Misigisaqarumatooq soqutigisaminik aallussisoq

- Meeraaninni piuminarnerpaagunanngilanga.

Paneeraq Noahsen illariaatigaluni oqarpoq. Ilaqutariit igaffianni Qaqortumiittumi apersorneqarnermini illariartarnera tuniluuttoq tusarsaavoq. Naasut qalipaatigissaartut kusanarnerpaat inimi nerriviup qaaniipput - naasut nunatta nakorsaaninngornerani pilluaqqussutit ilaat – qalipakkanut iikkamiittumut tulluarluinnarlutik.

Paneeraq Noahsen 1982-imi Nuummi inunngorpoq. Kristine Qeqertarsuatsiaani najugalik erniartorluni illoqarfiit pingaarnersaannukarpoq. Inunngorneranit sapaatip-akunneri marluk qaangiuttut Kristine Paneerarlu mikisunnguaq umiatsiaaqqamik nunaqarfimmut uterput.

- Angerlartariaqavissimavoq, Paneeraq Noahsen anaanani marluinnaaqatigalugu peroriartorfigisani pillugu oqarpoq.

Ataataa, Jens, qallunaajuvoq Kalaallit Nunaannilu najugaqarsimanngisaannarlunilu. Sakkutuujusimavoq umiarsuarmi alapernaarsuiffimmi Tulugami angalasarluni. Angumminiit pingasunik qatannguteqarpoq.

Meeraanera qapiarfiusaami blok 16-imi - minnerunngitsumik - illoqarfiup qeqqani najugaqarfinni, qaqqajunnalimmi tasilimmilu, pivoq.

- Peroriartorfigalugu nuannerluinnarpoq. Qapiarfiusaami misigisassarsiortuaannarpunga angerlartarlungalu atisakka siissimasut. Anaanannut taamaammat oqitsuinnaasimagunanngilaq, Paneeraq Noahsen arni pillugu oqarpoq.

Qeqertarsuatsiaani anaanami najugaani meeraannginnerani pissutaavoq arnaa "taamani rådhusimik taaneqartartumi atorfinimmat“ - Paneerarlu suli ataasiliinngitsoq Nuummukaqqipput.

Kristine piffissami tamakkiisumi suliffeqartoq ulapaartuusoq anaanaminit ikiorneqartarsimavoq, taanna nunaqarfimminiit imaatigut tikilluni panini ernuttaminik ikioriartortarpaa. Ernutaa siuserisartuugami napparsimarajuppoq.

Paneeraq Noahsenip aanaminit, Marthamit, anguniagaqarsinnaaneq taassumalu piviusunngortinnissaanik sukataarsinnaaneq ilikkarpaa. Nakorsanngorniarfimmi ilinniassagaanni, sivisuumik ajornakusoortumillu, pisinnaasaq pitsak.

- Aanaga pissuserissaartuuvoq toqqaannaq oqarsinnaasoq. Igaffimmi nerisassiornialeraangami iffiornialeraangamiluunniit nerrivimmut ilisarpaanga isiginnaarsinnaanngorlunga, Paneeraq Noahsen oqaluttuarpoq, ilanngullugulu oqaatigalugu ataataminit sakkutuujusumit pissuserissaarsinnaanini kingornussimagunarlugu.

Nerisassat, kaagit qaqqallu

Paneeqqap pissuserissaarsinnaanermi saniatigut igaffimmi isiginnaartitaasarnini nerisassiorusussuseqarnernik piumassuseqartitsivoq.

Taamatut qasuersaartarpoq, weekendimilu "silarlutsillugu" ulloq naallugu igaffimmiiginnarsinnaasarluni, oqarpoq, Nuummiullu allat oqartarnerat assigalugu aaqqiipallappoq:

- Tassami, Nuup silaa ajorneq ajorpoq. Silamiinnissannulli eqqortunik atisassaqartinnanga taamaaliortarpunga, illarluni oqaluttuarpoq nerisassaannaanngitsut aammali kaagit qalatertarnerarlugit.

- Iffiorneq nuannaraara, sapaatillu-akunnerisa naanerini "Bagedysten" aallakaatinneqassatillugu kaagiliortoqartuannarpoq.

