Skip to main content

USA-p Danmark timmisartunik sorsuutinik amerlanernik piseqqullugu Kalaallit Nunaannilu suliaqarneq nukittorsaqqullugu kaammattoraa

USA-p Danmarkimi aallartitaa naapertorlugu Nato timmimsartunik sorsuutinik amerlanernik Issittumilu nakkutilliinerup nukittorsarneqarnissaanik pisariaqartitsivoq

USA-p Danmark kaammattorpaa timmisartunik sorsuutinik F-35-nik amerlanernik piseqqullugu.

Amerikap Danmarkimi aallartitaa, Carla Sands, Jyllands-Postenimut taama oqarpoq. 

Danmarkip timmisartuutissaanit nutaanit F-35-nit 27-nik amerlassuseqartunit ikinnerpaamik tallimat USA-mi uninngatinneqartuassasut, isumaqarpoq.

- Danmarkip timmisartuutissaasa ilarpaalui USA-miissapput, qallunaat timmisartortartut Arizonami sungiusarneqartartussaammata, timmisartullu 22-t missaanniittut taamaalillutik Danmarkimiilissallutik. 

- Ullumikkut F-16-it 38-40-t pigineqarmata taakkua amerlavallaanngillat. Timmisartuutigineqartut pissusiviusuni ikileriassapput, taamaattumik Danmarkip tamanna isiginiartariaqarunarpaa, Carla Sands Jyllands-Postenimut oqarpoq.

Danmark Illersornissamut ministereqarfiup nittartagaa naapertorlugu taamaallaat F-16-inik atorneqarsinnaasunik 30-nik pigisaqarpoq, Carla Sandsip oqarneratut "38-40"-iunninngitsoq. 

Kaammattuut Natop Londonimi ataatsimeersuarnissaa ullunik qulingiluanik sioqqullugu oqaatigineqarpoq. Carla Sands erseqqissaalluni oqarpoq, Nato timmisartunik sorsuutinik amerlanernik ujartuisuusoq.

Aallartitaq aamma isumaqarpoq, Danmarkip Issittumik illersuinerup nakkutiginninnerullu nukittorsaavigineqarnissaanik neriorsuutini ukiunik pingasunik pisoqaassuseqartut piviusunngortittariaqarai.

Tamatumani Sands Illersornissamut ministereqarfimmit Issittumi suliassat pillugit nalunaarusiaq 2016-imeersoq innersuussutigaa. Tassani ersersinneqarpoq, Issittumi nakkutilliineq ima pitsaanngitsigisoq allaat russit sakkutuuinik Issittumiittoqarsinnaalluni.

Tamatuma saniatigut ersersinneqarpoq, qaammataasanik amigaateqarnerup kinguneranik Danmarkip Kalaallit Nunaata silaannartaa imartaalu naammattumik pitsaassusilimmik nakkutiginngikkai.

Walesimi 2014-imi ataatsimeersuartoqarnerani nunat Natomut ilaasortaasut neriorsuipput, illersornissamut aningaasartuutigisartakkatik BNP-ip 2 procentiinut qaffanniarlugit. 

Kisianni Danmarkimi politikerit amerlanerussuteqartut ukioq manna siusinnerusukkut aalajangerput aningaasartuutit 2023-mi taamaallaat BNP-ip 1,35 procentiinit 1,5 procentiinut qaffanniarlugit. Taakkua 35,3 milliarder koruunit taamaaqatigaat.

Natop Londonimi ataatsimeersuarnera decembarip 3-ani 4-anilu ingerlanneqassaaq, Tamatumunnga USA-p nunat Natomut ilaasortaasut tamaasa piumasaqarfigisimavai illersornissamut aningaasartuutit BNP-ip 2 procentiinut qanoq qaffanneqarnissaannut pilersaarusioqqullugit.

Natomut ilaasortat tamatuminnga malinninngippata qanoq kinguneqartitsisoqassanersoq ilisimaneqanngilaq.

Danmarkip illersornissamut ministeria, Trine Bramsen (S), Jyllands-Postenimut oqarpoq, timmisartunik sorsuutinik amerlanernik pisinissamut maannakkorpiaq pilersaaruteqartoqanngitsoq.

Trumpip aamma naatsorsuutigissanngilaa, Danmark illersornissamut aningaasartuutit amerlineqarnissaannut pilersaarutinik Londonimi ataatsimeersuarnermi saqqummiussissasoq, taanna oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER