Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nunaannarmi illoqarfimmiut inissiarsuarmut nuutsitaasut
Ruslandip issittortaani nunap inoqqaavi assigiinngitsut arlallit nunaqarput, taakkulu annerujartuinnartumik nuuttariaqartarlutik, aatsitassarsiornerit, napasuliat qilleriviit, sakkutooqarfiit umiarsualiviillu nutaat inissaqartikkumallugit. Kolap qeqertaasartaata timaannarsuani Lovoseromi Saamit 700-t taama ingerlatsineq illuatungaanut saatsinniarlugu ilungersuuteqaleruttorput.
Sooruna tamaanga unittugut? Nalunaaquttap akunnerini marlunni ingerlaarnitsinni taamaallaat nuna avaalaqiakuluunik, orpinnik meqqutaasalinnik naaffiusimasoq tatsinillu sikusimasulik ingerlaarfigaarput.
Maannali illoqannginnersamut sanguvugut soqanngilluinnartumilu sallilikkanik ungaluliap eqqaanut unilluta.
Lovoseromukassannginnatta? Oqalutsi biilinit anereersimavoq sallilikkanillu ungaluliap isertarfiata eqqaanut pisimalluni. Isertarfik ammarneqarpoq, arnarlu qitermigut qilersimasaminik saaliaqutilik qissimigaarluni suniarnersugut aperaluni.
Oqalutsip akivaa tuttunik takorusukkaluartugut.
Uanga annerusumik pillunga. Oqatsiarsimagunaramami uumasut taakku ataatsimoortut takullugit alutornassagaluartut.
Saamit nunaannarmi takornarianut illoqarfiata eqqaanut unissimasugut allagartat erfalasullu najoqqutaralugit maluginiarpara. Nalunaaquttap akunnerata affaani suli ingerlaqqeqqaarluta Lovoseromut aatsaat apuuttussaavugut.
Maani inuilaarsuarmi Saamit inooriaasiat assililluinnarlugu sanapallattoqarsimavoq, Kinamiut allallu alapernaatsut tuttumik eqisimaarlutik Saamillu atisaannik tungujortumik-qorsummik-aappaluttumik-sungaartumik atorlutik assilisissinnaaniassammata.
Angut inuusuttoq taama atisalersorsimasoq ungallut isertarfiata eqqaanut takkuppoq isigiinnalerlutalu. Matulerisutut angitigaaq. Akiliingaatsiarluta aatsaat isersinnaavugut nalunaaquttallu akunnerani ataatsimi angallanneqarluta takusassarsiortinneqarsinnaasugut, arnap oqaatigaa.
Aamma maanna tuttunik takussaasoqanngitsoq naatsumik oqaatigaa. Taamaalilluta aalajangipallassinnaalerpugut. Ullup qaamanera killeqarami aamma tammajuitsussaarniarfik takuniaannarlugu taama ungasitsigisumut ingerlaanngilagut. Inuulluarit qujanarlu.
30 kilometerit ingerlareerluta Lovoseromut apuuppugut.
Piviusumi
Tamaani najugallit 3.000-ingajaapput taakkunanngalu 700-t Saamiullutik. Taakku Saamit Ruslandimi ataatsimoorlutik najugaqartut amerlanersaraat, Kolap qeqertaasaata timaannarsuani. Taakku nunap inoqqaavisa assigiinngitsut 42-t Ruslandip avannaani nunaqartut ilagaat, tamakkulu kulturiminnut ileqqutoqqaminnullu naapertuutikannersumik inuunissartik ilungersuutigaat.
Ajugaaffigineqarsinnaanngitsumik illuatungeqarput. Taakku ilarpassui issittumi najugaqarput aamma pinngortitaq ukiuni hunnorujulikkaani inuuffigisimasartik qimattariaqarsimavaat, taamaalillutik aatsitassarsiortut, napasuliat qilleriviit, sakkutooqarfiit umiarsualiviillu nutaat inissaqarniassammata.
Silap pissusiata allanngoriartornera aamma sunniuteqartoq
Issittoq præsident Vladimir Putinip Kremlimi allaffiani pingaarnerpaatinneqarpoq. Isumalluutit annertuut uulia gassilu tamaaniittut pissutigalugit.
Nunarsuup avannarpiaatigut Kangiatigut aqqutaa, Suezip Ikerasaliaanut illuatungiliullugu isaatitsissutaalersinnaasoq patsisigalugu. Aamma Qalasersuarmut qanittumi pingaarutilimmik inissisimanini pissutigalugu.
Tamaanngaanniit qaartartunik igeriuttakkanik USA igeriussiffigissallugu qaninnerpaavoq, aamma illuatungaanniit.
Biilinit anivugut Lovoseromilu pisulluta angalaalaarluta.
Kamippatta ataanni aput qeraarpaluppoq. Arfineq-marlunnik issippoq, decembariunera eqqarsaatigalugu issippallaarani, anorilli nillernerusutut malunnartillugu. Utoqqaat sumi tamaani aqqusinerni quasattuni mianersorlutik pisuttarput. Aamma anaanat ataasiakkaat meeraaqqanut qamutinik assakaasulinnik kaassuartut takussaapput. Qimmeq pitussimasoq qiluppoq. Illut aserfallassimapput aamma ilarpassui qimaannarneqarsimasutut isikkoqarput, sulili najugarineqarlutik. Tuttu ataasituaq tassaavoq tuttuusaliaq atuarfiup saavaniittoq, tamaaniippullu inuusuttuaqqat nikorfasut atisakippallaarlutik pujortartut.
Inissiarsuit ilaanni Valentina Sovkina najugaqarpoq, taassuma ikinngummi arnap inissiamut inigisaanut tikilluaqquaatigut, taassuma nassuiaanera naapertorlugu taassuma inissiaq najugaqarfia tukappallaarmat, ippassarmigooq ernera inuuissiorsimagami.
Valentina Sovkina Saaminut ilungersuuteqartutut suliniuteqartuuvoq. Arnaavoq utoqqassaq mikisoq qiimasoq, nannumik assitalimmik tujuuluaraqartoq. Tamussiussassatsinnik kapisilinnik qallersukkanik taniissussimavaatigut. Illoqarfimmi Saamit suliniaqatigiiffiannut naalakkersuinikkut attuumassuteqanngitsumut siulittaasuunermi saniatigut Saamit radiuat aamma ingerlataraa, taannali akuersissutaarussimammat, maanna taamaallaat internetikkut tusaaneqarsinnaasoq.
Valentina Sovkina ilinniartitsisuugaluarpoq, taamaattorli ”ilinniartitsisuunermi saniatigut allanik suliaqarpallaarnini pissutigalugu ilinniartitsisuujunnaarsimalluni. Saamit atugaannut tunngasunik sullissilluni ulapputeqarpallaarsimagami.
- Allaffissornermik ingerlatsisut isumaat naapertorlugu perulluliorumatuallaarama, oqarpoq.
- Isummanik anitsigaanni, taava tatisiniarsaralutik aallartittarput.
Piumassuserinngisaminnik nuutsitaasut
Saamit Lovoseromi najugaqartuaannarsimasut, Valentina Sovkina oqaluttuarpoq. Aammali inuiaat allat. Qangaanerusoq pinerluttut pillarlugit maanngartinneqartarput.
Taakku aallaaniarnissamut aalisarnissamullu periarfissarpassuit paasileramikkit tamaani ineriartortitsillutik aallartipput.
Lovosero uumasunik piniagassanik aalisakkanillu zarip innuttaanut pilersuisunngorpoq. Taamanilu oqaluttuarineqarluni avinngarusimalluinnartumi tamaani aalisakkat nammineerlutik qassutinut pissittartut aamma timmissat namminneerlutik qilammit nakkartartut.
- Russit upperluarniartut Kolap qeqertaasartaanut anngummata, Saamit nangaasumik ataasiinnarmik upperisaqannginnissartik sungiuppaat, marlunnilli upperfeqalerlutik: Guuti aamma pinngortitaq.
Saamit inooriaasiat Sovjetunionip nalaani kommunistit isumaannut tunngaviusunut naleqquppallaanngilaq. Nersutaateqarlutik angalaannartutut inuunertik pinngitsaalisaallutik taamaatittariaqalerpaat, nunallu annertuut inuuffigisatik qimallugit ataatsimoorlutik piginneqatigiiffinnut ataatsimoorussilluni nunaateqarnermik ingerlatsilerlutik.
