Savalimmiunut tikinnermi coronamut misissortinnissamut inatsisitigut piumasaqaat atorunnarsinneqartoq
DK-mi Pridertoqarnera tapersersorluarneqartoq
Inuit tapersersortaat Canadami guvernørgeneralinngortinneqartoq
Tivoli kalaallinut ammaqqinneqartoq
Dannebrog sapaatiuppat Savalimmiunut tikissagunarpoq
Dronningip Savalimmiunut tikeraarnissaa silarlummat kinguartinneqartoq
Covid pillugu ilisimatusarnerni suiaassutsinut sunniutit misissorneqanngitsut
Misissuinerup nutaap takutippaa Covid pillugu misissuinerni 4.500-ni 4 procentii kisimik suiaassutsinut sunniutinik misissuisimasut.
Folketingi inuiattut ullorsiornermut tunngasumik kukkussuteqaqqittoq
Folketingi Savalimmiormiut inuiattut ullorsiornerannik marlunngornermi pilluaqqusivoq. Savalimmiulli inuiattut ullorsiornera aatsaat qaammat ataaseq qaangiuppat pissaaq. Savalimmiormiut inuiattut ullorsiornerannut atatillugu pilluaqqusinermut atatillugu, Danmarkimi suliffeqarfinni oqartussanilu ukiuni arfinilinni tulleriinni kukkusoqarpoq.
Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaq nutaamik siulittaasoqalerpoq
Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaani ukiuni marlunni Aki-Mathilda Høegh-Dam siulittaasooreerluni, atorfik Folketingimi suleqatiminu Aaja Chemnitz Larsenimut (IA) ingerlateqqippaa. Tamanna Christiansborgimi inuiattut ullorsiornerup nalliuttorsiutigineqarnerani aaqqissuussinermi pivoq.
Europami filmiliortartut savalimmiormioq naatsumik filmilianik mattusinerarpaat
Savalimmiuni kultureqarnermut naalakkersuisoq ukiup affaata ingerlanerani marloriarluni filmiliortartunut tapiissuteqarnissamik siunnersuutinut akerliusimavoq. Nunani tamalaani filmiliortartut isumaqarput, naalakkersuisoq mattussisimasoq.
Qallunaatsiaat pillugit VR-kkut takutitassiaq Danmarkimi takuteqqaarneqassasoq
Vikingit Kalaallit Nunaannut tikinnerat pillugu virtual reality aamma podcast atorlugit takutitassiaq Nordatlantens Husimi juunip qaammataani saqqummiunneqassaaq.
Mútep niueqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnissaq sukkanerusumik angorusukkaa
Múte B. Egedep Tuluit Nunaata Danmarkimi ambassadøria, EU avaqqullugu niueqatigiinnermi isumaqatigiissuteqarsinnaaneq, silap pissusaa ilisimatusarnerlu pillugit tallimanngornermi ataatsimeeqatigivaa.
Nunarput Savalimmiullu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqaasissaqartinneqarnerulersut
Ministeriuneq naapertorlugu Naalagaaffeqatigiinni ataatsimiititaliap nutaap Kalaallit Nunaat Savalimmiullu "periarfissaqartinneqarnerulissavai".
Mútep Mette naapissagaa
Múte B. Egede (IA) Pele Brobergilu (N) Naalagaaffeqatigiit ukiumoortumik ataatsimiinnissaannut atatillugu Danmarkiliarput. Naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinneranni nalinginnaasumik Ministeriuneq, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasui kisimik ataatsimeeqatigiittaraluarput, ukiorli manna allat marluk peqataasussatut qaaqquneqarsimapput.
Avaleraasartoortassat pillugit isumaqatiginninniarnerit ajalusoormata aatsaat taamak annertutigisunik pisassiissuteqartoqartoq
Naalagaaffiit sineriallit 2021-mi avaleraaasartoortassat pillugit isumaqatiginninniarnerminni angusaqanngitsoorsimapput, nunat taamaalillutik namminneq pisassiissutissatik aalajangersarsimavaat. Immap uumasuinik ilisimatusartup imminissarsiornissaq mianersoqqutigivaa.
Savalimmiut corona tuniluuteqqilermat matuneqartoq
Savalimmiuni coronap tuniluunnera aqunneqarsinnaanngilaq. Oqartussanit inassutigineqarpoq, aaqqissuussat anginerit tamarmik sapaatip akunnerani ataatsimi unitsinneqassasut imaluunniit isiginnaartoqarani ingerlanneqassasut.
Aaja Chemnitz Larsen oqaloqateqarsinnaasutut nersornaaserneqarnissamut innersuussutigineqartoq
Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA) Innuttaasunik katerisimaartitsisarnermi ukiumoortumik Oqaloqateqarsinnaasutut nersornaaserneqartussatut innersuunneqarsimasunut tallimanut ilaavoq.
Kuupik Pelemut: Eqqarsarluaqqaartassaatit
Naalakkersuisuni siulittaasuusimasoq: Pissuserissaarneq angusaqarfiunerpaasarpoq, taama Kuupik Kleist aviisimut AG-imut oqarpoq.
AG nutaaq atuaruk
-
Ilulissani toqutsineq:Tusatsiakkat ingerlaartut
-
Henrik Leth 60-iliivoq:Inuussutissarsiortut siuttuat
-
Naartuersittartut amerlasut:Naak angutit akisussaaffiat?
SENESTE NYHEDER
-
Katersuiniarluni aliikkusersuineq nutaaq uummalluttunut iluaqutaassasoq
-
Kujataata kommuniani politikkikkut ataatsimiititaliat ikilineqassasut
-
Nunanit allaneersunik sulisussarsiorneq: Sulisunik pilertortumik tikisitsisinnaanermik aaqqissuussineq suli ajorpoq
-
Inuit tallimat tillinniartoqarsimaneranik suliami unnerluutigineqartut
-
Atuarfimmi Nuummiittumi meeqqat akornanni tuniluuttoqartoq
-
Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:- Inuiannut kalaallinut piumasaqaateqassaagut
-
KNQK: Qimussertarnermut aningaasanik amerlanerusunik pissarsisarusuttoq
-
»Pingasooqatigiinneq eqqumiitsoq«
-
Wangenheim: Naartuersinnerni angutit atuuffiinik ujartuisoq
-
Nutaanik pisassiisoqareersoq: Ilisimatusartup qernertanik qilalugaqassuseq ernummatigigaa
-
Qulingiluat tunillatsissimapput - inuiaqatigiinni tuniluuttoqarpoq
-
Nunavummi peqatigiiffip Inuktitut ilinniartitsisoqartarnissaa sorsuutigigaa