Ukiup affaanut naatsorsuutit: SISA 727 mio. koruuninik annaasaqarpoq
Aningaasaqarnikkut nalorninartumik inissisimasoqarnerata pissutigisaanik soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup SISA-p ukiup affaanut nalunaarusiaanut eqquivoq, aningaasanimmi annaasaqartoqangaatsiarsimanera nalunaarutigineqarpoq. Aktiaatit obligationiutigineqartullu nalingi apparnikuupput. Aningaasaqarnerup inissisimanerata pissutigisaanik "oqquiffissaaleqinartoq" pisortaq oqarpoq.
Ukioq kingulleq aningaasaqarnikkut ingerlalluareerluni, ukioq manna soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik SISA aningaasaqarnikkut inissisimanera allaaneruvoq, tamanna ukiup affaanut naatsorsuutaani erserpoq.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik ukiup affaani siullermi aningaasaliissuteqartarnikkut 727,0 millioner koruuninik soraarnerussutisiaqalernissamut akileraarutit sioqqullugit aningaasaliissuteqarnikkut annaasaqarpoq, siorna piffissami
assingani angusat tassaallutik 369,1 millioner koruuninik isertitaqarluni.
Soraarnerussutisiaqalernissamut angusanit akileraarutit 2022-mi ukiup affaani siullermi isertinneqarput 103,6 millioner koruunit siorna aningaasartuutit 54,1 millioner koruuninik amerlassuseqarput, aningaasaateqarfik ilisimatitsivoq, nangillunilu:
Ingerlatsiviup niuerfimmi aningasaliissuteqartarnissaminut aningaasaateqarfiisa marluusut piffissami angusat procentiat imaappoq; Annertusiartortitsineq aamma Aalaakkaasoq taakku imatut inissipput -14,29 pct. aamma -11,56 pct.
- Oqquiffissaaleqinarpoq
Aningaasaliissuteqartarnermi angusaq 2022-mi ukiup affaani siullermi naammaginanngitsoq aningaasaateqarfik naliliivoq:
- Ukiut nikinneraniilli aningaasat pisissutaasinnaanerisa naleerukkiartornerat assut
annertusivoq taamatullu erniat assut qaffallutik, kiisalu ulloq 24. februaari 2022 aningaasaliissuteqartarnermut niuerfinni nalornineq malunnaateqarluartumik annertusivoq Ruslandip Ukrainemi sakkutuuliineratigut. Nalorninerup annertusinerata kinguneraa aktiat kursiisa appariarujussuarnerat, SISA ukiup affaanut nalunaarummini allappoq.
Aningaasaqarnikkut inissisimanerup nalorninartumik inissisimanera pissutaalluni iliuusissaaleqinartoq pisortaq Søren Schock Petersen Sermitsiaq.AG-mut itisiliilluni oqarpoq:
- Obligationitigut taamatullu aktiat nalingi appariartorput. Obligationit nalingi qaffakkaangata aktiat nalingi appariartortaraluarput, piffissamili matumani taamaattoqanngilaq. Aningaasaleeriaatsit taakku tamarmik nalingi appariarnikuupput. Tamatuma pissutigisaanik oqquiffissaaleqinarpoq, Søren Schock Petersen oqarpoq.
Ingerlalluartoqarlunilu ingerlanerluttoqartarpoq
Apeqqut: Aningaasaqarnerup ima ineriartornera soraarnerussutisiaqarfimmi aningaasaateqartut suut eqqumaffigissavaat?
- Siunissamut aningaasaliinerusoq eqqarsaatigissavaat. 2021-mi angusarissaartorujussuuvugut. Ukioq manna angusarissaarpallaarnavianngilagut, siunissarli eqqarsaatigalugu aningaasanik isertitaqaataassaaq.
- Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaatillit nalussanngilaat piffissat ilaanni ingerlalluartoqarsinnaasartoq, ilaannili ingerlanerluttoqarsinnaasartoq. Ingerlalluartoqaraangat soorunami nuannernerusarpoq, aammali piffissap ilaani angerlanerluttoqarsinnaasarpoq, soorlu maanna piffik taamaattoq, Søren Schock Petersen oqarpoq.
Katillugit soraarnerussutisiaqalernissamut illuartitat ikilipput 4.821 millioner koruuninit decembarip 31-anit 2021-mi 4.321 millioner koruuninut juunip 30-ani 2022-mut.
Danmarkimi annaasaqarujussuartoqarpoq
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit ukiup affaanut nalunaarummi aningaasatigut SISA annaasaqartutuaanngilaq. Piffissap assingani danskit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaataat katillugit 544 milliarder koruuninik annaasaqaataasimasoq naatsorsuutit takutippaat.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik PFA 77,6 milliarder koruuninik annaasaqarsimalluni nalunaarpoq, ATP 56,6 milliarder koruuninik annaasaqarsimalluni, Ritzau allappoq.