Ilaqutariit nunani allani angalagaangamik nerisassianik mamartunik allaanerulluinnartunillu isumassarsiorneq nuannarisaralugu Paneeraq Noahsen aamma oqarpoq.

- Suna mamarinerpaaviuk?

- Pasta trøffelinik akulik mamaraara, sanakulallugulu. Taavalu tuttu suaasat, Paneeraq Noahsen oqarpoq.

Igaffimmi qasuersaarnerup saniatigut pinngortitamut nukissaminik aamma aallertarpoq.

- Naalagaasuuguma ullut tamaasa sulereeraangama qaqqamut pisuttuartassagaluarpunga, nakorsaaneq oqarpoq, Kuanninnguamiinneq Quassussuarmiinnerlu nuannarinerpaallugit ilanngullugu oqaatigalugu.

Ataasiaannarlunili ernini, Luka qulinik ukiulik nukaalu Kevin arfineq-marlunnik ukiulik, Quassussuup qaavanut majuaqatiginissai iluatsissimallugu.

- Sakkortuallaalaaraat, taamaattumillu weekendit ilaanni uagutsinni iPaderusaarneranni uanga qaqqamut majuartarpunga, Paneeraq Noahsen oqarpoq, taassumalu ernermi Lukap Kevinillu Kuanninnguanukarnermik nuannarisaqalernissaat qilanaaraa. 

Paneeraq Noahsenip Malik Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmi allaffissornermi pisortaq aapparaa. Aappariit immikkut najugaqarput; Malik Qinngorpumi paninilu Aadi 15-inik ukiulik qitsuutertillu najugaqarput, Paneeqqallu uikuminit ernini marluk Uulinermi najugaqatigai.

Qaratsakkut sajuppillattoorneq siunertamik aalajangiisoq

Paneeraq Noahsenip meeraallunili politiinngornissani takorloortarsimavaa.

- Politiit torrappasinnermik, akkagalu Nikolaj politiinut taartaasuulluni, oqarpoq.

Ullut ilaanni sikkilertilluni ajutoorpoq qaratsamigullu sajuppillatsitsilluni, taamaattumillu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani K1-imi uninngatinneqartariaqarluni. Uninngatilluni sulisunik politiiunngitsunik allanik uniformilinnik takuvoq; Kiillit qaqortut, peqqissaasut nakorsallu sullisaat.

- Sulinerminni iliusaat tupigusuutigeqaakka, eqqarsaatigilerparalu nakorsatut ilinnialersinnaanerlunga. Saperlungali akisussaaffik annertuallaarsoralugu, Paneeraq Noahsen oqarpoq.

Kingusinnerusukkut paasivaa astmaqarluni, naatsorsuutigaalu politiitut sulissaguni timikkut malinnaasinnaajunnarani.

Ilinniarnertuunngornialertigani, Qapiarfiusaami Bjarnes Centermarkedimi sulinermini allaffissornermi aningaaserisutut, uumassusilerinermi imaluunniit nakorsatut ilinniassanerluni sivisuumik eqqarsaatigaa. Nakorsanngorniassallunilu aalajangerpoq.

Paneeraq meeqqat atuarfianni naammassereerami Danmarkimi efterskolerluni misiliivoq. Iluatsitsivallaaranili.

- Uannuunnginnarmi. Nipiliorfiullunilu kisimiiffeqanngilaq, sivikitsuinnarmik tassaniinnini pillugu oqarpoq. Naak soqutiginartunik periarfissaqaraluartoq, soorlu nuannarisai ullut tamaasa pinngortitami pisuttuarsinnaaneq, eqqumiitsuliornermik assiliinermillu pikkorissarnissat.

- Inuusuttut ornittagaanni Illumi, Qapiarfiusaamiittumi, assiliinermik ilinniarnissamik toqqaasinnaavugut, tassani nammineq assilisatsinnik ersersaasinnaalluta, oqaluttuarpoq LIL fotomi, AG-p assiliisua Leiff Josefsenip suliffigisaani, suliffimmik misiliisimalluni.

Atuarumatooq tunuarsimaartoq

Paneeraq Noahsen tunuarsimaartutut imminut taavoq.

