Skip to main content

Covid pillugu ilisimatusarnerni suiaassutsinut sunniutit misissorneqanngitsut

Misissuinerup nutaap takutippaa Covid pillugu misissuinerni 4.500-ni 4 procentii kisimik suiaassutsinut sunniutinik misissuisimasut.

Folketingi inuiattut ullorsiornermut tunngasumik kukkussuteqaqqittoq

Folketingi Savalimmiormiut inuiattut ullorsiornerannik marlunngornermi pilluaqqusivoq. Savalimmiulli inuiattut ullorsiornera aatsaat qaammat ataaseq qaangiuppat pissaaq. Savalimmiormiut inuiattut ullorsiornerannut atatillugu pilluaqqusinermut atatillugu, Danmarkimi suliffeqarfinni oqartussanilu ukiuni arfinilinni tulleriinni kukkusoqarpoq.

Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaq nutaamik siulittaasoqalerpoq

Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaani ukiuni marlunni Aki-Mathilda Høegh-Dam siulittaasooreerluni, atorfik Folketingimi suleqatiminu Aaja Chemnitz Larsenimut (IA) ingerlateqqippaa. Tamanna Christiansborgimi inuiattut ullorsiornerup nalliuttorsiutigineqarnerani aaqqissuussinermi pivoq.

Europami filmiliortartut savalimmiormioq naatsumik filmilianik mattusinerarpaat

Savalimmiuni kultureqarnermut naalakkersuisoq ukiup affaata ingerlanerani marloriarluni filmiliortartunut tapiissuteqarnissamik siunnersuutinut akerliusimavoq. Nunani tamalaani filmiliortartut isumaqarput, naalakkersuisoq mattussisimasoq.

Qallunaatsiaat pillugit VR-kkut takutitassiaq Danmarkimi takuteqqaarneqassasoq

Vikingit Kalaallit Nunaannut tikinnerat pillugu virtual reality aamma podcast atorlugit takutitassiaq Nordatlantens Husimi juunip qaammataani saqqummiunneqassaaq.

Mútep niueqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnissaq sukkanerusumik angorusukkaa

Múte B. Egedep Tuluit Nunaata Danmarkimi ambassadøria, EU avaqqullugu niueqatigiinnermi isumaqatigiissuteqarsinnaaneq, silap pissusaa ilisimatusarnerlu pillugit tallimanngornermi ataatsimeeqatigivaa.

Nunarput Savalimmiullu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqaasissaqartinneqarnerulersut

Ministeriuneq naapertorlugu Naalagaaffeqatigiinni ataatsimiititaliap nutaap Kalaallit Nunaat Savalimmiullu "periarfissaqartinneqarnerulissavai".

Mútep Mette naapissagaa

Múte B. Egede (IA) Pele Brobergilu (N) Naalagaaffeqatigiit ukiumoortumik ataatsimiinnissaannut atatillugu Danmarkiliarput. Naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinneranni nalinginnaasumik Ministeriuneq, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasui kisimik ataatsimeeqatigiittaraluarput, ukiorli manna allat marluk peqataasussatut qaaqquneqarsimapput.

Avaleraasartoortassat pillugit isumaqatiginninniarnerit ajalusoormata aatsaat taamak annertutigisunik pisassiissuteqartoqartoq

Naalagaaffiit sineriallit 2021-mi avaleraaasartoortassat pillugit isumaqatiginninniarnerminni angusaqanngitsoorsimapput, nunat taamaalillutik namminneq pisassiissutissatik aalajangersarsimavaat. Immap uumasuinik ilisimatusartup imminissarsiornissaq mianersoqqutigivaa.

Savalimmiut corona tuniluuteqqilermat matuneqartoq

Savalimmiuni coronap tuniluunnera aqunneqarsinnaanngilaq. Oqartussanit inassutigineqarpoq, aaqqissuussat anginerit tamarmik sapaatip akunnerani ataatsimi unitsinneqassasut imaluunniit isiginnaartoqarani ingerlanneqassasut.

Aaja Chemnitz Larsen oqaloqateqarsinnaasutut nersornaaserneqarnissamut innersuussutigineqartoq

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA) Innuttaasunik katerisimaartitsisarnermi ukiumoortumik Oqaloqateqarsinnaasutut nersornaaserneqartussatut innersuunneqarsimasunut tallimanut ilaavoq.

Kuupik Pelemut: Eqqarsarluaqqaartassaatit

Naalakkersuisuni siulittaasuusimasoq: Pissuserissaarneq angusaqarfiunerpaasarpoq, taama Kuupik Kleist aviisimut AG-imut oqarpoq.