Gå til hovedindhold

Isummersuutip uuma allannerani, partii naalakkersuisuutitaqartoq Siumut, siulittaasoq Kim Kielsen siuttoralugu, nunatta kujataani aasaanerani katerisimaarniartitsiniartorsuuppaluppoq. Pisarneq malillugu siulittaasoq nunatsinnik sullissilluarnerminut nersualaarneqakutsoorumaarporaasiit.

Siumutullimi nunatsinni partiini imminut nittarsaassilluallaqqitsigisoqaranilu imminut nersualaallaqqitsigisoqanngilaq. Qularutissaanngilaq Siumup aasaanerani katerisimaarnissarsuani peqataasussat nuannisarsimalluassaqisut, soorlu Siumormiut taamaattartut. Inuinnarnulli qinersisartunut amerlaqisunut Kielsen siulittaasuuvoq sumiissusersiuminaatsoq, ersernerluttoq oqaaseqarpiarnerlu ajortoq, ukiup aappaata affaani siulittaasuunermi nalaani.

Taamaattumik tupinnanngilaq politikkimik pissutsinik isumaliutersortartunit eqqarsaasersuutigineqartarmat Kielsenimiit pissaaneqarnerusumik naalakkersuisooqatigiit akornanniittoqannginnersoq. Tusarrajakkat ilagaat tupigineqassanngikkaluartoq, Snehvide pillugu oqaluttuamisut, Kielsenip tarrarsuut aperisimagaluarpagu, 'tarrarsuutinnguaraa iikkamiittutit-aa, kina nunami maani pissaaneqarnerpaava?,' Vittus Qujaukitsup kiinaa tarrarsuutikkut nuisimassangaluarpat.

Qujaukitsoq pissaanilissuaq
Ilumoortoq saqqummissappat, Qujaukitsoq tassaalersimavoq Siumup Naalakkersuisullu politikkiata sammivissaanik Kielsenimiit tikkuussuinerusoq.

Demokratinik aamma Atassumik suleqateqarluni Siumup ukiup aappaata affaani naalakkersuisuutitaqarnerani, Qujaukitsoq 86-nik qinersinermi taaneqartoq, taamaattumillu qinigaanngitsortoq, politikkikkut pissaaneqarnerpaatut inissisimalersimasorinarpoq.

Nunanut allanut, suliffissaqartitsinermut niuernermullu ( tassuunalu aatsitassat nioqqutiginerinut) naalakkersuisuuvoq. Demokratit siulittaasuat Anda Uldum ministeritut tunuarmat tupaallannartumik Qujaukitsup, Kielseniunngitsullu, taarserallarpaa, taamaasilluni aningaasaqarneq aamma aatsitassarsiorneq ilanngullugit oqartussaaffigilerlugit.

Tamakku tunuliaqutaralugit Qujaukitsoq tusagassiutini saqqumilaarnerujussuusimavoq Kielseniminngarnit. Kielsen qulartutut nalornisutullu saqqummertartoq, Qujaukitsoq danskisut kalaallisullu oqallorillunilu oqallisillaqqissuuvoq. Kieldsen siulittaasunngoqqaarnermi oqaraluarpoq Nunatta namminiilivinnissaa nukingernanngitsoq.  Namminiilivinnissaq Kieldsenip siulittaasutut siuliisa, Aleqa Hammond, Hans Enoksen, Lars Emil Johansen, anguniagaasa annersarisimavaat. Kieldsenilu taakkunannga isornartorsiorneqaramili apeqqut taanna uterfigeqqinngilaa.

Kommunerujussuit avinneqarnissaannut, pingaartumik Qaasuitsup, Kielsen oqaaseqartarnikuuvoq avinnermi aningaasartuutissat kommunip nammineq nammassagai. Landskarsi akissaqanngilaq. Piffissamili kingullermi Kielsen tunniutiinnarsimasorinarpoq.  

Qujaukitsorli tassaavoq politikkikkut apeqqutini angisuuni tunngaviusumillu isummersuutini oqaaseqartuartartuusoq, assersuutigalugu Issittumi sakkutuulersuinerunissaq pillugu, Storbritanniap EU-miit aniniarnerata kingunissaannut tunngasunik, Pituffimmi sullissinermi isumaqatigiissutip annaaneqarnerannut, takornariartitsinerup nunatsinni ineriartorteqqinnissaanut allarpassuarnullu, politikkikkut pisorsuit akornanni Kielseni soraarummeerutit allagartaannik Paamiuni agguaasisuuvoq. Pissutsit tamakku assiliaq ersarissisippaallusooq.

Demokratit Atassullu
Naalakkersuisooqatigiinni piffissaq sivitsoriartortillugu Demokratit Atassutillu Siumup politikkianik isornartoqartitsisarnerat annikilliartuinnavissimavoq. Ministeritut issiaveeqqat nipputsitipput, periarfissallu, qinikkap ministeritut tooqarneqaruni Inatsisartuniit sulinngiffeqartarnerata kinguneraa partiimi kammalaatit qinigaanngikkaluit Inatsisartunut akissarsilluarfiusartunut inissinneqarsinnaalertarneri.

Taamaasiorneq periarfissaavoq, ullumikkutulli annertutigisumik atorneqarnera kammalaatersornermut eqqaanarnerulluni.

Politikkikkut apeqqutini annertoorsuarni Qujaukitsup aalisakkatut immamiittutut iluarusutsigaluni saqqatarraanerata nalaanni, ministereqataasa sangusaqattaarlutik asulilu pinertut illutik politikkileripput, assersuutigalugu akitsuutinik uteqattaarisitsillutik, ministereqatitit qorfimmut quisittarlugit, ilinniartitsisut oqaasipiluutarlugit, makrelinillu aalisarnermi ajornartorsiutit makitsisitsinikkut aaqqiissuteqarlutik.

Naalakkersuisooqatigiittaaq innuttaasut isumaannik tusaarusussuseqanngillat, ataatsimoornermilluunniit misigisimanerulernissamut suliniuteqaratik, naak tamakku naalakkersuisooqatigiinnissami isumaqatigiisutaagaluartut. Demokratit Atassutillu kinguariarnerannik tamanna kinguneqarpoq, naggataatigullu imaasinnaavoq aalisagarsuup aalisagaaqqat nerillugit nungukkai. Nunarput tamaat pillugu neriuutigisariaqarparput ”bananit sineriaanni” aasaanerani katerisimaarnermi politikkikkut siuttuittut Kielsen sassarumaartoq, ministerini tunuliaquttanilu aqunnerulerlugit, qinersisartummi paasisariaqarpaat suup tungaanut Kielsenip nunarput aqunniarneraa.

Juaaka Lyberth (juni 2016)

Grønlandsk