WHO-mi pisortaq nunatsinnut tikeraarnermini: Atugassarititaasut maani sakkortunerupput
Nunap immikkoortuani WHO Europami pisortaq, Dr. Hans Kluge, Kalaallit Nunaannut tikeraarpoq, taassumalu peqqinnissaqarfimmi sulisut suliumassuseqarnerat aamma Covid-19-imut iliuuseqarnerat pitsaasuunerarpaa.
Oqaluttuarisaanermi siullermeerluni WHO-mi qullersamik politikkikkut oqariartuuteqartumik Kalaallit Nunaanniittoqarpoq. Kalaallit Nunaat namminersorluni WHO-mut ilaasortaanani Naalagaaffeqatigiinnikkut ilaasortaanera apeqqutaanngilluinnarpoq, taanna oqarpoq.
- Ajornartorsiutaasimagaluarpat maaniissimassanngikkaluarpunga. Kikkut tamarmik peqqissuunissaat anguniagaraara. Nagguik imaluunniit upperisaq tassani pingaaruteqanngilaq.
Danmarkimi Sundhedsstyrelsenimi pisortaq, Søren Brostrøm, nunarsuaq tamakkerlugu WHO-mi siulersuisuniittoq angalanermut peqataavoq.
Ulluni sisamani tikeraarnermit ullut pingasut qaangiuttut, peqqinnissaqarfimmi sulisut suliaat pisortap pitsaasuunerarpai.
- Maani atugassarititaasut sumiiffinnut allanut sanilliullugit sakkortuneroqaat, Dr. Kluge, Sermitsiaq.AG-mut taama oqarpoq.
Atammimmut tikeraarneq nuannarigaa
Dr. Klugep naalakkersuisut arlallit, nunatta nakorsaanera Henrik Hansen, peqqinnissaqarfimmi aqutsisoqatigiit naapippa, Ilisimatusarfimmut aamma Inuunerissaavik Steno pulaarpai, nunaqarfimmilu peqqissutsikkut neqeroorutit paasisaqarfiginiarlugit Atammimmut angalavoq, tassanilu Kalaallit Nunaanni ungasianit nakorsiartitsisarneq paasisaqarfigaa.
- Nunaqarfimmi peqqissaanermi ikiorti, ungasianit nakorsiartitsinermut atortunik naalaartaataannarmillu pinaveersaartitsinermut katsorsaanermullu sungiusarsimasoq naapippara. Qanoq sulisarnera nuannarilluinnarpara, tassami allanik periarfissaqanngilaq.
Atammik akunnerni marluk atorlugit Nuummit umiatsiamik tikinneqarsinnaavoq, aamma 200-t ataallugit inoqarpoq. Qulimiguulik imaluunniit timmisartoq nunaqarfimmut tikissinnaanngilaq.
- Naasunnguaq (peqqissaanermi ikiorti, aaqq.) pikkorilluinnarpoq. WHO-mi peqqissaanissamut innersuussutai tamaasa atortippai, kisianni aamma innuttaasut piffissaqaraangata pinaveersaartitsinermik suliaqartarpoq. Assersuutigalugu pualavallaarnerup ajoqutai oqaluuserisarpai aamma nunaqarfimmi meeqqat oqaloqatigisarpai, taassumalu kittelini peerlugu meeqqat toqqissisimalersissimavai, meeqqat taanna toqqissisimanarinngimmassuk.
Ilaatigut innuttaasunut qungujutsitsinissamik taamaallaat pisariaqartitsisoqartarpoq, pisortaq oqarpoq.
Coronamut akiuineq annertooq
Pinerit tamatigut teknologi nutaaq imaluunniit millionit koruunerpassuit ajornartorsiutinut aaqqiissuteqarniarluni pisariaqartanngitsut, pisortaq oqarpoq.
Kisianni oqarpoq ”aningaasat amerlanerulaaraluarpata pitsaanerussagaluarpoq”.
- Taamaammat peqqissutsip oqaluuserisassani pingaarnersaanissaa kalaallinut politikerinut kaammattuutigaara, Dr. Kluge oqarpoq.
Atammimmut nuannaarutiginninnermi saniatigut Dr. Klugep tikeraarnermi kingorna qulequttat pingasut oqaatigissallugit pingaaruteqarnerarpaa.
Kalaallit meerartaanni ilaatigut annertuumik akiuussusersuisoqarnera pissutigalugu hepatitis B-p nungungajanneqarsimasoq, tassunga atatillugu taassuma oqaatigaa.
- Covid-19-imik akiuiniarluni suliniuteqarsimanerup oqaatiginissaa aamma pingaaruteqarsoraara. Kalaallit Nunaat siusissukkut piviusorsiortunik pinaveersaartitsinernik suliaqarnikkut qaangiilluarpoq. Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanngillat, nunarsuarlu tamakkerlugu tuniluuttoqarnerani ajorluinnartumik inissisimalersimasinnaagaluarpoq. Nuna allat qiviarutsigit – aamma nunani pisuuni – peqqinnissaqarfiit sumiiffinni arlalinni malinnaasinnaajunnaarput. Kalaallit Nunaanni taama pisoqanngilaq, suliarlu taanna nersualaagassaavoq.