Skip to main content

Qimussit: Ullut qulingiluat ingerlaneranni 1605 kilometerisut isorartutingisumut qimussertoq

Tuluit Nunaat Norgep avannaani Issittumi sakkutooqarfimmik nutaamik pilersitsivoq

Greta Thunberg politiinit peersitaasoq: Saamit pillugit akerliussutsimik takutitsisoq

Ukrainemi sorsunneq ukioq ataaseq ingerlareerpoq: Nunarsuaq inuuffipput allanngorpoq

Ruslandip Qalasersuarmut piumasaqaataa akuerineqartoq

Angutip 44-nik ukiullip anaanani savimmik toqussimallugu nassuerutigaa

Savalimmiut Nuummi sinniisoqarfimmik ammaalersut

Grand Prix: Savalimmiormiumik siullerpaamik ajugaasoqartoq

Savalimmiormiu Rani Petersen, Reileyimik ilisimaneqarnerusoq, Danmarkimi Grand Priximik oqaluttuarisaanermut ilannguppoq Savalimmiormiuni ajugaasuni siullerpaatut. Rani Petersenip Danmark sinnerlugu Eurovision Song Contestimut peqataanissani maanna qilanaarilerpaa.

Rusland: Kina Issittumi aatsitassarsiornermik suliniummut ilannguppoq

Kinamiut ingerlatseqatigiiffiat Ruslandip annerpaamik titaniumeqarfianik ineriartortitsinissamut isumaqatigiissusiorpoq. Issittumi itisuumi talittarfiup allineqarnissaa aamma talittarfimmut qimuttuitsut aqqutaanik nutaamik sanaartornissaq ineriartortitsinissamut pilersaarummut ilaapput, Norgemi tusagassiorfik allappoq.

Containerinik assartuinermi nalilersuisartoq akinik qaffaaneq pillugu: Akikinaarneqarpoq

Nunarsuarmi assartuinermi akit corona atuutilermalli qaffakkiartupiloorsimapput ilaannakuusumillu appaqqissimallutik. RAL-ip avammut niuernermi assartukkat akiinik 32 procentinik qaffaanera nunani tamalaanit isigalugu annertugisassaanngilaq, immikkut ilisimasalik isumaqarpoq.

Issittumi inuiaqatigiit isumannaarnissaannut inuusuttut sulissuteqassapput

Inuusuttut siunissami Alaskami, Canadami Kalaallit Nunaannilu aqutsisussat 21-t, Issittumi inuiaqatigiit akiuussinnaassuseqarnissaannik qulakkeerinninnissamik suliaqartussatut toqqarneqarput.

Angut nipilersorpalunnermit akornusersorneqartoq toqutsinermik suliami pingaarutilittut ilisimannittuusinnaavoq

Angummik kalaallimik 38-nik ukiulimmik Aalborgimi toqutsisoqarneranik suliami politiit ilisimannittumik ujaarinnipput. Angut taartumik amermik ilupaarusertalimmik kavaajalik Aalborgimi bibliotekip saavani arfininngornermi unippoq. Taanna pingaarutilimmik ilisimasaqarsinnaavoq.

Julie Edel Hardenbergip eqqumiitsuliaa New Yorkimi saqqummersinneqartoq

"Trophy - Pearls", Danmarkip oqaluttuarisaaneranik sulilu Kalaallit Nunaanni najuunneranik erseqqissaassuteqartoq, Danmarkip New Yorkimi konsuleqarfiani takuniarneqarsinnaanngorpoq.

T-celleterapi kræftertunut 'katsorsarneqarsinnaanngitsunut' nutaamik periarfissiivoq

Napparsimasut 20 procentii annissamikkut kræfteqarnerminnit katsorsarneqarsimasut danskit hollandimiullu annertuumik misissuinerisa takutippaa. 'Nutaamik pisoqartitsisoq', kræfti pillugu ilisimatusartoq isumaqarpoq.

Kalistat Lund COP15 kingorna isumalluartoq

Nunat tamalaani avatangiisimut naalakkersuisut Canadami naapipput, pinngortitami assigiinngisitaartunik uumasoqarneq oqaluuserissallugu. Nunarsuarmi uumasut pinngortitallu nungulinnginnissaanut qulakkeerissallutik, ataatsimiinnermi isumaqatigiissuteqarput. Nunat inoqqaavi suliniummi pingaaruteqarluinnarnerat, Kalistat Lundip oqaatigaa.

Kalaallit-danskit piviusulersaarusiaat USA-mi filmfestivalimi ilisimaneqarluartumi takutinneqartussanngorpoq

Filmi piviusulersaarusiaq Twice Colonized tusaamaneqarluartumi Sundance Film Festivalimi ukioq nutaaq aallartippat takuteqqaarneqassaaq.

Aalisagartassat: EU raajanik amerlanerusunik suluppaakkanillu ikinnerusunik pissarsivoq

Ukioq manna EU-mut pisassiissutit pillugit isumaqatigiissut inissippoq. Suluppaakkat ammassaallu ikinnerusut EU-p pissarsiarissavai, raajartassaalli amerlineqarput. Isumaqatigiissut nunatta karsianut 2023-mi 126,5 millionit koruunit missaannik pissarsiffiussaaq.

ICC COP27-mut: - Oqariartuutigut inassuteqaatigullu tusarneqarput

Sara Olsvig, nunanit tamalaani ICC-mi siulittaasoq, COP27 pillugu arlariinnik isumaqarpoq. Taarsiivigitissinnaanermullu aaqqissuussaq nutaaq naapertuilluarnermut alloriarnertut nalilerpaa.

Aaja Chemnitz: Ilinniartut Københavnimi kolligiassaqalilerput

Kalaallit ilinniartut 2023-p aasaaneraniit Københavnimi kollegiaqalernissaat piviusunngortussanngortutut isikkoqarpoq. Suliassat kingulliit inissinneqarnissaat amigaataavoq, Aaja Chemnitzili isumalluarpoq.
AG nutaaq atuaruk
  • Akissarsiat pillugit saqitsaanneq sivisooq aaqqilerpa?
    Politiit nuannersunik nutaarsiassanik tusarusupput
  • Utoqqalinersiallit amerleriarujussuartussanngortut:
    Utoqqaat marloriaatinngulersut
  • Isit imerlaarput:
    Naja Paulsenip »arnaq inuunermini pingaarnerusoq« pillugu isummersornera

SENESTE NYHEDER