Umiarsuartigut takornariat ajornartoortut peqqinnissaqarfimmit akileeqquneqarsinnaapput

Napparsimaleriasaarnermi ajoqusernermiluunniit Peqqinnissaqarfik sukkulluunniit ikiuussinnaavoq - tassa nunami maani najugaqaraanni, suliartorallarsimagaanni takornariartuugaanniluunniit.

Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut allakkatigut akissuteqarlutik taamatut nalunaaruteqarput.

Arnaq utoqqaq umiarsuartigut takornariartuusoq Knud Trollep Kujataaniittumi Igalikumi illuata silataani anersaartorunnaarmat ingerlaannartumik ikiortissarsiorluni sianertoqarsimavoq.

Arnaq pineqartoqTexasiminngaanneersuuvoq.

Ukioq manna umiarsuartigut takornariarpassuit Kalaallit Nunaannut tikittussaapput. Umiarsuartigut takornariat misigisassarsiorusuttut nunarsuarmit tamarmeeersut nalinginnaasumik ukioqqortusereerimasuusarput. Taamaammat iligimagineqarsinnaavoq, Knud Trollep misigisimasaata assinganik pisoqarsinnaanera.

Aalajangersimasumik suleriaaseqartoqartartoq

Sermitsiaq.AG-mit Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut aperineqarsimapput, takornariat ikiorserneqarasuartariaqartut qanoq iliuuseqarfigineqartarnersut.

Pinartumilli pisoqarnera aatsaat qaangiukkaagat suliap ingerlaqqinnerani qanoq pisinnaatitaaffeqartoqarnersoq isumagineqartarpoq - aamma akiliuteqartoqassanersoq, Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut ilisimatitsipput. Pissutsit pineqartut ikiorsiigasuarnissamut aporfiuneq ajorput, nunarsuarmiilli suminngaanneersuuneq apeqqutaasarluni.

Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik innuttaasut Kalaallit Nunaata avataaneersut Kalaallit Nunaanniikkallarneranni aalajangersimasumik suleriaaseqartarpoq, matumani pineqarput takornariat aamma piffissami sivikitsumi sulisorineqartut.

Arnaq Texasimeersoq

Arnamut Texasimeersumut tunngatillugu paasinarsisimavoq, Kalaallit Nunaat nunat tamalaat tamatumunnga atatillugu isumaqatigiissutaannut ilaanngitsoq.

Tassa inuit EU-p nunallu avannarliit avataanninngaanneersut napparsimanerminni suliaritinnitik aamma assartorneqarnertik Kalaallillu Nunaanniit angerlarnertik akilertussaavaat. Taamaammat angalanermi sillimmasersimanissaq pisariaqarluinnarpoq.

Napparsimasut suliaritinnerminnut akiliuteqartussat suliartinnertik akilertinnagu napparsimmavik qimattussaanngilaat.

Napparsimasoq sillimmasersimappat, suliartinnissaa akueritinniarlugu sillimmasiisarfik attavigineqassaaq. Tamatumalu kingorna sillimmasiisarfik suliaritinnermut akileeqquneqartarluni. Innuttaasoq sillimmasersimanngikkaangat akileeqquneqartarpoq.

Peqqinnissaqarfimmi aqutsisut innuttaasut nunanit allaneersut qanoq tamatumani inissisimasarnersut pillugu imatut paasissutissiipput:

Danmarkimeersut Savalimmiuneersullu

Innuttaasut Danmarkimeersut Savalimmiuneersullu napparsimalersinnaanermut sillimmasigaanermut allagartamik takutitsisinnaagunik imaluunniit Savalimmiuni napparsimasunut aningaasaateqarfimmit ikiorsinneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerminnut ppernarsaatillit Kalaallit Nunaanni ikiorserneqarasuarnissamut pisinnaatitaaffeqarput. Uppernarsaateqanngikkaanni suliaritinnerit tamarmik nammineq akilerneqartussaapput.

Napparsimanermi ikiorserneqarasuarnissamut pisinnaatitaaffiit:

• Akeqanngitsumik nakorsamit ikiorneqarnissaq.
• Akeqanngitsumik napparsimmavimmi suliaritinnissaq.
• Akeqanngitsumik nakorsaaserneqarnissaq.
• Akeqanngitsumik kigutit nakorsaannit pisortanut attuumassuteqartunit kigutileritinnissaq. Ikkitigut marniliuuttoornermut, kigutip ilaartornerisa, kigutit assigisaasalu napinerannut atatillugu taamaallaat suliaritittoqarsinnaavoq.
• Akeqanngitsumik nakorsap peqqusineratigut nunaqarfimmiit imaluunniit ukior naallugu najugaqarfimmiit illoqarfimmi napparsimmavimmut aamma illoqarfimmi napparsimmavimmiit Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut assartorneqarnissaq.

Innuttaasup pisinnaatitaaffiginngilai:

• Akeqanngitsumik Danmarkimut Savalimmiunullu angerlaanneqarnissaq (taamaammat angalanermi sillimmateqartoqartariaqarpoq).
• Akeqanngitsumik ukioq naaallugu najugaqarfimmiit napparsimmavimmut qaninnermut assartoqarneqarnissaq kiisalu napparsimmavimmut imaluunniit Kalaallit Nunaata avataaniittumut katsorsaasarfimmut assartorneqarnissaq.

Nunani avannarlerni innuttaasut

Norgemi, Sverigemi, Finlandimi Islandimiluunniit innuttaasuugaanni nunami angerlarsimaffigisami ikiorserneqarnissamut uppernarsaateqartoqartariaqarpoq. Tassa EU-mi napparsimalersinnaanermut sillimmasigaanermut allagartaq takutinneqartussaavoq.

Uppernarsaateqanngikkaanni suliaritinnerit tamarmik nammineq akilerneqartussaapput.

Innuttaasut Nunani Avannarlerneersut Kalaallit Nunaanniikkallarnerminni ikioserneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput. Suna pisariaqartinneqarnersoq Kalaallit Nunaanniikkallanerup sivisussusaa nappaatillu suunera tunngavigalugit nalilersuisoqartarpoq.

Nunanit Avannarlerneersut ikiorserneqarasuarnissamut pisinnaatitaaffigaat:

• Akeqanngitsumik nakorsamit ikiorneqarnissaq.
• Akeqanngitsumik napparsimmavimmi suliaritinnissaq.
• Akeqanngitsumik nakorsaaserneqarnissaq.
• Akeqanngitsumik kigutit nakorsaannit pisortanut attuumassuteqartunit kigutileritinnissaq. Ikkitigut marniliuuttoornermut, kigutip ilaartornerisa, kigutit assigisaasalu napinerannut atatillugu taamaallaat suliaritittoqarsinnaavoq.
• Akeqanngitsumik nakorsap peqqusineratigut nunaqarfimmiit imaluunniit ukioq naallugu najugaqarfimmiit illoqarfimmi napparsimmavimmut aamma illoqarfimmi napparsimmavimmiit Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut assartorneqarnissaq.
• Angerlaassinermi aningaasartuuteqarneruneq, nakorsaq naliliippat, napparsimasoq nappaatini pissutigalugu akisunerusumik angerlaanneqartariaqartoq. Oqartussaq napparsimmavilluunniit suliarinnissimasoq aningaasartuutaanerusunik akiliuteqassaaq. Innuttaasup najugaqarfimminut nalinginnaasumik siumuinnaq bilitsi akilertussaavaa.

Nunanit Avannarlerneersut pisinnaatitaaffiginngilaat:

• Akeqanngitsumik ukioq naaallugu najugaqarfimmiit napparsimmavimmut qaninnermut assartoqarneqarnissaq (taamaammat angalanermi sillimmateqartoqartariaqarpoq).

EU/ EØS-nunat

Takornariat aamma Bulgariamiit, Grækenlandimiit, Hollandimiit, Rumæniamiit, Belgiamiit, Frankrigimiit, Irlandimiit, Italiamiit, Luxembourgimiit, Portugalimiit, Spaniamiit, Tysklandimiit, Østrigimiit, Liechtensteinimiit, Cypernimiit, Estlandimiit, Letlandimiit, Litauenimiit, Maltamiit, Polenimiit, Schweizimiit, Slovakiamiit, Sloveniamiit, Tjekkietimiit Ungarnimiillu suliartortillugit tikisitat nunami najugarisaminni ikiorserneqarnissamut pisinnaatitaanerminnut uppernarsaateqassapput.

Assersuutigalu EU-mi napparsimalersinnaanermut sillimmasigaanermut allagartaq, sillimasiisimanermi allagartaq assigisaaluunniit takutillugu tamanna pisinnaavoq.

Innuttaasut EU-meersut/EØS-imeersut Kalaallit Nunaanniikkallarnerminni ikioserneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput. Suna pisariaqartinneqarnersoq Kalaallit Nunaanniikkallanerup sivisussusaa nappaatillu suunera tunngavigalugit nalilersuisoqartarpoq .

Innuttaasut EU-meersut/EØS-imeersut pisinnaatitaaffigaat:

• Akeqanngitsumik nakorsamit ikiorneqarnissaq.
• Akeqanngitsumik napparsimmavimmi suliaritinnissaq.
• Akeqanngitsumik nakorsaaserneqarnissaq.
• Akeqanngitsumik kigutit nakorsaannit pisortanut attuumassuteqartunit kigutileritinnissaq. Ikkitigut marniliuuttoornermut, kigutip ilaartornerisa, kigutit assigisaasalu napinerannut atatillugu taamaallaat suliaritittoqarsinnaavoq.
• Akeqanngitsumik nakorsap peqqusineratigut nunaqarfimmiit imaluunniit ukioq naallugu najugaqarfimmiit illoqarfimmi napparsimmavimmut aamma illoqarfimmi napparsimmavimmiit Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut assartorneqarnissaq

EU/EØS-imi innuttaasut pisinnaatitaaffiginngilaat:

• Akeqanngitsumik angerlaanneqarnissaq (taamaammat angalanermi sillimmateqartoqartariaqarpoq).
• Akeqanngitsumik ukioq naaallugu najugaqarfiup avataaniit napparsimmavimmut qaninnermut assartoqarneqarnissaq kiisalu napparsimmavimmut imaluunniit Kalaallit Nunaata avataaniittumut katsorsaasarfimmut assartorneqarnissaq (taamaammat angalanermi sillimmateqartoqartariaqarpoq).