Ikinnguteqarpoq aalajangersimasunik pinnguaqatigisartakkaminik - aammali namminiunissani pisariaqartittuaannarlugu. Qapiarfiusaami misigisassarsiortuulluni aamma Blok 16-imi angerlarsimarujoorluni oqaluttualianik ilinniutinillu atuarujoortartuulluni.

Assersuutigalugu itsaq Egyptenimi pissutsit pillugit. Egyptini pillugu ilisimatusarnissaq soqutigiuarsimavaa, marloriarlunilu Egyptenimiissimavoq. Pyramidilli takusimanngilai. Ukioq mannali alakkassavai.

- Qilanaaqaanga. Egypteni pillugu katersugaasivissuaq nutaaq Cairomiittup ammarnissaa utaqqinikuuara, maannalu ammarsimalerpoq, Grand Egyptian Museum 2012-imi ammarnissaanik pilersaarutaasoq aatsaalli ukioq manna oktobarimi ammartoq pillugu oqarpoq.

Paneeqqap peroriartornera marloqiusaavoq: Nuummi atuarfia ikinngutaalu. Qeqertarsuatsiaanilu, atuanngiffeqarnerit tamaasa tikittagaani, Paneeqqap illooqqani peqatigalugit aallaarsimaffigisartagaa, aalisartarfia tupermilu unnuisarfia.

- Atuarnerup nalaani illoqarfissuarmi peroriartorneruvoq, atuanngiffeqarnermilu Qeqertarsuatsiiani silami inuunerulluni. Aalisarneq, tuttunniarneq ukiumullu pilineq. Anaanagalu tassungartarpugut, Paneeraq Noahsen eqqaamasalersaarpoq.

21-nik ukioqarluni anaanaaruppoq. Arnaa qaratsamigut milikartoorluni peeruppoq. Annaasaq – arnassaminillu annaasaqarneq namminerlu kræftimik nappaateqarneq ilutigalugu – Paneeraq Noahsenimut aalajangiisuuvoq.

- Inuuneq tamakkiisumik misigerusunneranik kinguneqarpoq. Angalasaqaanga nukappiaraatikkalu nuannersunik misigitinniartarlugit. Ajortut pivallaarnagit inuunerullu tunniussinnaasai nuannersut pinerullugit, oqarpoq.

Ilinniartuuneq kulturilu

Paneeraq Noahsen Nuummi GU-mi ilinniarnertuunngoreerluni 2006-imi 4000 kilometerisut ungasitsigisumut, Aarhusip ilisimatusarfiani nakorsanngorniarluni, nuukkami Danmarkimi nipikillisimanngilaq.

Allanngorujussuartoqartoq eqqaamavaa.

- Nipiliorfiuvoq pinngortitaqarnanilu, qujanartumilli sinerissamiippoq, Paneeraq Noahsen oqarpoq.

Aammattaaq ilisimatusarfimmi aalakoornartumik atuineq tupaallaatigaa.

- Aalakkunnissaq pingaartinneqartorujussuuvoq. Ilinniarnertuunngornitsinniluunniit uagut taama ingasatsigisimanngilagut. Ingasappoq, oqarpoq, nangipporlu:

- Sivitsunngitsoq kalaallit ilinniartut uagutsinnut nassaaraagut. Akuuffigisinnaanngilarput tupigalugulu: "taamarsuaq imertigisariaqarpat tassungalu tunngaannavissava?" Tassaniippugut ilinniariarluta, naammassiguttalu angerlaqqissalluta, Paneeraq Noahsen nassuiaavoq.

Ilinniaqatinilu ilaqutariiaqqatut ipput.

- Qanittuararsuusimavugut sulilu taamaalluta. Naak ilagut angerlaqqinngikkaluartut, oqarpoq.

Aarhusimiinnermini naammagittarnissaa pingaaruteqarsimavoq:

- Ukiut arfinillit sinnerlugit tassaniinnissara naatsorsuutigisimanngilara, Paneeraq Noahsen oqarpoq.

Ilinniarnini suliffittut pivaa, nalunaaqutarlu arfineq-pingasuniit sisamap tungaanut pimoorussiffigisarlugu:

- "Suliffiga" paarilluarpara, ingerlalluarlungalu.

Inuuneranili pisoqariasaarpoq. Paneeqqap ikinngutinilu Mount Everestimut Base Campimut qaqinissartik taamaatiinnartariaqalerlugu.

Piumassuserinngisaminik ukiup affaa unikkallartariaqarsimasoq qungatsimigut tinusoqarnini pissutigalugu. Paasinarsivoq torluup saani qinersimi tinusoqartoq kræftiusumik. Suliaritippoq katsorsarneqarlunilu.

- Qujanartumik ikinngutiga kisimiilluni aallarpoq. Ataatamalu anaanassamalu tapersersorluarpaannga. Soorunami aamma Aarhusimi Nuummilu ikinngutima tapersersorluarpaannga, Paneeraq Noahsen oqaluttuarpoq.

Nakorsaaninngornissamut aqqut

Paneeraq Noahsen pilattaasartunngussalluni sivisuumik isumaqarsimavoq.

- Taamani "Greys Anatomy" (nangeqattaartoq aaqq.) isiginnaakulasarpara, pilattaasartullu tassaniittut pikkorissorsuupput, illarpoq.

Aammali hormonit timillu inuussutissanik suliaqartarnera soqutigisarai.

- Sangujoraartutullu innerisa paasisaqarusussuseqarnera ikittarpaa; Timip hormonit atorlugu suna tamaat aquttarnera, imminnullu qanoq sunnertarnerat, Endocrinologinngorniarluni Aalborgimut uini angajullequtertillu Luka peqatigalugit nuuppoq.

Napparsimmavimmili nakorsatut sulinera Paneeqqamut pilluaataanngilaq, Nuummullu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsatut sulilerniarluni uterpoq.

Tassani – napparsimasunik assigiinngitsorpassuarnik sullissinermini - Kalaallit Nunaanni peqqissutsimut iliuuseqarusunnera pinngorpoq.

- Nakorsiartarfitsinni oqaloqatigiinnerni inuunermi aaqqusaakkat pissanganartut alianartullu tusartarpakka. Pisut inuit akornanni pisinnaanngissorisakka. Nappaaterpassuit pinaveersaartinneqarsinnaagaluartut. Pujortartartut imigassamillu atornerluisut amerlaqaat, taakkulu ikilisissinnaagutsigit innuttaasut peqqinnerulissagaluarput peqqinnissaqarfillu tatineqannginnerulissagaluarluni, Paneeraq Noahsen oqarpoq.

Taamaattumik Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmi ukiumi ataatsimi sulisussamik 2019-imi pissarsiortoqartoq takugamiuk nangaarianngivilluni qinnuteqarpoq. Atorfinillunilu.

- Sivitsunngitsoq paasivara eqqortumiillunga, tassami assigiinngitsunik misissuilluarsinnaallunga, oqarpoq, innersuussutigalugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut kisitsisit pillugit suliassat tamarmik Nunatta Nakorsaaneqarfianit suliarineqartarnerat.

Sivitsunngitsoq kisitsisit kisimik sammineqarunnaarput, Covid-19-imi Kalaallit Nunaannut annguppoq.

- Ukiut taakku ulapaarfiusorujussuupput. Piffissap ingerlanerani qiinikkiartupallannitsinni kaffisortakkavut sukkulaatitortarnerpullu annertusiartorput. Kaffisungaatsiartarlutalu sukkulaatortorujussuuvugut. Ukiuni taakkunani peqqinnissaq pivallaanngilarput. Suleruluttariaqarpugut uumaniarlutalu. Ukiulli aamma ilinniarfioqaat, Paneeraq Noahsen oqaluttuarpoq.

- Taamanikkut nakorsaanermut qaninnerpaatut tapersersortaavutit — tunuarsimaartuulluni tamanna killissamik qaangiinanngila?

- Ilumut. Sungiunniagassaavoq. Anaanama ikinngutigisimasaannit ilassineqartarnera ajornakusoortereerlugu tassanngaannaq ”nakorsatut coronalerisutut” nalunnginneqalerpunga, assiliiviup saaniittussanngorlunga tusagassiortuniillu toqqaannaq aallakaatinneqartalerlunga. Killissanik qaagiinarsimaqaaq, Paneeraq Noahsen oqarpoq, qungujullunilu nangilluni:

- Atuuffik taanna immaqa suli sungiutinngilara. Akuerisinnaanerulernikuuarali.