Skip to main content

Urani suli akerleriissutaaqaaq

Uranimik piiaanissaq pillugu qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq Naalakkersuisunngortunit suli erseqqissumik oqariartuutigineqanngilaq. Akerliusut amerliartoraluartut aatsitassarsiorfiup GME-p suliniutini ingerlatiinnarpai

Kuannersuup qaavanit isikkivik alutornarluinnarpoq. Kuuk kilometarinik arfilinnik Narsamit 1200-nik innuttalimmit seqinermit qinngorneqarnermini qillaallattarpoq.

Pinngortitaq eqqissisimanartoq ukiuni kingullernik Kalaallit Nunaanni oqallisaangaatsiarsimavoq. Qaarsormi uraneqarluarpoq – atomreaktorinut ikummatissaq aatsitassarlu sakkunut atomitortunut atorneqartartoq.

Atuaruk: GME avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi allagaatinik takunnissinnaatitaanermik akornusiisoq

Aatsitassat qaqutigoortut

Aatsitassanik qaqutigoortunik Kuannersuaq annertuumik peqarpoq. Naak ateqaatimisut qaqutigoortutut taaneqarsinnaanngikkaluarput savimerngimmi piiarneqarsinnaasut oqarasuaatinut angallattakkanut, innaallagissiuutinut anorisaatilinnut, biilinut innaallagiamoortunut nakorsaatinullu atorneqartarput. Zinkeqarlunilu aamma fluoreqarluarpoq.

Tusagassiortut Danmarkimmersut Ib Laursenimit, Greenland Minerals and Energy A/S-mi ingerlatsinermut pisortamik takornariartinneqarput.

Aatsitassarsiorfiup Kuannersuarmik uranimik aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaanissaanut pilersaarutai nunaqavissunit Inatsisartunillu aporaaffioqaat. Ib Laursenillu akerliusut paasisinnaalluarpai, iluaqutissaasinnaasulli amerlanerussuteqarnerarlugit.

Atuaruk: IA siunnersuuteqarpoq: Illoqarfiit qanittuini uranisiortoqassanngilaq

Annerpaat tullinngorsinnaapput

- Kalaallit Nunaat aatsitassanik qaqutigoortunik pilersuisut 2020-mi annerpaat tullerilersinnaavaat. Kalaallit Nunaatalu karsianut ingerlatitsiviit isertitaminnit akileraarutaannit 500 millionit koruuninik iluanaaruteqartoqarsinnaalluni. Sulisut 800-t sulisorinissaat naatsorsuutigaarput taakkunanngalu 300-t nunaqavissuusinnaapput. Savaatillit aalisartullumi nioqqutissiaat piiaaffimmi aamma atorluarneqassallutik, Ib Laursen oqarpoq.

Uranimimmi qalluinissartik qallorniarneqartunit 9 procentiinnaammat, Kuannersuarmi piaaffiginiarneqartoq uranimik piiaaffittut oqallinnermi taakkartorneqartarnera taassuma aamma uggoraa. Aatsitassat qaqutigoortut qallorneqartussanit annertunerpaasussaammata isaatitsiviunerpaasussaallutillu. Misissuinerimmi aallavigalugit Kuannersuarmi saffiugassiaq ukiuni 37-ni piiaaffigineqarsinnaanissaa paasinarsimmat.

Atuaruk: Naalakkersuisooqatigiilersut uranimut aalajangiinissaq kinguartippaat

Naalakkersuisut isumaqataanngillat

Aatsitassarsiorfik australiameersoq suliniummut milliadit affaat aningaasaliissutingereerpaat. Qanittukkullu GME-p aktietiminnit 8 procenti aatsitassalerisunut kinameersunut, Shenghe Resourcesimut 23,5 millionit koruunilerlugit pisiaritippaat. Kinameersunilli suleqataasoqalernera Kalaallit Nunaanni eqqasuutigineqarpoq.
Naalakkersuisooqatigiilertullu, tassa Siumut, Inuit Ataqatigiit Partii Naleqqallu erseqqissumut suli suaarutiginngilaat suliniumut qanoq suleriuseqartoqassanersoq.

