Vittus uteqqiivoq: Silap pillugu isumaqatigiissut naaggaarparput

FN-ip nunarsuarmut anguniagaani 17-ini savalimmiormiut Kalaallit Nunaannit siuarsimanerujussuupput, tamatuma nunarsuaq toqqissisimatinnerulerlugu, peqqinnerulersillugu aamma atasinnaanerulersillugulu inuiannut tamanut naapertuulluartunngortittussaavaa. Folketingimi marlunngormat tusarniaanerup tamanna paasinarsisippaa.

Savalimmiormiut oqallinnermi peqataasut – ilaatigut lagmandi aamma aalisarnermut naalakkersuisoq – FN-ip nunarsuarmut anguniagai inuiaat pigiligassaatat alloriarfiunerat oqaatigigaat, kalaallit saqqummiinerat equnganeruvoq. Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq (NQ) marlunnik ersarissunik oqariartuuteqarpoq, taakku Kalaallit Nunaata aqqut sorleq atussallugu politikkikkut isumaqatigiinngiffiuneranik takutitsipput.

FN-ip nunarsuarmut anguniagai 17-it uani atuakkit

Kalaallit Nunaat nunarsuaq tamakkerlugu tapiisinnaavoq

Kalaallit Nunaat suliniutinik pisariitsunik avammut niuernermik pilersitsisinnaasoq, professor Minik Rosing saqqummiussinermini oqaatigaa, taakku aningaasaqarnikkut iluaqutaaginnaratik, kisianni aamma nunarsuup avatangiisaanut aamma silap pissusianik ajornartorsiutit pitsaasumik sunniuteqarfigisinnaavaavai, Kalaallit Nunaanni aaqqiissuteqaatigaluni: Gletcher-melinik avammut niunerneq nunani kiattuni nunalerineq atorsinnaanngorsaasinnaavoq aamma CO2-mik katersuisitsisinnaavoq. Sermersuup killinginilu sioqqat ujaraaqqallu nunarsuaq tamakkerlugu piumaneqarput, taakku aatsitassanik tunngaviusunik nunguutsilerput.

- Isumalluutit soorlu sioqqat aamma ujaraaqqat nungusaataanngitsumik atorneqassappata, tuniniarneqarsinnaanerat nunatut immaqa isumaliutigineqarsinnaapput. Isumalluutigut piaartumik tuniniartariaqanngilagut – ukiuni qulikkaani tulliuttuni piumaneqaleraluttuinnarlutik naleqaleraluttuinnartussaapput – taamaattumik immaqa kikkunnut, aamma siunertanut sunut tunissanerlugit narrusoqarsinnaagunarpoq, Minik Rosing siunnersuuteqarpoq.

- Tamatuma nunarsuarmi meqqitut inissisimalersissinnaavaatigut. Ajortumut atuisunut tuninngikkutsigit aamma iluaqutaassaaq, akia taamaalilluni qaffassaaq, tunigutsigulu pissarsissutiginerussallugu, taanna erseqqissaavoq.

Kalaallit Nunaannik sualuttumik atornerluineq

Siunnersuut Vittus Qujaukitsumit itigartinneqarpoq, nunatsinnit sioqqat ujaraaqqallu kikkunnut aamma siunertanut sunut tunineqartarnissaannik narrusinnaanermut isumassarsiaq ”inoqatinik salliutitsiniarnertut” oqaatigineqarluni.

- Isumaqarpunga pissutsit isigissagivut Kalaallit Nunaanni ukiuni kingullerni 300-400-ni isumalluutinik iluaqutiginnittoqarsimanera aallaavigalugu, tamatumanimi Nunat Killiit aalisakkanik aatsitassanillu isumalluutitsinnik atornerluinermikkut pisuunngorsimapput, Qujaukitsoq oqarpoq.

Parisimi isumaqatigiissummut naaggaaarneq

- Kalaallit Nunaat ineriartornissamut periarfissaqassaaq. Tamannalu tunngavigalugu Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissut atsiornissaanut itigartitsivoq.

Silap pissusiata allanngoriartornera pillugu Parisimi isumaqatigiissummut USA-mi præsident Trumpip tapersiinini tunuartippaa, kisianni Kielsenip naalakkersuisui pinnatik – nunani tamalaani immikkut inissisimapput. Kisianni nuna ataasiakkaat USA assigalugu piniarlutik isumaliutersuuteqarput, tassani Brasiliami præsidenti talerpilliuniaq, nunap inoqqaavinut saassussisoq.

Politikerit piviusunik soqutigisaqanngitsut

Pissutsinik piviusunik soqutigisaqanngitsunik politikereqarpugut. Tamanna ajornartorsiuterujussuuvoq, Folketingimut ilaasortaq IA-meersoq Aaja Chemnitz Larsen oqaaseqarpoq:

- Pisisartut qinersisartullu avatangiisit eqqumaffigineqarnerunissaannik kissaateqarput. Vittus Qujaukitsoq allat tamarmik Kalaallit Nunaanni isumalluutitsinnik iluaquteqarsimanerannik oqartoq tusaallugu kamaammissutigaara. Uagut pitsaanerusumik suliaqarsinnaanerput qularnanngilaq. Kisianni avatangiisinik aamma eqqarsaatiginniffiusumik oqimaaqatigiissitsinermi inuussutissarsiornikkut ineriartornermik aamma pilersitsisoqarluarsinnaavoq.

- IA-p tungaanit Kalaallit Nunaata aalisarnermut politikkimik piujuaannartitsinerusumik ingerlataqarnera kiisalu Parisimi isumaqatigiissummik atsioqataanissaa takorusussinnaavarput, Aaha Chemnitz Larsen naqissusiivoq.

Kalaallit Nunaannit Lisbeth Due Schönemann-Paul, Sustainable Fisheries Greenland, aamma Kaare Winther Hansen, WWF, uppernarsaasiineq aamma aalisarnermi pisassiissutit pillugit saqqummiussillutik. Christiansborgimi tusarniaanermi FN-ip nunarsuarmut anguniagaani 14 sammineqarpoq ”Imaani inuuneq”.