USA-mit Issittumi nakkutilliisoqarnerulernissaq nersualaaneqartoq

Issittumi nunat angisuut arlallit soqutigisaqarfianni Danmarkip nakkutilliisarnera naammanngilluinnartoq ilisimaneqarpoq.

Danmarkilli ukioq manna siusinnerusukkut isumaqatigiissutaasoq naapertorlugu ilaatigut Savalimmiuni radariliilluni Kalaallillu Nunaata silaannartaani dronit atorlugit nakkutilliinerulerniarnera USA-mi nersualaarneqarpoq.

Amerikamiut nunanut allanut ministeriata Antony Blinkenip taamatut suliniuteqartoqarnera nuannaarutiigaa.

- Danmark 1,5 milliarder koruunit missaannik aningaasaliissuteqarluni siumut alloriarpoq, taanna tikeraarnermini ataasinngormat Københavnimi tusagassiortunik katersortitsisoqarmat oqarpoq.

- Teknologi aqqutigalugu piffissap qanoq ilineraniluunniit kikkut qanoq iliuuseqarnersut sumilu iliuuseqartoqarnersoq ilisimaneqalersinnaavoq. Isumannaallisaaneq attatiinnarniarlugu tamanna pingaaruteqarpoq.

Nakkutilliinerulernikkut russit timmisartui Savalimmiut Kalaallillu Nunaata silaannartaatigoortut russillu aqqartartui Issittup imartaaniittut paasineqartalissapput.

Iligiinneq pingaarutilik

Naalagaaffeqatigiit Issittup ilaanut oqartussaassuseqarneranni Danmarki suli pingaaruteqarnerusutut iliulerpoq. Diplomatit ilaannit tamanna taaneqartarpoq Kalaallit Nunaannut atatillugu oqartussaaffik.

Danmarkimi nunanut allanut ministerip Jeppe Kofodip (S) Amerikamilu nunanut allanut ministerip Issittumi nakkutilliinerulernissaq pingaaruteqarnerarpaat.

Kunngeqarfiup imaatigut silaannakkullu oqartussaaffianik Danmarkip nakkutilliisarnerminik pitsaanerulersitsiniarnera Amerikamiunit immikkut soqutigineqarpoq.

Blinkenip danskit suliniuteqarnerat nuannaarutigaa, suliniuteqarnerunissaannilli kissaateqarnini oqaatiginagu, tamannalu ilisimatuut arlallit eqqarsaasersuutigaat.

- Danmarkip nakkutilliinerulernermigut ikiuunnera qujarulluinnarparput. Tamannalu qaammat ataaseq qaangiuppat Natomi ataatsimiinnissatisnni oqaluuseriniakkatta ilagaat, Antony Blinken oqarpoq.

Amerikamiut nunanut allanut ministeriat ataasinngormat Danmarkimiipoq, tassa Issittumi Siunnersuisoqatigiit Islandimi maajip 19-ani 20-anilu ataatismiinnissaannut atatillugu tikeraarami.

Amerikamiulli nunanut allanut ministeriata nunat Natomi ilaasortat illersornissamut aningaasartuuteqarnerulernissamik anguniagaqarnersut pillugu aperineqarnini nuannarivallaanngilaa.

Malinnaasut

- Walesimi ataatsimeersuartoqarmat isumaqatigiissutigineqartunut ilivut suleqativullu malinninnissamut pisariaqartitsinersut malinnaaffigaavut. Isumalluutinik immikkoortitsinissamut tamanna iliuusaavoq pingaarutilik.

- Suleqatitta illersornissamut missingersuutimik procentiisa ilaannik immikkoortitsisarlutik siuarsaajuarnerat malinnaaffigaarput, Blinken oqarpoq.

Danmarki 2014-imi Walesimi ataatsimeersuartoqarmat imminut pisussaaffilersimavoq, tunisat ataatsimut nalingisa to procentiinik Illersornissaqarfiup aningaasartuutaanut atuisalerniarluni sulissuteqarnissamut.

Kofodp oqaatigaa, Natop Irakimi anguniagaanut aamma Baltikummimi Polenimilu suliniutaanut Danmarki allatigut peqataasarnermigut ikiuuttartoq.