Illoqarfimmi nunaannarmiut tamakkerlutik 1970-imi Lovoseromut nuutsinneqarput, kuussuarmi Voronija-mi erngup nukiliorfissaq inissaqarniassammat.
Allatut oqaatigalugu Saamit namminneq piumassuserinngisaminnik taamaaliorput.
Tuttuuteqarnermik, piniarnermik aalisarnermillu inuuniuteqarnissamut periarfissat killilerujussuupput. Saamillu ikittuinnaat Kolap qeqertaasartaani najugaqartut suli tuttuuteqartut, ukiut arlaqanngitsut matuma siornagut aallaaniartartunut aaqqiagiinngissuteqalerput, taakkumi tuttut nujuitsut nujuartallu immikkoortissinnaanngimmatigik. Aallaaniartartut ilaat sakkutuujupput, tuttullu aallaasinik nutsuinnarissanik aallaarsarisarlugit.
Aallaaniarsinnaanermut maanna kiisami malittarisassaqalerpoq. Aammali allarpassuarnut tunngasunik malittarisassaqalerpoq, taamaalillunilu pinngortitamik inuuniuteqarnissaq ilungersunarnerulersinneqarluni.
Nunaminertanik naalagaaffimmit attartornissamut periarfissaqaraluarput – soorlumi takornariat ornittagaat illoqarfiup avataatungaanniittoq taamaaliorsimasoq – tuttuuteqarnermillu ingerlatsilerlutik. Tamannali akisoorujussuuvoq.
- Kolap qeqertaasartaata Saamit nunaatut nalunaarsorneqarnissaa anguniarlugu misiliisimagaluarpugut. Soorunamili itigartinneqarluta, naalakkersuisummi isumaqaramik taakku ingerlanniagaat aatsitassarsiorfiit aamma gassimik uuliamillu qallugaat akilersittalissagivut, Valentina Sovkina oqarpoq.
- Taamaaliorutta Ruslandimi pisuunerpaanngussaagut. Allanillu isumalluuteqartariaarutissalluta. Allalli kiffaanngissuseqalernissarput kissaatiginngilaat.
Ruslandimi Saamit katillugit 1.729-upput, tamarmik Kolap qeqertaasartaani nunaqartut. Amerlanerit Finlandimi, Norgemi aamma Sverigemi nunaqarput, taamaattorli Saamit Ruslandimi nunaqartut taakkuninnga suleqateqarpata, kilitsissiatut takornartatut isigineqaleratarsinnaapput.
- Avataaneersunit aningaasatigut ikiorserneqartuaannarutta, kilitsissiat takornartat allattorsimaffiannut ilanngunneqariaannaasugut mianersoqqunneqareerpugut.
Oqartarput naalagaaffimmit immikkut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaasugut, kisianni suliniaqatigiiffiit naalakkersuinikkut attuumassuteqanngitsut isornartorsiuisartut tapiiffigineqanngisaannarput Valentina Sovkina oqarpoq.
Suliniaqatigiiffik naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsoq inerteqqutaasoq
Taama allattukkat Rodion Suljandsigap ilisimasaqarfigilluarpai. Taassuma siuttuuffigisaa tassaavoq Nunat Inoqqaavinut Avannaaniittunut ikiorsiinermik ingerlatsivik Moskvami angerlarsimaffeqartoq.
Taanna pisiniarfissuarmi Ruslandimi illoqarfiit pingaarnersaata kujasissortaani naapippara. Suljandsigap suliniaqatigiiffia naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsoq allaffeqarfeqarfeqarunnaarsimavoq. Pisortanillu suliniaqatigiiffittut isigineqarunnaareerluni. Eqqartuussiviummi novembarimi aalajangiuppaa taanna inerteqqutaalissasoq.
Rodeon Suljandsigap Naalagaaffiit Peqatigiit ataatimeersuartitsinerpassuini inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsisarnerpassuit oqaluttuarisarpai, nunap inoqqaavinit kitaani Kolap qeqertaasartaaniittunit kangimut Tjukotkamut misigineqartartut oqaluttuarisarlugit. Taassuma naalakkersuisut Moskvamiittut nipangersinniarluni ilungersuuteqartut qularutiginngilaa.
- Tamanna inatsisitigut aalajangiussaanngitsoq qularutiginngilarput. Politikikkut naalakkiineruvoq.
Suliniaqatigiiffiup matuneqarneranut pisortatigoortumik nassuiaatigineqarpoq, suliniaqatigiiffiup pappiaqqanik nakkutiginnissinnaannginnera.
Taassumami ilaatigut allakkat oqartussaneersut akinngitsoortarsimavai.
- Allakkalli allaffitoqqatsinnut nassiunneqartartut iliuuseqarfigisinnaanngisavut tassaapput inimik attartukkatsinnut akiliutigisartakkatsinnik qaffaanerit. Angerlarsimaffinni adressera suliniaqatigiiffiup nutaamik adresseatut marloriarlunga nalunaarutiginikuugaluarpara, tamannali nalunaarsorusunngilaat. Taamaattumik allakkat uannut apuunneq ajorput, Rodion Suljandsiga oqarpoq.
Oqartussat ukiuni kingullerni tallimani taassuma suliniaqatigiiffiata suliniarnera ilungersunarsisikkaluttuinnarsimavaat. Nunani allamiut kilitsissiaasa allattorsimaffiannut ilanngunneqarpoq, aatsaallu nunanut allanut suliniutit siorna unitsinneqarmata peerneqaqqilluni.
Naalakkersuisut nutaamik inatsisilioqqammerput, tamatumani inuit ataasiakkaat nunanit allanit aningaasanik tunineqartartut kilitsissiatut takornartatut isigineqarsinnaalersinneqarlutik. Taama sukaterisoqarneratigut Suljandsiga eqqugaariaannaavoq, taassumami nammineq inuttut nunap inoqqaavinut tunngasunik ilungersuuteqarnini ingerlatiinnarniarpaa.
Rodion Suljandsigap qularutiginngilaa, sooq Putinip naalakkersuisuisa naalakkersuinikkut ajornartorsiutitut isigineraanni.
Putinip killilersorneqarani nunat issittumiittut iliuuseqarfiginiarpai sammineruniarlugillu, tamatumanilu pinngitsoorusullugu Naalagaaffinnut Peqatigiinnut nunarsuullu sinneranut oqaluttuartoqartarnissaa, tamatumani pineqarlutik aningaasarsiornikkut sakkutooqarnikkullu soqutigisat nunap inoqqaavinit akornusersorneqarani ingerlatserusunnera.
- Ruslandip issittoq tiguartiffigisorujussuuaa. Kisermaassillutik naalakkersuisut niaqorluutissarsisimagatsigik, oqarpoq.
Ukioq ataaseq qaangiuppat, Ruslandip Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarneq tigummilissavaa. Siunnersuisoqatigiinnilu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii tamatigut sammineqartartorujussuummata, Russit Issittumi iliuuserisartakkamik pitsaasumik oqaatigineqarnissaat pisariaqartippaat.
Taamaaliornissaminni suliniaqatigiiffimmik naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsumik Suljandsigap suliniaqatigiiffiginngisaanik Russit ikinnerussuteqartut sinnerlugit sinniisoqarnissartik isumagisussaassavaat.
Suliniaqatigiiffik naalakkersuisutigoortuunngitsoq taaguuteqarpoq 'The Russian Association of Indigenous Peoples of the North, Siberia and Far East' (Avannaarsuani, Siberiami Kangianilu Ruslandimi nunap inoqqaavisa kattuffiat) siulittaasoraat Grigorij Ledkov, Ruslandimi inatsisartunut ilaasortaasoq, partiimit naalakkersuisuutitaqartumit Forenet Ruslandimeersoq.
- Tassa taamaalilluni Kremlimit aqunneqarpoq. Taakku soraarsitsisarput. Ajoqutigisatik piiarlugit, Rodion Suljandsiga oqarpoq.
