Unnerluussut: Allakkerivimmi sulisut poortukkat hashimik imallit tigusarpaat

Aqagu marlunngornermi eqqartuussivimmi suliassanngorteqqitaq aallartissaaq, tassani inuit arfineq-marluk hashimik katillugu 60 kiilungajammik anngiortumik eqqussillutillu tuniniaasimasutut eqqartuunneqarnikuupput.

Walter Turnowsky

WALTER TURNOWSKY

ataasinng 24. juu 2019 15:37

Annonse

Piffissami ukiut marluk ingerlanerini inuit arfineq-marluk hashimik anngiortumik eqqussuinerminni periuseq eqqarsaatigilluarneqarsimasoq atorpaat. Eqqartuussiviup suliaq ukioq ataaseq matuma siorna suliarigamiuk tamanna qularutiginngilaa.

Aqagu marlunngornermi Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani suliareqqitassanngortinneqarsimasoq aallartissaaq. Tassami eqqartuunneqartut arfineq-marluusut pisuussutsimut apeqqut suliareqqitassanngortinnikuuaat.

Hashi pillugu suliaq

Hashi pillugu suliami unnerluussut pingaarneq pisunut pingasunut agguataarneqarpoq, taakku piffinni assigiinngitsuni pingasuni pisimapput.

Pisoq 1: Allagaq unnerluussut naapertorlugu 7. juuli 2015-ip aamma 6. novembar 2015-ip akornanni pisimavoq. Taakku tassani Danmarkimi Nunatsinnut hashimik 6,8 kiilumik eqqussisimanerarneqarput. Taakku poortukkan arfinilinni nassiunneqarsimanerarneqarput, unnerluutigineqartut marluk Nuummi allakkerivimmi tigusimavaat. Unnerluussisussaatitaasup uppernarsaataani pingaarnerpaavoq poortukkani adressimut immersuiffiit allaffigineqarsimasut. Taakku ilimanaateqarluinnartumik unnerluutigineqartumut ataatsimut attuumassuteqartinneqarsinnaapput. Piffissamilu tassani aamma Danmarkimut aningaasanik nuussisoqartarsimavoq. Poortukkanik hashimik nassaartoqanngilaq.

Pisoq 2: Allagaq unnerluussut naapertorlugu 7. novembar 2015-ip aamma 31. decembar 2016-ip akornanni pivoq. Taakku tassani hashimik 27,6 kiilumik Nunatsinnut eqqussuisimanerarneqarput. Unnerluunneqartup ataatsip Danmarkimi kontunut marlunnut 966.000 koruunit nassiussimammagit unnerluussisussaatitaasup uppernarsaataani pingaarnersaapput. Aningaasat taakku Christianiami hashimik pisinermut atorneqarsimassangatinneqarput. Piffissami tassani poortukkanik nassaartoqanngilaq.

Pisoq 3: Allagaq unnerluussut naapertorlugu januuarip aallaqqaataata 2017-ip aamma 24. juli 2017-ip akornanni pisimanerarneqarpoq. Tassani unnerluutigineqartut hashimik 27,1 kiilumik poortukkanut arfineq-pingasunut agguakkanut Nunatsinnut nassiussisimapput. Poortukkat marluk 2 kiilunik aamma 5 kiilunik hashimik imaqartut akitsuuserisunit tiguneqarput. Unnerluutigineqartup ataatsip poortukkat adressemut apuutinnginnerini allakkerivimmi tigunissaat suliassaraa. Unnerluussisussaatitaasup tassani ilaatigut allattariaatsip sanilliunneqarneri, assaat ipai, aningaasanik nuussinerit, oqarasuaatikkut immiussinerit aamma videokkut immiussat uppernarsaatissarai.

Tamatuma saniatigut pisut arlallit ataatsip arlaqartulluunniit unnerluussuteqaatigaat.

Unnerluussut naapertorlugu angutip 30-nik ukiullip eqqussuineq aaqqissuuppaa, tamanna hashit poortukkat Danmarkimit Kalaallit Nunaannut nassiussorneqarnerisigut pivoq. Kisianni poortukkat aggiunneqarnissaat sioqqullugu allakkerivimmi sulisumit ataatsimit tiguneqartarput, tullianilu allamit allakkerivimmi sulisumit tiguneqartarlutik. Poortukkat track- and trace normuisigut nakkutigisarpaat.

Kisianni hashit poortukkat marluk 2 aamma 5 kiilunik imaqartut akitsuuserisunit tiguneqarput. Sinnerinut 57 kiilut missaanniittunut uppernarsaatit toqqaannartuunatik assaat ipaat, aningaasanik nuussinerit aamma atsiornerit sanilliunneqarnerinut tunngasuupput.

Ingammik hashimut 27,6 kiilumut tunngatillugu, novembarip 7-annit 2015-imit aamma decembarip 31-anni 2016-ip akornanni eqqussorneqarsimasumut tunngatillugu, uppernarsaatit aningaasanik nuussinernit tunngaveqarnerupput (Pisoq 2, faktaboks takuuk).

Taakku arfineq-marluk unnerluussut naapertorlugu Nuummi Eqqartuussivimmi pineqaatissinneqarput:

A: Angut maanna 30-nik ukiulik. Taanna eqqussuinermik aqutsisutut, poortukkanik aallertutut, aningaasanik nassiussisutut aamma hashimik tuniniaasutut unnerluutigineqarpoq. Allagaq unnerluussut naapertorlugu ilai arfinillit ‘taassuma ilitsersuineratigut’ iliuuseqartarsimapput. Unnerluussisup minnerpaamik ukiuni arfinilinni inissinneqarnissaa piumasaraa.

B: Angut maanna 26-nik ukiulik. Unnerluussisup oqarnera naapertorlugu taanna aningaasanik aamma Nuummi tuniniaasartunut hashimik agguaassinermik isumaginnittuusimavoq. Unnerluussisup ukiut tallimat ataannagit inissinneqarnissaanik piumasaqarpoq. B pinngitsuunerarpoq.

C: Angut maanna 25-nik ukiulik. Unnerluussisup isumaa naapertorlugu aamma hashimik aningaasanillu Nuummi agguaasuuvoq. Taassuma aamma 2015-imi Nuummi allakkerivimmi sulinermini poortukkanik sisamanik tigusisutut unnerluutigineqarpoq. Unnerluussisup ukiut tallimat ataannagit inissinneqarnissaa piumasaraa. C pinngitsuunerarpoq.

D: Angut maanna 28-nik. Nuummi allakkerivimmi taanna sulinermini poortukkat amerlanerpaartaannik tigusisimasutut unnerluutigineqarpoq. Unnerluussisup ukiunit tallimanit ikinnerunngitsunit inissinneqarnissaa piumasaraa. D pinngitsuunerarpoq.

E: Angut maanna 39-nik ukiulik. Taanna Danmarkimi Nunatsinni adressenut poortukkanik nassiussisimasutut unnerluutigineqarpoq. Taassuma track and trace normut unnerluunneqartunut C-mut aamma D-mut ingerlateqqissimavai, taamaalillutik poortukkat anninneqannginnerini tigusiniassammata. Unnerluussisup ukiunit tallimanit ikinnerunngitsunit inissinneqarnissaa piumasaraa. E poortukkanik ataasiakkaanik nassiussimalluni nassuerpoq, kisianni hashimik anngiortumik eqqussuinermi pinngitsuunerarpoq.

F: Angut maanna 27-nik ukiulik. Unnerluussisup oqarnera naapertorlugu, taassuma aningaasat Danmarkimi kontonut arlalinnut nuussuisuuvoq, taamaalilluni Christianiami hashimik pisisoqarsinnaassammat. Tassani 966.00 koruunit 2015-imi aamma 2016-imi pineqarput, kiisalu 2017-imi 700.000 koruunit. Unnerluussisup ukiunit tallimanit ikinnerunngitsunit inissinneqarnissaa piumasaraa. F-p aningaasanik nassiussisimanini nassuerutigaa, kisianni anngiortumik hashimik eqqussuisimannginnerarpoq.

G: Arnaq maanna 28-nik ukiulik. Taassuma F aapparaa. Taassuma 2017-imi danskit kontuinut 250.000 koruuninik nuussisimanini nassuerutigaa, kisianni hashimut atorneqarnissaat ilisimannginnerarpaa. Unnerluussisup ukiuni pingasuni qaammatinilu qulingiluani inissinneqarnissaa piumasaraa.

Unnerluutigineqartut unnerluussisup isumaa naapertorlugu suliami assigiinngitsunik inuttalersorneqarsimagaluarlutik, anngiortumik eqqussuinermi tamakkiisumi unnerluunneqarput, unnerluussisup oqarnera naapertorlugu ataatsimoorlutik pilersaarusiorsimagamikku, ‘ataatsimoorlutik aamma siusinaarlutik isumaqatigiillutik’, unnerluussummi allakkami tamanna allaqqavoq. Taamaattorli G 2017-imi anngiortumik eqqussuinermi taamaallaat unnerluunneqarpoq.

Taakku ataatsimoorlutik iliuuseqarsimanersut unnerluussisup eqqartuussisut qularunnaartissanerai suliap inerneranu aalajangiisuulluinnarsinnaavoq.

Maanna Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata uppernarsaatit Nuummi Eqqartuussiviup naliliineratut nalilissanerai aalajangiiffigisussanngorpaa.