taasinnaanagu, Hans Eriksen, kommuunimi pisortaaneq allappoq.

Allagaq paasissutissiinerusussaanngitsoq
Avannaani meeqqat atugaat pillugit meeqqat illersuisuata annertuumik ernumassutissaqarnernut, Kommuunip sulisui uppernarsaatissanik nassaarsinnaasimanngitsut, oqaatigineqarpoq.

Meeqqat illersuisuata Aviâja Egede Lyngep, aasaanerani ernumassummik allagaqarnini ilisimatusarnikkut tunuliaquteqarnerarnikuunnginnamiuk tassanngaannartumik isornartorsiuilerneq tupigusuutigaa.

- Angalanermut nalunaarusiaq kommuunimut ernumassuteqarnermut allagaavoq, tamanna aamma taakkununnga oqaatiginikuuarput. Uanga (meeqqat illersuisuata, red.) suliassaraara angalallunga oqaloqateqarnissaq aamma nakkutiginninnissaq, aammalu saaffiginnissutinut tigusinissaq, taakkulu suliaraagut. Angalanermut nalunaarusiara ilisimatusarnikkut misissueqqissaarnertut suliaanngilaq, meeqqat illersuisuat Sermitsiaq.AG.-mut oqarpoq.

Kommuunip isornartorsiorneqarneq qunugaa
- Kommuunimi isornartorsiorneqarnertik nuannarinngilaat, tamannalu tassunga tunngassuteqarpoq. Kommuunip qaqugukkulluunniit isornartorsiorsinnaagaanga isumaqarpunga. Kisianni pissutsit tamanut atuuttut meeqqat atugaannut tunngasut ernumassutigisakka oqaaseqarfiginissaat uanga suliassaraara, uanilu suliami taamaaliorpunga.

Suliat ataasiakkaat kommuunip suliassai nammineq uppernarsagassarinagit Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

- Imaappoq innuttaasunik ukiuni arlalinni qanoq iliorsinnaannginnermik misigisunik qiasunik saaffigineqarpunga. Oqaluttuat taama ittut innuttaasut pisortanut apuukkusutaat, tamakku meeqqat illersuisuata suliassaasa ilagaat.

Atuaruk: Qaasuitsup Kommuniata meeqqat pisinnaatitaaffii unioqqutippai

- Arlaqarnerusunik allakkanik aamma meeqqanit pinikuuvugut, saaffiginnissutik meeqqat illersuisuattut salluliuutitut isigisinnaanngisakka, aammalu ingerlateqqinngitsuuinnarsinnaanngisagut, MIO-mi aqutsisoq nassuiaavoq, ilanngullugu Qaasuitsumi pisut ilungersunarnerannik uppernasaasunik ilisimatuunik aamma psykologinik ilisimasaqarluni oqaatigaa.

Ulluni 13-ini meeqqat 1.300-it oqaloqatigisimagisi Kommuunip aamma apeqquserpaa. Tamanna qanoq oqaasissaqarfigaajuk?

- Tamanna kommuunimi nassuiaqqammerpara. Meeqqat 1.300-it allakkutsigit isumaqanngilaq tamaasa oqaloqatigisimagigut, kisianni naapippagut ilinniartillugillu. Meeqqat angajulliunerusut oqaloqatigaagut paasissutissaateqarfigalugillu, tamannalu Qaasuitsup Kommuniata nalunngilaa.

Ikiorneqarnerorusuttut
Avannaani kommuunip isumaginninnermut pisortaa nutaaq, Henrik Soloy, Sermitsiaq.AG-mut nassuiaavoq, MIO-p tungaaninngaanniit, suliat tigussaasut aamma inuit sumiginnarneqarsimasut atornerlunneqarsimasullu taakkartoqqullugit.

Meeqqat illersuisuatali tamanna suliassarinngikkaa naqissusiivoq.

- Kommuunimut allannikuuvugut nunaqarfinni sorlerni kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimaneranik oqalliseqartoqarnersoq. Tamannali paasissutissaq tusagassiorfinnut nassiunnikuunngilarput. Kommuuni uagutsinnit arlalinnik paasissutissanik pivoq, tassanili atit aamma suliat qanoq amerlatigineri taakkartorneqaratik. Tamanna kommuunip ilisimasussaagaluarpaa, nakkutilliinissaq aamma ujartuisumik sulinissartik pisussaaffigigamikku.

MIO-p nunaqarfinni arlalinni tikeraarnermini kommuunip innuttaasut atugaannut nakkutiginninnginnernut misigisimasoqarnera takussaasoq, Aviâja Egede Lyngep nassuiaatigaa.

Innuttaasut ataatsimiinnernuinnaq aggertartut
- Aasanerani angalanerput nalunaarusiornermik aamma ernumalluni allagaqarnermik inerneqarnissaa pilersaarutaanngikkaluarpoq, kisianni taamatut inerneqarpoq. Amerlasoorpassuit naapitatta kommuunimi sulisut nunaqarfiit qanoq innersut takuniarlugit tikinneq ajoraat tupigusuutigimmassuk ilaatigut tamanna peqqutigalugu taama iliorpugut, meeqqat illersuisuat Sermitsiaq.AG.mut oqaluttuarpoq.

- Tikittoqallatuartillugu allanut tunngassuteqartunut innuttaasunik ataatsimiittoqarnera pissutaasarpoq. Tamakkulu paquminartut ataatsimeersuarnernut tulluarneq ajorput. Kisianni tassa killffik imaappoq, kanngutsaatsuliortut illersorneqarput, kanngutsaatsuliorfigitittut pinnatik, MIO-mi pisortaq oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER