Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat imaarutilersoq
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarnissaa kinguarteqqinneqarsinnaanngilaq, pilersuineq ingerlaannassappat. Taseq ullumikkut atorneqartoq ukiut pingasut qaangiuppata "imaarutissaaq", taamatut naliliisoqarpoq.
Illoqarfiit pingaarnersaanni innuttaasut amerliartornerat tatsillu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittup imermik pilersuinermut atorneqartup killeqarnera imminnut ataqatigiinngillat.
Nukissiorfinnit naliliisoqarnerani oqaatigineqarpoq, tatsip imaa Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiornermut atorneqartoq 2024-mi killissani tikissavaa, taamaalilluni imeq siallerneranit tatsimut kuuttartoq maqinneqarsinnaajunnaassaaq.
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat allilerneqanngippat, pilersuilluni atuineq kingusinnerpaamik 2024-mi 270 GWh-imiit 185 GWh-imut annikillisinneqassaaq, Nukissiorfinnit ilisimatitsissutigineqarpoq.
Tamatuma malitsigisaanik Nuummi uuliamik pilersuinermut immikkut 63 millioner koruunit ukiumut atorneqartassapput, Nukissiorfinnit missingiisoqarpoq.
Nukissiornermut pisortap Kaspar Mondrupip immikkut aningaasartuutissat atuisunit akilerneqartariaqarsinnaanerat siorna mianersoqqutigaa, nalunaaruteqarnermili kinguninnguatigut erseqqissaatigaa, Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni innaallagissamut, imermut kiassarnermullu akigititanik Naalakkersuisut aalajangersaasussaasut, Nukissiorfiit suliffeqarfiummat nunatta karsianit aningaasalersorneqartoq.
Siallertannginnera ajoqutaasoq
Pilersaarutaavoq, Nuummut erngup nukinganik pilersuineq annertusineqassasoq, tassa nukissiorfiup atuutereersup saniani nutaamik nukissiorfiliornikkut sullorsualiornikkullu, taamaalilluni Isortuarsuup Tasianit imermik Kangerluarsunnguup Tasianut sullorsuaq aqqutigalugu ingerlaartitsisarnikkut tatsip imaata annertusineqarnissaa. Pilersaarutaasutut alliliineq ukiut pingasut missaannik sivisutigisumik ingerlanneqartussaasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Ukiut kingulliit marluk ingerlaneranni Utoqqarmiut Kangerluarsunnguata eqqaa nalinginnaasumit sialoqannginnerusimavoq. Tamatuma malitsigisaanik taseq imakinnerulersimavoq. Ukiullu marluk tulliisa ingerlaneranni suli sialoqarpallaartassanngippat taseq 2023-mi imaarutingajattussaavoq. Akerlianilli ukiuni marlunni siallerluartassappat imaarutingajannissaa aatsaat 2025-mi pisinnaavoq, Nukissiorfinnit ilisimatitsissutigineqarpoq.
Alliliisoqassangunarporli. Naalakkersuisooqatigiinngortummi suleqatigiinnissamut isumaqatigiissumminni allassimapput, Qasigiannguit eqqaanni erngup nukinganik nukissiorfiliortoqarlunilu Nuup eqqaani erngup nukinganik nukissiorfik allilerneqassasoq, tamannalu Nukissiorfinni aningaasaqarnermut pisortap nuannaarutigaa.
Nuummi allilerineq siusinnerpaamik 2025-mi piareersimasinnaasoq
Naalakkersuisut suliassanik taakkunannga marlunnik suliaqarnissaat pillugu siunnersuut 2019-imi ukiakkut ataatsimiinnermi suliarineqarpoq. Suliassanullu taakkununnga marlunnut aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaa siorna ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangiunneqarpoq, coronalli ajornartorsiortitsinerata kingunerani nunap aningaasaqarnerata ajornerulernera pissutigalugu Naalakkersuisut aalajangerput suliassat kinguartinneqassasut.
Tamanna ilaatigut pivoq, sanaartornissamut aningaasaateqarfimmit 311 millioner koruunit Nukissiorfinnut atugassiissutigineqarsimasut, Nunatta Karsianut matussutissatut tiguneqarnerisigut. Taamaalillunilu suliassat kinguartinneqarlutik.
Suliassat 2022-mi aallartinneqassappata, ukiamut ataatsimiinnermi aningaasanut inatsisissaq akuersissutigineqartussanngorpat, suliassanut taakkununnga marlunnut tre milliarder koruunit immikkoortinneqarnissaat Inatsisartut aalajangiuttariaqarpaat. Taamaattoqassappallu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaani nukissiorfiup allilerneqarnera 2025-p naanerani naammassineqarsimanissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq.