Milliaardeerip nulia tammaaneqartoq angerlarsimaannartuuvoq
Norgemi aputit sisoorneranni inuit sisamat ajunaartut
Immikkut ilisimasalik: Issittumi "sorsunnersuaq nillertoq" nutaaq eqqartorunnaarniarsiuk
Nunanut allanut tunngasunut ministeri: Russit timmisartui malersuutit Kalaallit Nunaannut piffissap sivikitsup ingerlanerani apuussinnaassapput
Marokkomi marlunni toqutsisutut pasisat sisamat tigusarineqartut
Novop suliniutaa Savalimmiuni soqutigineqanngilaq
Kinami Canadap aallartitaata nunaqqatiminik alakkaasinnaatitaasoq
Canadamiut marluk Kinami tigusaasimasut, canadamiut aallartitaata akuerisaanermigut alakkarpai.
Professori: Innuttaasut brexitimut taasitinneqaqqinneranni aallaqqaataaneertoqarsinnaavoq
Tuluit Nunaanni naalakkersuisut aaqqiagiinnginnerat, EU-mit aninissamut taasititseqqinnermi iluarsineqarsinnaavoq.
Strasbourgimi toqoraasoq aallaaneqarluni toqunneqarpoq
Strasbourgimi toqutsisutut pasisap qatanngutai angutit maanna tigusarineqarput
Sverigemi naalakkersuinikkut ajornartorsiorneq: Qinersisoqaqqinnissaa qaninnerulersoq
Sverigemi suli naalakkersuisoqatigiinnik pilersitsisoqanngilaq. Riksdagenimi ilaasortat 200-t Stefan Löfvenip svenskit naalakkersuisuini ministeriunertut inissinnissaa itigartitsissutigaat.
Canada: Canadamiu Kinami tigummigallarneqarpasittoq
Huaweip aningaasaqarnermut pisortaata Canadami eqqartuunneqarnerata nalaani, Canadamiu Kinami tigummigallarneqarpoq
May tatiginnikkunnaarnermi taasisitsinermit aninguivoq - maanna EU-mut qinnooriartortariaqalerpoq
May ministeriunertut ingerlaannarnissaminut parteeqatiminit suli tapersersorneqarpoq, qinersisoqartinnaguli partiip siuttuattut tunuassalluni.
Strasbourgimi juullimut niuffatsitsinermi aallaasersortoqarnerani marluk toqutaasut 14-illu ikilerneqartut
Pinerluttoq nassaariniarlugu franskit naalakkersuisuisa sakkutuut suliakkerpaat, Tysklandillu killeqarfiani nakkutilliineq annertusillugu
Sermeq Kalaallit Nunaanneersoq Londonimi aakkiartortinneqartoq
Olafur Eliassonip eqqumiitsuliaa Ice Watch, sikutamerngit Kalaallit Nunaanneersut Londonip aqquserngini aatsinneqariartortut assii takukkit.
Danmarkip piumasaa malinnagu Savalimmiut suliassaqarfimmik tigusipput
Nunap assiginik nunalu pillugu misissuinermut tunngasunik, kiisalu immap assiginik suliassaqarfik akisussaaffittut nunap angerlaatissagaa lagtingimi amerlanerussuteqartut akuersissutigaat. Danskit oqartussat kissaatigigaluarpaa Savalimmiut akisussaaffimmik angerlaassinissaminnut utaqqimaaqqaassasut. Utaqqeqqusinermut tunngavilersuutigineqarpoq akisussaaffiup ilaa illersornissamut tunngassuteqarnersoq suli qulaajarneqanngimmat.
Brexitimut taasinissaq Mayip kinguartippaa
Tuluit ministeriunerat, Theresa May uppernarsaavoq brexitimut marlunngorpat taasinissaraluaq kinguartinneqartoq.
Nunatsinnit ikiuniarneq tupigusutsitsisoq
Nunavumi ikuallarujussuartoqarnerata kingorna millionit koruunit affaannik tunissuteqarneq qujamasuutigineqarpoq, kisianni aamma tupigutsaatigineqarpoq. Tassami pisiniarfik ammaqqereermat.
Island: Namminersulivinnermit ukiut 100-t nalliuttorsiutigineqarneranni kalaallit tusarnaartitsisut
Islandip ukiuni 100-ni nammiersortuusimanerata nalliuttorsiutigineqarnerani Kalaallit Nunaat aallartitaqarpoq.
Læs seneste AG
-
Oqaatsit tammariartulersut:Kalaallit oqaasiit ima annaanneqassapput
-
94-eriarluni tukkaalluni toqutsisoq:Ukiuni arfineq pingasuni parnaarussaassaaq
-
CD nutaaq:Hinnarik aqqutit nutaat malippai
SENESTE NYHEDER
-
Internet ilungersunartoq
-
Professori: Aalisartut ikilineqarlik
-
Assit takukkit: Unnuk Kulturisiorfik iluatsilliuaqqippoq
-
Ilaasut mittarfimmi unnuisut
-
Thomasip kannguttaatsuliortoq isumakkeerfigaa
-
Aatsitassarsiorfimmik suliniut aarlerinartorsiorpoq
-
Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Issittup kuultia
-
Torben M.: Qanoq ingerlariaqqissaagut?
-
'Anori' Danmarkimi takuteqqaarneqalerpoq
-
Thomas sernissortiminit ikiorneqarpoq
-
Ilulissani meeqqat ataatsimeersuassapput
-
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit: Inuit meeqqeriviit pitsaasut pillugit nuuttarput