Siumut tapersiisoq IA Partii Nalerarlu akerliupput. Partiillu tamanna pillugu akerleriinnissartik akuersissutigisimallugu. Uranimillu piiaanissamik qinnuteqartoqarpat sulinertik aatsaat aallartinniarnerarlugu.

Atuaruk: Jess G. Berthelsenip kiinamiut nuannaarutigai

Qinnuteqaatit piariingajalerput

Suliniummi nalorninartoqaraluartoq GME-p suliartik attatiinnarpaat.

- Qinnuteqaatitta tunniunnissaannut ukiup naanissaa utaqqiinnarparput. Tusarniaasoqareerpammi sukumiisumik nalunaarsukkat suliarineqalissammata, Ib Laursen oqarpoq.

Narsami tusarniaasoqarmat najugaqartut GME-p pilersaarutaanut isorinnittorujussuusimapput.

Imermut mingutsitisoqarnissaa najugaqartut ernumatigisaasa ilagaat, savaatillimmi siunissaat kulturiat, suleriaasaallu igitassanit radioaktiviusunit mingutsinneqarsinnaanera ilimanaateqarmat.

Marloqiusamik isummersorneq

Nunaqavissunut suliffissaqartitsisoqalernissaa ineriartortitsisoqalernissaanullu neriorsuutit tatiginanngitsut paasitsitsiniaanerit naammagineqannginnerini oqariartuutaasut ilagaat.

- Danskit oqartussaasut uranimik tunisassiorniarlutik akuersinerat illuatungaanilu sakkussanut atorneqarnissanik itigartitsinerat marloqiusatut isummersornertut isigaara, arnat ilaat isumaqarpoq.

Naalakkersuisuusimasummi uranimik tunisassiornissamik siunertaqarnerat Christiansborgimi aarlerititsilersimavoq.

Aatsitassanut tunngassuteqartut Kalaallit Nunaata Danmarkimit 2009-mi tiguaa. Taamaakkaluartoq uranisiorniarnermi kikkut pisussaaneri uranilu sumut atorneqarnissaa Danmarkip killilersimaarpaa. Tunisassiarineqartormi sakkunut atomitalinnut atorneqannginnissaa pingaartinneqarmat.

Atuaruk: IA nassuerutiginnittoq: Urani pillugu siunnersuut nutaaq akiligassarujussuarmik kinguneqarsinnaavoq

Narrusoqassanngilaq

Januarimilu 2017-mi aporaaffik isumaqatigiissusiorfigineqarpoq: Kalaallit Nunaat uranisiorsinnaavoq kikkulli tuniniaavigineqassanersut Danmark aaliangeeqataasinnaassaaq.
SIK-p ukiuni kingullerni 26-ni siulittaasua, Jess G. Berthelsen, suliniummut piumasaqaatitaqanngitsumik ingerlatsisoqassasoq piumasaraa.

- Kujataani suliffissaqannginneq pissutaalluni najugaqartut noorarput. Nanortalimmi Qaqortumilu taamaallaat saarullinnut tunitsiveqarpoq. Narsamilu savaatillit suliassaqarfiup nalaani 60-t sulisorineqartarlutik. Takornarialerineq kisiat isumalluutigissaanngikkaanni allannguisoqartariaqarpoq. Narrusoqarsinnanngilaq, Jess G. Berthelsen Ritzaumut oqarpoq.

Suliniummullu toqqissisimanngissutaasut taassamu ernummassutiginngilai.

S: Aatsitassarsiorfeqassaagut.

- Aatsitassanit qinngornilinnik Narsami peqarpoq. Uranimik piiaasoqarnera apeqqutaanani. Risø oqaloqatiginikuuarput Canadamullu angalanikuulluta i´najugaqartut qanoq illersorneqarsinnaaneri paasiniaaffigalugu, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

Kineserinillu akuliunniartoqarnera pillugu ima isummerpoq:

- Kineserit Kuannersuarmut aningaasaleeqataanerat aalassassutaavoq. Taamaakkaluartoq USA-p nunarsuarmilu sumiiffit arlallit piginneqataaffigaat.
Simon Simonsenilu Kommune Kujallermi borgmesterip tullersortaa isumaqataavoq:

- Ukiut kingulliit qulit kinguariarsimanerput killormut aallartissagutsigu piiaaffeqartariaqarpugut.

/ritzau/

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER