Gå til hovedindhold

Juaakap Illoqqortoormiunut - angalanerminit allagai 1

Nalunaaquttap akunneri pingasut Kangerlussuarmiit timmisartoreerluta Nerlerit Inaannut apuuppugut, tunup avannaaniittumut, kitaani nalunaaqutaq ullu qeqqalersoq. Mobil telefonera ikikkakku nalunaaqutaata takutippaa maani marlunngulersoq.

Illoqqortoormiuliarnissara sivisuumik pilersaarusiorsimavara, tunumi illoqarfiit avannarlersaannut 500-it inutsiarlugit innuttalimmut. Maanimiut siulliit Tasiilamiit kitaanillu nuutsitaanikuupput. Taamani 1925-mi.  Taakkulu Danmarkip qutsavissarai, nunat tamat eqqartuussivissuannit aalajangerneqarmat Kalaallit Nunaat tamarmi Kunngeqarfimmut atasuusoq. Taamani Norgemiut nunap ilaa taavaniittoq piumasaringaluallarmassuk.

Nuutsitaanerup kingunerisimasai eqqumiitsuliortup Pia Arkep atuakkiamini ’Scoresbysund historier’-mi allaaserinikuuvai.
Nipaatsumik eqqarsartarpunga kalaallit qallunaallu saammaasseqatigiissappata, siulliusariaqartut Illoqqortoormiormiut qallunaallu  nunasiaateqarneq qulakkeerniarlugu kalaallinik maannga nuussisuusimasut kinguaavi.
Illoqqortoormiuliarnerali tamatuminnga siunertaqanngilaq.

Ukioq ataaseq qaangiussimalerpoq Illoqqortoormiuni fritidsinspektøri Charlotte Pike oqaloqatigigakkuli.
Nunatta tunuata avannaani illoqarfimmukarnissara kissaatigiuaannarsimavara.
Isumaannakkut illoqarfik uannut pissanganartuaannarsimavoq.

Taamani Charlotte oqaloqatigigakku isumaqatigiissimavugut aliikkusersuiartoqqussummik nassissagaanga, uangalu nammineerlunga angalanissannut ineqarnissannullu aningaasassarsiussasunga. Taamani Nuummiippugut, ilaquttakkalu  neriniartarfimmeeqatigisimallugit. Taamani suut tamarmik ajornanngitsuaqqamik piviusunngorsinnaasorinarsimapput. Taamaasippullumi. Juulleriartuleraa aningaasaateqarfinnit akissutisivunga, pilersaarutigalu piviusunngorsinnaalersimavoq.

Nipilersoqatigisartakkama tamarmik peqatiginissaannut akisuallaarsimavoq. Taamaattumik inunnut marluinnarnut Illoqqortoormiuniinnissamut qinnuteqarsimavunga. Qaaqqusissummini Charlotte allassimavoq assigiinngitsuni nipilersoqattaassasugut, ilanngullugulu inuusuttunik pikkorissaallungalu oqalugiassasunga. Namminerlumi isumaqarsimavunga ataasiarlunga aliikkusersueriarlunga ulluni arfinilinni Illoqqortoormeeriarlunga angerlaannaruma pingaakujunneruvallaassasoq, angalanissamut aningaasartuutissarsuit eqqarsaatigalugit.

Allanut nipilersoriaraangama tikipallariarlunga angerlaqqipallattarpunga. Illoqqortoormiuniinnissarali sivisunerusariaqartoq eqqarsarsimavunga.

Pingasunngornermi 11 februar ullaakkut nal. 07.15 nutsugiartorisartagara Leif S Immanuelsen aapparalugu qilanaarluta pissangallutalu Nuup mittarfianiit aallarpugut, Kangerlussuaq siunnerfigalutigu, tassanngaanniit Nerlerit Inaannut ingerlaqqissalluta, ullorlu naanngitsoq Illoqqortoormiunut apuutissalluta. Timmisartornerput akornuteqanngivissumik ingerlavoq.

Tusaamavarput Illoqqortoormiut qaammat missiliorlugu tikinneqarsinnaasimanngitsut silarlunnerujussua, aputeqarpallaarnera aputaajaatillu aserorsimanera peqqutigalugit. Ullorli taanna angalanitsinni sila ajoquteqanngivippoq. Nerlerilliuna inaannut apuuttugullu ajornartorsiutikujuit takkussuutilersut.

Sinneri Nuummiipput
Mittarfimmi Air Greenlandip sulisuanit tikilluaqquneqarpunga. ”Juaaka, aana nassatatuat”, angutip qungujulalluni tikilluaqqullunga oqarfigaanga, poortugannguarlu qasersoq, erminnermut atortunik imaqarunartoq  isaallugu. 

”Sinneri Nuummut qimanneqarsimapput. Nalunngisattut tulliani pingasunngorpat aatsaat timmisartoqaqqissaaq”, angut oqaqqippoq, ”misissorpaalli nassatatik unnugu Islandiniliaanneqarsinnaannginnersut. Nalunartulli pillugit pisissaguit allagartai toqqorigit”. Manna tikillugu suli paasinngilara pissattakka sooq Islandimukaaniarneqaleraluarsimanersut. 

Aqaguani paasivara qularutigijunnaarsimagaat sapaatip akunnera qaangiuppat aatsaat pisattakka tikiunneqarumaartut. 
”Ulluni pingasuni ullormut 500 kr-imik taarsiffigissavatsigit” arnap inussiarnisaartup Nuummiit telefonikkut oqarfigaanga.
Oqalukkaluarama guitarera aliikkusersuileruma pikkorissaalerumalu atorfissaqarteqalugu, atisannillu arlaataqartariaqarlunga nipilersornissara sioqqullugu kingoqqullugulu, taqussakkalu immaqa ajortissimassasut, oqaluussamata  inussiarnisaartup oqaatsikka soqutigerpalunngivippai.

Air Greenlandip malittarisassai atuupput. Aatsaat taarsiiffigitittoqartarpoq nassatat tammarsimagaangata. Nassatakkalumi tammarsimanngillat, Nuummilu allaffimmi paarineqarlutik, persuarsiorpalunngivilluni arnap oqarfigeqqippaanga.

Kingutinut qaqorsat ilupaqutillu
Unnukkut innarnialerama ermiutaasivittaara ammarpara kingutikka errorniarlugit qaqorsaataalu qaqillugu. Pisoqalivallaarsimavorli.  Qaqorsaatitaa ujaraaqqatut manngertigaaq, aqaguanilu paasivara unngiaammut qapuk aamma taama manngertigilersimasoq.

Nunattali avannaani alliartorsimangama imaalitsiaannaq sapilersinneqarsinnaanngilanga.

Ujakkaarniavissorlunga pisiniarfiliarpunga ilupaqutinik naatsunik takisuunillu t-shirtinillu naammangisinnaasannik ujarleriartorlunga, kiangorujussuareerninni arlaatassannik. Charlottap 4 hjuliminik aputeqaqisukkut ingerlatsinissamut Leiffi ilitsersuukkaa utaqqikatallugit pisuinnaq pisiniarfiliarlunga.

Ilupaqutinik takisuunik pisiniarfimmi ujarlerniarneq ilungersunaraluaqaaq. Tassami pisiniarfiup iluani ilitsiviit nutaamik aaqqissuunneqalersimapput, pisiassallu tamarmik naqqup qeqqanut qaligiiaaginnarneqarsimapput tukaqalutik. Qinigassakkali amerlasoorsuunngillat, qaqutiguinnaq uattut angitigusunik pisiniartoqartarunarmat, naammangisinnaasannik qarleranilu, ilupaquteqaranilu allanik peqanngilaq.

Takornarianulli niuertarfeeraanni pitsavimmik sullissipput. Tassanimi xx-largenik kalaallit erfalasuannik allalinnik ilupaqutaateqarput, t-shirtinik allanillu oqortunik peqarlutik. Qerititsiviittuutigijuaallu nannup umimmaallu neqaat mamarunavissut.

Guest House-mut inissarsineq
Aningaasaateqarfimmiit ataatsimiit kingusissorujussuakkut akissutisinera peqqutigalugu nammineq allamik inissarsioqqaarsimavunga.

Telep sulisuminut utaqqiisaasumik inigitittakkani atoqqusimavaa. ”Qaqqalli qaaniippoq”, Telep sulisuata telefonikkut oqaluttuuppaanga.”Immaqa ½ time qummut pisullugu apuuttariaqarpoq, arlaannik snescooterertumik majuunnissaqanngikkuit. Aamma taquaqarluartariaqassaatit, nerisassaqanngilaq”, oqarfigaanga. Taamaalioraluarpungalumi.

Charlottattaaq oqaluttuussimavaanga aputeqaqisoq, isseqisorlu. Nassataqarnangali taquaqarnangalu ”illoqarfimmut ungasissumi” najugaqarusunngilanga. Kommunip utaqqiisaasumik inissiaataanut, allamik inigineqareersumut, tikeqqaarallarpugut. 

Aningaasaativut naatsorsorluaqqittariarlugit aalajangerpunga Guest House misilikkaluarniarlugu. Qujanartumik inissaqarpoq. Maanna guitarissarsiornissara arlaatassannillu, pingaartumik iluatigut atisassannik, pissarsiniarnissara tullinnguupput.

Qujanartumik takornarianut pisiniarfik peqarpoq, asulumi erfalasutsinnik allalinnik. Taamaattumik ernumananngilanga.
Inuit inussiarneqisut ilaata guitariminik atukkerpaanga, aliikkusersuinerput atuffassineralu ajunngivissumik ingerlallutillugit, tusarnaariat nuannaarlutik angerlarnerannik kinguneqartumik.

Unnuk taanna nipilersorfissarput ualikkut qulivoq apilerlunilu. Taamani tallimanngorneruvoq. Weekend tamaat apivoq, ataasinngornermilu suli apijuarsinnarpoq. Silammut qiviaraanni allamik takusassaqanngilaq taamaallat aput qaqqorissoq, illullu ilaasa qaliaat nuisalaartut.

Snescootererneq
Arfininngornermi utoqqaat illuanni aliikkusersuisussaavugut, snescooterimillu tassunnaanneqarlutalu angerlaanneqarpugut, taamaanngippat apussuarmut aqeqisumut maggiulluta nikinneq ajulersimassangaluarpugut guitari nutsugiarlu nammallutigit. Aammami Gueat Housemi mianersoqquterami kisimiilluni silami angalaarnissamut, nanoqariataarsinnaammanngooq. Ippassaammallumi nannuttoqarsimavoq illut sissamut tulliusut avatinnguanni.

Uagut aamma ulluni marlunni nannup neqitorpugut, suppiliaralugu biksimadilioralugulu. Uagulli igaarput takornariat pisiniarfiannit pisiaraarput.

Ukiuni nipilersoriarlunga angalasarninni angallataasinnaasut tamangajaasa misilissimalerpakka. Timmisartorsuit angisuut mikisullu, qimutsuitsut, bussit biilillu. Umiarsuartarsimavunga, sukkasuulianullu ilaasarsimallunga, ukiup sikuatigut biiliunneqarsimallunga, helikopterinullu S61-mut Bell 212-mullu ilaasarsimallunga, allaallumi nipilersoqatikka qimussiunneqarnikuupput.

Illoqqortoormiuniinninnili aatsaat misilippara nipilersoriartorfissannut 5-600 meterisut ungasitsigisumiittumut aputeqaqisukkut guitari nammallugu snescooteriunneqarneq.

Misigisaq aamma allarluinnaq, nuannersoq.

Maanna neriuutigilluinnagara tassa apiunnaamissasoq, pisattakka tikiunneqarniassammata.

Nunatsinnili tunumi illoqarfiit avannarlersaaniinninni piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani eqqaaqqippara atisassanik arlaatassarpassuaqanngikkaluarluni ernumarnarpallaanngitsoq.

Grønlandsk