Skip to main content

Urani indianerillu: Mingutsitsinerujussuaq

USA-mi navajo-indianerit uranimik piiaanermut akuersaanngilluinnarput. Ukiuni qulikkuutaani avatangiisinik mingutsitsisoqareersoq kræftilu atugaareersoq amerlanerpaat isumaqarput urani sumiiffimminiiginnassasoq – tassalu nunap ataani. Attornasiuk, indianeri avatangiisinik illersuisoq mianersoqqusivoq, taassumalu kalaallit takuniaasikkusuppai.

IMMIKKUT: Nittartagaq nutaarsiassaqartitsivik Sermitsiaq.AG nutaarsiassaqartitsivimmi aviisinit marluusunit Sermitsiamit AG-millu allaaserisat iluittuutillugit qinersinissap tungaanut saqqummiussisassaaq. Atuartartut 6. aprilimi qinersinissap tungaanut ilisimasaqarnerulernissaat qinersinissamullu tunngassuteqartunik saqqummilaartitsinerunissamik aqutsisut kissaateqarnerat aallaavigalugu nutaarsiassaqartitsivik taamaaliorpoq. Allaaserisat aviisineersut nittartakkami ataatsikkut saqqummiunneqassanngillat, tulleriiaarneqassallutilli.

Qanittukkut, februaarip 12-ianni, Navajo-indianerit USA-p kujammut kangisissuani najugallit, nuannersumik tusagaqarput. Indianerit najugaqarfianni ukiuni qulikkuutaani uranimik piiaasimanerup kingorna saliinissamut Bidenip naalakkersuisortaavisa ataani Avatangiisinik Sullissivik 200 millioner dollarinik – 1,3 milliarder koruuninik – aningaasaliissuteqarsimavoq.

Aningaasat amerlassusaasa takutippaa ajornartorsiut qanoq angitiginersoq.

– Piffissap ingerlanerani – pingaartumik Sorsunnerup Nillertup nalaani – uranimit atortussiassaq 300 millioner tonsi, piiaaffinnit 500-t missaannit, piiarneqarsimavoq. Taakkua atorneqarunnaarsimapput, ullorli manna tikillugu The Navajo Nationimi inuunermut sunniuteqarsimapput, radioaktivimik mingutsitsineq suli inuit peqqissusaannut sunniuteqartarluni, kræfternermik nappaatinillu allanik, avatangiisinik illersuisoq Leona Morgan oqarpoq.

Taanna nammineq navajo-indianeriuvoq – imaluunniit naggueqatigiit atigisimasaattut diné, taamaattumillu nammineq taamatut taaneqarusunneruvoq. Ukiuni kingullerni 12-ini sorsuutigisimavaa urani piiarneqassanngitsoq, sumiiffimminiiginnassasorli – tassa nunap ataani.

- Ilaquttakka arlallit toqusimapput imaluunniit peqqiilliorsimallutik, kræfti ilanngullugu. Tamannalu pissutigalugu sorsuutiginnilersimavunga, taanna oqarpoq.

Tassani The Navajo Nationimi – nunami inoqajuitsutut ittumi, Danmarkip affaatut angissusilimmi – urani, nunarsuarmi qaartartorsuarmut atomitortumut siullermut atorneqartoq, piiarneqarsimavoq. Tassuunakkut japanimiorpassuit kisimik toqunneqanngillat, aamma indianerpaaluit piiaaffimmi sulisut reservatimilu najugallit allat toqusarsimapput. Kingorna urani piiaaffinneersoq amerikarmiut qaartartorsualiaannut atomitortunut nukissiorfinnullu atomitortunut atorneqartarsimavoq.

- Uranimik piiaanermi apeqqutaaginnanngillat aningaasat peqqissuserlu. Aamma ileqqorissaarnermut apeqqutaavoq. Qaartartorsuit atomitortut nukillu atomitortoq marluullutik uranimik piiaanermit tunisassiaapput, Leona Morgan oqarpoq.

Piitsut uukapaatinneqarput

Naggueqatigiit Navajo-t 2005-imi uranimik piiaanermut ”akuersaanngilluinnarneq” eqquppaat. Kingorna aamma atortut radioaktiviusut Navajo Nation-ikkut assartorneqarnissaat inerteqqutaalerpoq.

Leona Morgan naapertorlugu politikki taanna tapersersorneqarluarpoq. Aammattaarli naggueqatigiinni ilaasa piiaaffiit ammaqqinneqarnissaat tapersersorneqarpoq

- Imaanngitsoq uranimik piiaaneq imatut tapersersoramikku, suliffeqarusuppulli ilaquttatik pilersorsinnaajumallugit. Taamaasillluni piitsut uukapaatinneqarput.

- Navajo-t akunnerminni tamanna sorsuutigaat, selskabit toqqaannartumik akulerunnatik. Periuseq tamanna iluatsilluartorujussuuvoq. Taamatuttaaq naggueqatigiinni inuit nuimasut akilerujussuarlugit selskabit oqaaseqartartuisut pisiarisimavaat. Tassa torrallatamik nakutitsilluni naqisimanninneq.

Taamaasilluni inuit ikittut pisuunngorput, Leona Morgan oqarpoq, amerlanerussutillit inuunerisa pitsaassusia pitsanngorianngitsoq. Tamakkua avatangiisinik mingutsinneqarsimasumik atugaqartinneqarput.

Tamaani mingutsitsineri annersaat 1979-imi aasakkut pivoq illoqarfiup Church Rockip eqqaani. Tassani piiaaffimmit sinnikut, tailingsinik taaneqartartut, tasiliami uninngasuutigineqarsimapput. Sapusialli supisoorsimapput, kinnganikorlu radioaktiviusoq 1000 tonsinik sinnilik imerlu mingutsinneqarsimasoq 1 million kubikmeteri kuummut kuupput imerlu imigassaq mingutsillugu. Atortoq radioaktiviusoq aniasoq tamanna qaammatinik pingasuni sioqqullugu Pennsylvaniami Tremiliøenimi nukissiorfimmi atomitortumi ajutoornermi aniasumit annertuneruvoq.

Ajornartorsiutit naassaanngitsut

Kalaallit Nunaanni uranimik piiaasoqassappat tamatumunnga atatillugu Leona Morganip eqqaamaqquaa taamatut aalajangiinermi kinguneqaatissat siunissami sivisoorujussuarmut atuussinnaasut. Piiaaffik arlaanni matuppatl tassunga killeqarnavianngilaq. Mingutsitsineq suli atuutissaaq.

- Sooq ajornartorsiutinik naassaanngitsunik pilersitsisoqassava, sumiiffippassuarnit allanit tamakkuninnga misilittagaqartoqareersoq – USA-mi, Australiami, Canadami, Mongoliami, Kasakhstanimi. Sumiiffinni taakkunani inuit suli kingunerluutinik atuipput. Kalaallit tikeraartariaqaraluarput nammineerlutillu takullugu. Sumiiffinni tamakkunani tamani inuit pisuunngorsimanngillat.

Leona Morgan oqarpoq inuit Kalaallit Nunaanneersut namminerminut tikerarnissaannut tikilluaqqullugit. Taava takuniaasissavai – paasitillugillu apriilip 6-ianni qinersinerminni pineqaannanngitsoq ukiunut tulliuttunut sisamanut qinigaaffik, tamannali aamma kinguneqarsinnaasoq, taassuma oqarneratut, naassaanngingajattumik.

Allaaserisaq aviisimit AG-mit, uge 9-mi saqqummersumit aaneqarpoq:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER