Juullimut niuffatsitsinermi soqutiginarluartut

Nuummi Illorsuaq Timersortarfik inunnik nuannaartunik, nerrivinnik ilaatigut Ulaajuk Pottery-miit marrianik, kuultinik saffiortumiit Nadja Kreutzmannimiit pinnersaatinik, iffiukkanik, juullimut pinnersaatinik puisip amiinik sanaanik, assiliisup Christian Sølbeckip assilisaanik sinilinnik, atuakkanik, sapangaaqqanik pinnersaasianik, atugassianik allarpassuarnillu misissuinissaminnik soqutiginnittunik ulikkaarpoq.

Kunngu Sørensenip rubininik, kaminniit avittanik atoqqitanik, tuttut umimmaallu nassuinik pinersaasiani iverusianilu tunilluarpai.

- Juullimi niuffatsitsinermi aappassaa peqataavunga, ukioq mannalu ingerlalluaqaanga, inuillu pinnersaasiakka piumalluarmatigit nuanneqaaq, Kunngu Sørensen oqarpoq, inuillu najukkami pinnersaasiat piumalluaraat nassuiaavoq.

Pinnersaatit najukkami nunatsinniluunniit sanaajunersut apeqqutigikkajuppaat, ilisarisaqaraangamillu nuannaartaqaat, Kunngu Sørensen oqarpoq.

Taanna ulluinnarni namminersortuuvoq, 2022-milu seeqquminik ajoquseqqalluni angerlarsimanermini sivisuallaamik uninngaannarnissani nuannarinagu suliaqartariaqarami pinnersaasiorneq ilikkarpaa.

- Angerlarsimaninni rubininik iverusiassanillu inniminniivunga, taavalu pinnersaasiulerpunga. Assileriarlugit inuit nittartakkatigut naapittarfiinut ikkuttarpakka, inuillu nuannarisaqaat. Taamaalillunga pinnersaasiorujuulerpunga, massakkullu amerlaqaat, Kunngu Sørensen oqarpoq. 

Atoqqiineq nuannarineqarluartoq

Kunngu Sørensenittaaq kamitoqqaniit avittat atoqqillugit iverusiorluni pinnersaasiorlunilu misileraasimavoq.

Kamitoqqat igikkusunnginnakkit qanoq atoqqinneqarsinnaanersut eqqarsaatigeriarakku suliarisinnaanerlugit isumassarsigama misilittaalerpunga. Pinnersaatit naatsorsuutigisanniit kusanarnerupput, aali aallaqqaammut isumnassarsiara tunuarsimaarutigigaluariga, Kunngu Sørensen oqaluttuarpoq.

- Kamitoqqaniit avittat atorlugit pinnersaasiakka Facebookimut ikkukkakkit inuit nuannareqaat. Avittaliornerli sivisummat killilinnik sanasinnaavunga. Aamma avittaleraluni akisuvoq, inuilli nuannareqaat, aammalu piujuartitsisumik atoqqiineq ilusilersueqqinnerlu pingaartippaat, Kunngu Sørensen oqarpoq.

Atortunik atoqqiineq nerrivimmi allami aalla isumassarsiaavoq, tassani Ella Lynge frimærkitoqqat atorlugit eqqumiitsulianik sinilikkanik tuniniaavoq.

- Meeraallunga frimærkinik katersisarpunga, qanoq iliorsinnaanersunga ataatama ilitsersuuppaanga. Arfineq-pingasunilli ukioqarlunga katersulerpakka. Suli ullumikkut frimærkisisarpunga. Frimærkillu atorlugit tarratut ersittunik assilialiornissamik isumassarsiaq allap Danmarkimiittup Facebookimi qupperneraniit pissarsiaraara, taamatuttaarlu kalaalerpaluttunik sananissara isumassarsiaraara. Nammineq titartariarlugu frimærkinik ilusilersortarpara.

- Frimærkit atorlugit Kalaallit Nunaata assinganik, uumasunik soorlu tuttunik aalisakkanillu juullimut niuffatsitsinermi soqutigineqarluartunik assilialiortarpunga. Aamma sanaama ilai Ilulissanik eqqumiitsulianut katersugaasivimmut nassiuttarpakka, taakkulu pisiaralugillu tuniniaqqittarpaat, Ella Lynge oqaluttuarpoq.

 Isarussiat aputisiutit mutit

Louis Isbosethsen, pequsiortutut ilinniarsimasoq, Nuummi Illorsuaq Timersortarfimmi aamma juullimut niuffatsitsinermi tuniniaavoq. Ippassaammat sanaluttarfimmi Ajagami tuttut nassuinik sanaani aamma tuniniarpai. Ukioq manna isarussiat apusiutit piumaneqarluarput.

Takornarialerisoq isarussianik apusiutinik 20-nik, tuttut nassuinik sananeqartartunik, ungaasippallaanngitsukkut inniminniivoq. Ujamitut atorneqarnissaat takorloorpaat. Allalli aamma piumaneqarluarput, Louis Isbosethsen, isarussianik apusiutinik qanoq atuisoqartarnersoq takutitsisoq, oqarpoq.

Saqqummersitsivia ujaminik, qiperukkanik atinillu, soorlu Bob Marleymik, John Cenamik, imigassamik aalakoornartulimmik ”Underberg”-imik aammali arsaattartoqatigiinnik soorlu Manchester United-imik, AGF-imik tv-kullu isiginnaagassiamik nangeqattaartumik ”Nak og Æd”-imik allassimasulinnik, tuttut nassuinik sanaanik, nuannarineqarluartunik ulikkaarpoq.

- Inuit atiminnik allassimasulinnik perusuttarput. Savalimmiormioq atinik allassimasulinnik sisamanik inniminneeqqammerpoq, Islandimiulu atuarfittaami sanaqataasoq aamma atinik allassimasulinnik 20-nik inniminniinikuuvoq, taamaammat nuannarineqaqaat, Louis Isbosethsen, 1994-imili assigiinngitsunik sanaluttalersimasoq, oqaluttuarpoq.

Nalunaaqutaq Kalaallit Nunaatut ilusilik, qisummik sanaaq kiisalu tuttup nassuinik tikkuuserlugulu pinnersagaq tusaamaneqarluartoq aamma nuannarineqaqaaq.

- Nalunaaqutat Kalaallit Nunaatut ilusilik sanasalerakkuli nunarsuaq tamakkerlugu siammarsimavoq. Aamma Qeqertarsuaatsiaamiup Kunngi Frederik kunngissaagalaarmat tassunga tunniunniarlugu inniminnigaa sananikuuara, Louis Isbosethsen oqarpoq, nassuiaavorlu sanaluttagai sorliit juullimut niuffatsitsinermi soqutigineqarluarnersut ukiumiit ukiumut nikerartartoq.

Tarngutit nasallu nuersakkat

Nuummi sumiiffinni assigiinngitsuni sapaatip-akunnerata naanerani juullimut niuffatsitsisoqarpoq, Illorpumi, Niuernermik Ilinniarfimmi, Kangillinnguit Atuarfiata eqaarsaartarfiani Nuummilu Illorsuarmi Timersortarfimmi juullerpaluttut, iffiukkat, imeruersaatit assigiinngitsullu tuniniarneqarput.

Ilinniartitsisup Maria-Kathrina Nielsenip tarngusiani nunatta naasuinik akoqarami amitsinnut iluaqutaasinnaasoq tuniniarpaa.

Nunatta pissarititaanik sanaajupput akuutissartaqanngitsut. Hedenhusimiit najoqqutassat akuutissaqanngitsunik atortussiallit assigiinngitsunillu uuliallit atortarpakka, tassani nunatsinni naasut, soorlu kakillarnat, qajaasat, tupaarnat, inneruulat qeqqussallu najoqqutassiani akorisarpakka, Maria-Kathrina Nielsen oqaluttuarpoq.

Aatsaat siullermeerluni juullimut niuffatsitsinermi peqataavoq, tarngutillu amermut, kiinnamut isinullu qanoq iluaqutaasinnaanersut piffissaq atorluarlugu oqaluttuarisarpai.

- Qatanngutiga allallu tarngutinik nammineq sanaanik tuniniaasarput, uangalu tarngutit qanoq iluaqutaasinnaanersut oqaluttuareqqissaartarpara, pisisartullu tarngutinut soqutiginnikkamik angajoqqaaminnut, qitornaminnut nalunngisaminnulluunniit ingerlateqqissinnaavaat. Niuernermik Ilinniarfimmi tarngutinik tunisaqarpunga, tassani angajoqqaat tarngutit qitornami amiannut iluaqutaasut takusinnaavaat, Maria-Kathrina Noahsen oqaluttuarpoq.

Illorpumi nerrivinni nerisassanik juullerpaluttunik, marrianik nuersakkanillu tuniniaasoqarnerani nipilersornermut ilinniarfimmi ilinniartut agiarlutik nipilersuutinik juullerpaluttunik ilisarnartunik atuipput. Ukioq manna nuersakkani nuannarineqarluartoq tassaavoq nasaq nasatut qungasequtitullu atorneqarsinnaasoq.

Annoraat angissutsit assigiinngitsut meeqqanoorlutillu inersimasunoortut, meeqqanut saaliaqutit, nerriviup qalii nasallu tuniniarpakka, unalu tassaavoq nasaq aamma qungasequtaasinnaasoq. Taanna arlalinngorlugu sananikuullugulu inuit nittartakkakkut naapittarfiinut ikkunnikuuara, inuillu soqutiginnillutik piserusuttarput, Anna Reimer oqaluttuarpoq.