Kamik Keramik: Marraq kamiillu pisuttuaatit

- Silamiuna arpaqqammersunga, tassa aasarissumi juulimi Kristine Markussenip sulliveeraani Kamik Keramik Sebbersundimiittumi, Nibemiit kilometerinik arfinilinnik ungasissusilimmiittoq, pulaaratsigut oqaatigisaa siulleq. Illoqarfiup qutsinnerpaaffiani Skt. Nicolai qaqqami ivigartortunik savaasaqarfiusoq Limfjordenillu eqqaralaanngua eqqissinarluinnarpoq aamma 60-iliingajalersup Narsamilu peroriartorsimasup Kristine Markussenip maanga nuunniarluni aalajangersimanera paaasinarluinnarpoq.

- 12-inik ukioqarlunga taamanikkut allarpassuartuulli ukioq ataaseq Danmarkimiissimavunga, taama Kristine Markussenip oqaluttuani aallartippaa.

- Assassullaqqissuujuarsimavunga, taamaammat efterskolereerama soorunami Sønderborgimi Håndværkerskolemi atualerpunga. Assassornermi atuartitsissutit assigiinngitsut misilippakka. Qujanartumik marrarnit sananermik periarfissinneqarpunga ingerlaannarlu nuannarilerpara.

Kristine Markussen marriortutut marrarnillu sanasutut ilinniarsimasuuvoq. Ilinniagaq ukiunik sisamanik sivisussuseqarpoq. Ukiuni arlalinni Sverigemi eqqumiitsuliornermut sannaviuteqarsimavoq. Kujataani piffissani arlalinni najugaqarsimavoq ukiunilu 13-ini kingullerni Sebbersundimi najugaqarluni.

Kikkunnut tamanut tulluartut

Kristine Markussenip ermutsit, puugutarsuit, ilusilersukkat, qummuattat, kamiit, naneruuserfiit, imermut qattat naasuliviillu qalequtai sanasarpai. Kristine Markussenip ilusilersugai inngilit angisuut pingasut illoqarfiup oqaluffianiipput. Sanaarisartagai suliareqqissaagaapput pinnersaatillu nunatsinni naasuniit tigusaapput. Piniutit, uumasut ammillu allallit aamma atorneqakkajuttarput.

Sanaavi tamarmik atsiornertaqarput: Kritsi Kamik Keramik aamma qaammat ukiorlu ilanngullugit. Taamaalilluni Kristine Markussenip sanaarisimagai paasineqarsinnaapput.

Kristine Markussen kujataani kinguaariit Markussenikkunneersuuvoq. Kinguaariit arlalinnik eqqumiitsuliortortallit, eqqumiitsuliornikkullu piginnaasani kingornussimavai.

- Inuit sanaakka piumammagit qujamasuutigeqaara. Tamanna suliinnarusunnermik nutaanillu pilersitserusunnernik tunisisarpoq, Kristine Markussenip oqaatigaa.

Ukiut ingerlanerini Kristine Markussen suliaminik Sverigemi, Savalimmiuni, Danmarkimi nunatsinnilu saqqummersitsisarsimavoq. Maannakkoqqissaarlu saqqummersitami GRØNLAND NU-mi suliai saqqummersinneqarsimapput. Saqqummersitami angalaartitami eqqumiitsuliortut assigiinngitsut qulit Kalaallit Nunaannut attuumassutillit suliai saqqummersinneqarput.

Caminoen

Kristine Markussenip unammillernartut qunuginngisaannarpai sungiusarluarsimasuaannarlunilu. Taamaammat ukiut marluk matuma siorna Caminoen pisulluni angalaarfigissallugu merserisimanngilaa. Nunarsuarmi nunamik iluartumik takuniaasut aqqutaat pisoqaanersaq, Frankrigimi illoqarfimmiit St. Jean Pied de Portimiit Pyrenæernekkoorluni Spaniami illoqarfimmut Santiago de Compostelamut 800 km-inik takissusilik.

- Ikinngutigiiulluta Caminoen pisulluta angalaniarlutigu arlaleriarluta eqqartortarnikuuarput. Piviusunngunngilarli, taava uanga aalajangiinnarpunga kisima angalaniarlunga, Kristine Markussen nuannaarpaluttumik nipilerluni oqaluttuarpoq nangillunilu.

- Sapaatip akunnera siulliup ingerlanerani kamiit pisuttuaatit alersillu issusuut ajortut paasivara. 38-nik kiattumi oqorpallaarput. Taamaammat kamiit pisuttuaatit oqinnerit.

- Sapaatit akunnerini tallimani pisunneq, pisunneq aamma pisunneq soorunami misigisassaqarfioqaaq inuillu assigiinngitsut naapippakka. Eqqarsalersinneqarnerit amerlasuut eqqarsaatiginissaannut periarfissaqarnarpoq. Piffissamik ungasissutsimillu paasinnittaaseq allanngortarpoq. Tassanngaannaq pillualersinnaavunga eqqaamasallu puigornikuusimasat aamma eqqaamasat sarsualersarput, soorluli ippassaammat pisimasutut. Qaattoornerillu qanoq akiussanerlugit ilikkarnarpoq, Kristine Markussen oqaluttuarpoq nangipporlu:

Sungiusarluarsimaneq

- Soorunami 800 kilometerit pisunniaraanni sungiusarluarsimasariaqarpoq. Nuna takisooq isoqanngitsorlu pisuffigalugu ilungersunalaarsinnaavoq. Ullormut 25-40 kilometerit. Allatut pissanganarluinnarpoq susoqarfiuallaanngitsukkut pisukkaanni. Kalaallit Nunaanniikkaanni qaqqakkut pisunneq sungiusimanarpoq sapernarnanilu. Uanga sapaatit akunneri tallimani pisullunga angalaarpunga.

Ukiumut minnerpaamik inuit 300.000-t Caminoen pisullutik angalaarfigisarpaat, millionilikkaarpassuillu ukiuni hunnorujukkuutaani aqqut aqqutigisimavaat. Kristine Markussenillu qularinngilaa taakkua tarningi sunniisinnaasut.

- Ujarlertoq naluneqanngitsutut nassaassaaq, taama Kristine “Kristi” Markussenip oqaluttuani naggaserpaa.