Suljandsigap suliniaqatigiiffiata matuneqarnissaanik aalajangiussaq Ruslandimi inatsisinut ministeeriaqarfiup imaluunniit Ruslandimi oqartussat oqaaseqarfigerusunngilaat. Kisermaassillutik naalakkersuisut Ruslandimi inuinnaat naalakkersueqataaneranni pisinnaatitaaffiit saassunneqaraangata nassuiaanissartik qaqutiguinnaq pisariaqartittarpaat.
Qularutissaanngitsumik ukiuni kingullerni pissutsit ajornerulersimasut, Rodion Suljandsiga isumaqarpoq. Inatsisit naqisimannittut ataavartumik akuersissutigineqartarput. Tamatumani nunap inoqqaavi kisimik eqqugaanngillat.
- Piffissamut Sovjetunioniusimasumut qanillattorpugut. Suliniuteqartut ingasaassiniartutut unnerluutiginissaat ullutsinni ajornanngitsumik pisarpoq.
Ruslandimi suliniaqatigiiffinnut innarliinerit inuinnaat naalakkersueqataanerannut tunngassuteqanngitsut, Maja Kocijancic isumaqarpoq, taanna EU-mi nunanut allanut isumannaallisaanermullu allaffeqarfimmit oqaaseqartartuuvoq.
- Ineriartorneq ernumaammernartoq tamanna, innuttaasut naqisimaneqaratik suliniarsinnaanerannut akerliuvoq, naak tamanna inuinnaat naalakkersueqataaneranni pingaaruteqarluinnartumik inissisimagaluartoq, internetikkut nutaarsiassiivimmut The Independent Barents Obeserverimut taama oqarpoq.
Taamaaliorsinnaanerluta apereqqaarnianngilagut
Saaminut Lovoseromiittunut nunagisamik utertitserusunneq suli pineqarpoq.
- Ileqqutoqqavummi tamarmik nunagisatsinnit pinngorfeqarput. Tuttut, aalisarneq, piniarneq, paarnanik pupinnillu katersisarnerit. Suut tamarmik..., Valentina Sovkina oqarpoq.
Inissiami nalaasaarfimmi pukkitsumi sanileraara Aleksandr Slupatjnik, taanna Saamiuvoq inuusukaaq, suliniaqataasuusoq. Taanna siornatigut umiartortuusimavoq, maannalu sakkutuut atortuinut qanittumiittunut nakkutilliisutut atorfeqarluni.
Taassuma Valentina Sovkina assigalugu ileqqutoqqamissut sammisartakkatik nuannaaqaluni oqaluuserai, misigisimappummi tamakku uterfigeqqissinnaanagit.
Taanna aperaara nammineq tuttunik suliaqarsimanersoq?
- Naamik, tuttunik paarsisuusimanngisaannarpunga. Uannulli pineqartoq tassaavoq nunamik atuisinnaatitaaneq. Tuttuuteqarnissamut periarfissaqarnissaq, Aleksandr Slupatjnik oqarpoq.
- Tuttuuteqarneq aamma ilikkarusuppara, taamaattumik illoqarfimmi maani tuttuuteqarnermik ilinniarfimmi ilinniarlunga aallartereerpunga. Meeqqama aamma tamanna ilinniassagaat aamma kissaatigaara. Kinguaariit tulliuttut taama toqqaanissamut periarfissaqarnissaat kissaatigaara. Taamaalillutik Saamisut misigisimaniassammata.
Valentina Sovkinap Saamiunerup qanoq ilungersunartiginera assersuuteqarfigaa.
Tasersuarmi Lovosero Sømi aalisarsinnaatitaagaluarput, taamaaliussagunilli akuersissummik qinnuteqaqqaassapput aamma inuk ataaseq ukiumut taamaallaat 375 kiilunik pisaqarsinnaatitaalluni.
- Suut tamarmik nalunaarsorneqassapput. Pappiaqqatigut suliassat allaffissornerlu annertoqaat. Aalisarsinnaavugut, akuerineqarnissatsinnilli apereqqaartussaatitaanerput imminut ataqqinitsinnut annernartuulluni.
Anna Kirejeva aallaaserisamut matumunnga nutserisutut ikiuuppoq.
Allaaserisaq una aviisimi Politikenimi ilanngunneqareerpoq
Aviisi AG uani pisiariuk: