ujakkaarneq
Karl-Peter Kristen Continental Cupimi tupaallatsitsisoq
Kalaallit ujakkaartartut pingasup Østrigimi Continental Cupimi arpannermi takutitsilluarput, sungiusaasuat taama naliliivoq
Ujakkaartartut Martin Møller (NSP), Karl-Peter Kristensen (ASP) aamma Frederik Petersen (ISP) Østrigimi Seefeldimi nunat tamalaat unammiuaarneranni peqataaqqammerput.
Sungiusaasoq Øystein Slettemark naapertorlugu, arpannermi angusat unammisaqattaarnissat sioqqullugit sungiusarluarsimanerit inerneraat.
- Uani sæsonimi unammisartut nunarsuarmi pitsaanerpaat ilaannut qanilliallannissaat naatsorsuutigineqarpoq, Slettemark oqarpoq.
Martin Mølleri Nuummiit Seefeldimut pivoq, napparsimanermi aammalu Norgemi sapaatip-akunneri marluk matuma siorna unamminermi kingorna pitsaassutsini apeqquseqqallugu.
Apummit panertumit isugutattumut
Karl-Peter Kristensini Norgemi Tromsømi eksamenereerluni aammalu Finlandimi unammilluareerluni tikippoq.
- Frederik Petersen issittumit aamma Ilulissani apummit panertumit europami aputaasalikkamut tikippoq. Allannguut sungiunniaqqaagassaq annertusinnaavoq. Taanna nunani tamalaani unamminerni peqataanikuunngisaannarpoq, taamaammallu qanoq takutitsisinnaaneranik pissanganartoqarsimavoq.
Sukkasuumik arpanneq siullermik unammissutigineqarpoq, Martin Møllerilu tassani tupinnanngitsumik kalaallini peqataasuni sukkanerpaavoq.
Russit siuttuusut
Taanna minutsit marluk sekundilliu 40-ut atorlugit arpappoq, russimit ajugaasumit sekundinik quliinnarnik kingulliulluni.
Russit aamma sølvinnapput, tyskit bronzinnallutik.
Atuaruk: Karl-Peter ujakkaarluni aallartilluartoq
Martin Møller kvartfinalimut anngunnissaminut 0,7 sekundinik amigartuulaarpoq, normu 37-itut 93-iusunit apuukkami 99 FIS pointsinnappoq.
Sungiusaasoq naapertorlugu, Østrigimi unamminermi Karl-Peter Kristensenip unamminermi angusaa tupaallannanernerpaavoq.
Karl-Peter Kristensen suli siuariartortoq
- Ungasissumut arpannermut taanna kisimi sungiusartarpoq, ilaatigulli isorakitsumut arpannermi ilaasarluni. Taassuma arpannerani pitsaanerpaasimasoq 250 FIS pointinik tunineqarsimavoq, tamannalu pitsaavallaanngilaq. Kisianni tallimanngormat pointini 90-mik appariartippai, 160 FIS pointeqalerluni, Martin Møllerimillu 8 sekundiinnarnik kigaannerulluni. Karl-Petermut tamanna siuariarneq pitsaasuuvoq.
Aqaguani klassiskimi 10 kilometerimut arpattoqarpoq, tassanilu Martin Mølleri kalaallini 52-itut apuukkami angusarinnersaavoq, minutsinik marlunnik aamma sekundinik 44-nik ajugaasumit, Martin Wegerimit Tysklandimeersumit kigaannerulluni.
Nunarput aappaagu VM-imut qanilliartortoq
Kalaallit unammisartui uani søsonimi angusarissaarsinnaasut, Øystein Slettemark naliliivoq.
- Nunanut allanut unammisartunut sungiusaasutut pingasunik ujakkaartartunik Europami angalaqatigiisitaqarnerput nuannaraara. Unammisartoqatigiit imminnut pitsanngorsarniarlutik ikiorsinnaapput aamma kajumissaarsinnaapput. Kalaallit Nunaat maanna aappagu Finlandimi Lahtimi VM-mut angutinik pingasunik anngussinnaasunik periarfissaqalerpoq.
Assit takkukkit: Ukiuunerani sekundilersuilluni ujakkaarneq siulleq
Ujakkaarnermi nunanut allanut unammisartunut sungiusaasoq: Pitsaasut ikippallaarput