Ukiuni qulini Namminersorlutik Oqartussat: Piffissaq ilumut pissanganartoq
Allaaserisami matumani saqqummiunneqassapput Royal Greenlandip pisortaanerata Mikael Thinghuusip tulluusimaarutigisaasa annersaat sunaanersoq, aamma sooq tassanngaannaq Chilemut aallarnersoq RG-milu kalaalinngorsaaneq qanoq issimanersoq.
Pisortaanerup qaammatisiutaanik isiginnaarluta aallartippugut. Kiakkernaannarporluunniit. Imaluunniit timmisartorsimanerup qasunartup mumitsisaqattaarneratut misinnartoq.
Mikael Thinghuusip, 2019-ini Kalaallit Nunaanni ulapipiloorluni aallartippaa. Kingorna Norgemut, Chilemut aamma Københavnimut angalavoq. Nuummut uterpoq tassanngaanniillu Canadamut ingerlaqqilluni. Danmarkimeereerluni siullermik Bostoniliarpoq, kingorna Sverigemut Kinamullu.
Taava poorskerpoq!
- Poorskimi sulinngiffeqatsiarusuppunga, Mikael Thinghuus tusagassiortoq apersuerusulluni piffissaqarfigineqarusuttoq akillugu allappoq.
Nalliuttut qaangiummata angalanerit nangeqqinneqarput: Siullermik Vietnamimut taava København aqqusaarlugu Nuummut, tamaani AG-mit apersorneqarnissaq naammassineqassaaq Bruxellesimi messertunut ingerlaqqipallannissaq sioqqullugu kingornalu kunngissaq Frederik siuttoralugu Koreami tuniniaanermik siuarsaaneq siunertaralugu angalaneq peqataaffigineqassaaq.
Maannali maani issiavugut Nuummi Royal Greenlandip qullersaqarfiani, isumaqatigiissutigisimallugu namminersorluni oqartussaanerup ukiunik qulinngortorsiorluni nalliuttorsiornera aamma piffissami matumani RG-p angusai pitsaasut oqaloqatigiissutigissallugit: 2018-imut naatsorsuutini kaaviaartitat 5,2 milliarder koruuniusut aamma sinneqartoorutit 258 millioner koruuniusut takuneqarsinnaapput.
Mikael Thinghuus inimut iserpoq iikkakkut igalaajusukkut saaffiginnittarfiup tungaanut tikkuarluni tamaani Aka Høeghip uuliamik qalipagaa nivingavoq; qalipakkamiipput immamik tungujortoq, qilak, ilulissat aamma killingusaami RG-p kilisaatinngua mikisuararsuaq.
- Ilaa kusanaq? Qalipagaq taanna uanga nuannarisorujussuuara, Mikael oqarpoq nerriviup ataatsimiiffissap eqqaanut ingilluartitaarpoq naak timaani uniffeqannginneq eqqiissiviitsoq malunnalaaraluartoq.
Aallaqqaamulli isumaqatigiissutigaarput oqaloqatigiinnerup nalaani apeqqutit inummut tunngassuteqarnerusut ilanngunneqarsinnaasut, sulili tassunga saaqqajanngitsugut inuttaa nammineerluni nassuereerpoq: Puallarsimavoq, kiilunik tallimat missaannik oqimaallisimavoq.
Michael Thinghuus qaqutigorujussuaq oqimaalutartarpoq, puallarsimanermulli pasitsannartut amerligaluttuinnarsimapput, pingaartumik qarlini normunik ataatsimik anginerusunik taarsertariaqaleramigit naak apersortinnerminiilli angissutsit taakkua atugarisimagaluarlugit.
- Qaammatit qulingiluat matuma siorna pujortarunnaarama, nassuiaatsiarpoq.
Mikaelip pisortaanerunerata nalaani Royal Greenlandip unammillersinnaassusia aamma alliartorsimavoq – letweltervægtimit sværvægtimut. Naak suliffeqarfissuup ”siffiaani orsuiaasoqarsimagaluartoq” pingaartumik nunap killeqarfiata avataani, paarlattuanik allani annerujussuarmik kiffiaasoqarlunilu annertusaasoqarsimavoq. Oqamisaartoqarsinnaavoq puallarsaasoqarsimasoq.
Najukkani sapiisernerit
Mikael Thinghuus suliffeqarfissuarmi upernaakkut 2011 pisortaanertut atorfinippoq – namminersorluni oqartussaanerup eqqunneqarnerata kingorna ukiut marlussuit qaangiuttut. Ungasinnerusumut siunnerfimmik suliaqartoqartariaqarpoq raajanik tunisassiortorsuup eqqortumik saatinnissaanut nalerassamik.
Thinghuus suleqatigiillu allartilluarput. Ukiut tulliuttut ingerlaneranni suleqatigiinneq aqqutigalugu kaaviaartitat aamma isertitat qaffanneqarput, ingerlatsinermiillu tassannga najukkani suliffeqarfiit malunnaatilimmik amerlanerusut pilersinneqarput.
Allaaserisaqtamakkerluguaviisimiakeqanngitsumikagguaanneqarsimasumiatuarsinnaavat.SaqqummersitaqNamminersorlutikOqartussatukiuniqulinngortorsiorneranutatatillugusaqqummersinneqartoquanipissarsiarisinnaavat.