Gå til hovedindhold

Naliliineq: Nunatta Isiginnaartitsisarfia: Mikiseq. Annattoq pillugu qittassiaq.

Inuuneq pinerunagu toqu pineqarneruvoq, naak qititassiaq kusanarluinnaraluartoq.

Sammisaq oqimaatsoq
Unittoorani tusarnaarsinnaassuseq misilerarneqangaatsiarpoq isiginnaartitsinermi minutsit 55-sit ingerlaneranni, Nunatta Isiginnaartitsisarfiata takuteqqaarmagu qitilluni takutitassiaq Mikiseq, isiginnaartitsisarfiup ittuata Svenn Syrinip ilitsersugaa. Mikiseq tassaavoq angerlarsimaffimmi imminorfiusarsimasumi, toqutsiffiusarsimasumi, anniartitsisarfiusarsimasumi kinguaassiutitigullu imigassamillu atornerluisarfiusarsimasumi alliartornermit oqaluttuaq. Isiginnaagassiaq misigeqquseqarluartumik oqaluttuaavoq nipilersugassianik nutaanik qitinnermillu tunuliaqutserneqartoq, oqaluttuartup nipaa takusanit tusakkanillu ataatsimoortumik misigisaqarluarfissialiaq.
Pissutsinik alianartunik tamakkuninnga aqqusaarneqarsimasut amerlaqaat. Misigissutsit sammissallugit ajornartorujussuuvoq, qalaalersaramik qullilinertut innaallannertullu anialersarlutik.

Nipi assigiiginnartoq
Sammineqartup oqaluuserinissaata ajornakusoorneratulli isiginnaagassiamut iserniarneq ajornakusoortigaaq. Ataatsimoortumik misigisaqarfiunnissaa siumoortumik neriorsuutigisaq pinngitsoorpoq, oqaluttuartup nipaata assigiiginnarpallaarnera peqqutaanerulluni. Qitinnertaannaani nipilersuutaannaanilu misigissuseqarluarneq malunnarpoq. Oqaluttuartup nipaaniunngitsoq. Isiginnaagassiatut immikkuullarissutut marluttut ippoq. Siulleq radiukkut ataasiinnaalluni tusarnaagassiaq, aappaa muteerniusumik qitinnermik takutitsineq. Kimmernaq Kjeldsenip atuarnermini nipi misigissuseqanngilluinnartoq atorpaa, nipi nillertoq, anniaateqanngitsoq, uumissuinngitsoq, maqaasisaqarpalunngitsoq neriuuteqarpalunngitsorlu. Oqaluttuartaani pissanganartorpassuaqaraluarpoq, pavungarsuaq samungarsuarlu nikerartunik. Ingerlaannaangajaq tusarnaarnermit katataanarpoq, misigissutsillu qitimmut, nipilersukkamut, isiginnaartitsivimmut qullernullu atorneqalerlutik. Nipi eqqumiissalaanik ilisarnaatilik atuffassisutut atorneqarsimangaluarpat tulluarnerusimassangaluarpoq, soorluli filmiliornerni innuttaasunik ersarissisitsiniarnerni arlaatigut eqqumiissalaanik inuttalersuisoqartartoq.

Qitik kusanartoq nipilersukkat tusarnersut
Qitittut pingasut, Marion Parrinello, Leopoldo Guadagno aamma Alexander Montgormery-Andersen, isiginnaagassiami misigissuseqarluartumik qitilluaqaat,  Ruth Montgomery- Andernsenip qititassiaanut, Benjamin Mørkillu nipilersuugassiaanut, atisat kusanartut Nina Motzfeldt Jensenip mersorsimasai atorlugit, Siri Langdalip scenografiiliai kusanartut aamma Morten Ladefogedip pissanganartumik qullilersigai avatangiiseralugit. Nunat avannaamioqatigiit pikkoreriarfissaqanngitsutut pitsaasumik suliaat.

Tarnit eqqissinartumi angalaartut
Nunatsinni inuiattut aliasuutitta isiginnaagassianngorlugit Nunatta Isiginnaartitsisarfiata sammimmagit nersortariaqarpoq. Annattoq Mikisoq misiginneqatiginaqaaq. Aamma sapiitsuliorneruvoq ilitsersuisup isiginnaartitseriaaseq nunatsinni ilisimaneqarpianngitsoq atorlugu isiginnaagassiormat. Naak Peqqinnissamut Naalakkersuisoq Steen Lynge, atuagaaqqiap siulequtaani allakkaluartoq toqu pineqanngitsoq, kisiannili qaamaneq aamma aliasungaarnermi neriunneq. Maqaasinarpulli annattup ajunngitsumik pilluarnartumillu inuuneqarnerup pingaaruteqassusianik oqariartuutiginiagai. Isiginnaariat qaamanermik neriunnermilluunniit tusagaqanngillat. Taamaallaat persuttaanerit toqulu tusarfigaat.  Tarnit eqqissillutik silaannarmi ingerlaarnerannillusooq qitinnertalersorneqartutut ittumik takutinneqarlutik, nipilersorpalaarneq qilammiorpalaartoq tusarnaajutigalugu, naalerneranilu “oqaaqqissaarutit” Paarisap pinaveersaartitsinermi oqariartuutaannut assiguvallaatsiarput. Oqaluttuap pisimasorpassuisa ilaannik isiginnaartitsivimmi takutitsisoqarsimasuuppat, kalaallinut isiginnaarianut pineqartoq paasinarnerusimassangaluarnerpoq. Isiginnagassiami Mikiseq kiinarsineqarsimasuuppat inuunerullu naleqassusianik oqariartuutaa sammineqarnerulluni, sunniuteqarnerusimassangaluarnerpoq. Mikisip inuttavia inuunermini ingerlaqqinnissaminut nukissuarnik ulikkaarsimavoq. Tamannali isiginnaagassiami takuneqanngilaq. Isiginnaagassiami toqu, toqulu pillugu qitinneq sammineqarpallaarput, inuuneq inoorusunnerlu sammineqarpiaratik. Ullorissanit arfinilinnit pingasut Mikisimut. 

-th 

Grønlandsk