Skip to main content

Mútep niueqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnissaq sukkanerusumik angorusukkaa

Múte B. Egedep Tuluit Nunaata Danmarkimi ambassadøria, EU avaqqullugu niueqatigiinnermi isumaqatigiissuteqarsinnaaneq, silap pissusaa ilisimatusarnerlu pillugit tallimanngornermi ataatsimeeqatigivaa.

Nunarput Savalimmiullu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqaasissaqartinneqarnerulersut

Ministeriuneq naapertorlugu Naalagaaffeqatigiinni ataatsimiititaliap nutaap Kalaallit Nunaat Savalimmiullu "periarfissaqartinneqarnerulissavai".

Mútep Mette naapissagaa

Múte B. Egede (IA) Pele Brobergilu (N) Naalagaaffeqatigiit ukiumoortumik ataatsimiinnissaannut atatillugu Danmarkiliarput. Naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinneranni nalinginnaasumik Ministeriuneq, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasui kisimik ataatsimeeqatigiittaraluarput, ukiorli manna allat marluk peqataasussatut qaaqquneqarsimapput.

Avaleraasartoortassat pillugit isumaqatiginninniarnerit ajalusoormata aatsaat taamak annertutigisunik pisassiissuteqartoqartoq

Naalagaaffiit sineriallit 2021-mi avaleraaasartoortassat pillugit isumaqatiginninniarnerminni angusaqanngitsoorsimapput, nunat taamaalillutik namminneq pisassiissutissatik aalajangersarsimavaat. Immap uumasuinik ilisimatusartup imminissarsiornissaq mianersoqqutigivaa.

Savalimmiut corona tuniluuteqqilermat matuneqartoq

Savalimmiuni coronap tuniluunnera aqunneqarsinnaanngilaq. Oqartussanit inassutigineqarpoq, aaqqissuussat anginerit tamarmik sapaatip akunnerani ataatsimi unitsinneqassasut imaluunniit isiginnaartoqarani ingerlanneqassasut.

Aaja Chemnitz Larsen oqaloqateqarsinnaasutut nersornaaserneqarnissamut innersuussutigineqartoq

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA) Innuttaasunik katerisimaartitsisarnermi ukiumoortumik Oqaloqateqarsinnaasutut nersornaaserneqartussatut innersuunneqarsimasunut tallimanut ilaavoq.

Kuupik Pelemut: Eqqarsarluaqqaartassaatit

Naalakkersuisuni siulittaasuusimasoq: Pissuserissaarneq angusaqarfiunerpaasarpoq, taama Kuupik Kleist aviisimut AG-imut oqarpoq.

Siumut: Canadami pisimasoq alianartoq ullormi misiginneqataanermik takutitsiffiuli

Canadami meeqqat 200-nik amerlanerusut timaannik nassaarsimaneq ullormi aalajangersimasumi misiginneqataanermik takutitsisoqartariaqarpoq, taamatut isumaqarfpoq Siumut siulittaasuat Erik Jensen.

IA tujorminartupilussuarmik nassaartoqarsimanera pillugu: Kanngunarluinnartoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

Nunat inoqqaavisa meerartaannut amiilaarnaqisumik pissusilersortarsimanerat, oqaluttuarisaanermi kanngunarluinnartoq akuerinngilarput, Canadami nunat inoqqaavisa kostskoleanni meeqqat 215-it timaannik nassaartoqarsimanera pillugu Inuit Ataqatigiinnit oqaatigineqarpoq.

Nanoq ambassadøritut toqqarneqartoq

Nunarsuarmi uumasunik nuannarisallit taasinermikkut, uumasut nungutaanissamut ulorianartorsiortinneqartut ilisimaarineqarnerulernissaat anguniarlugu uumasut tallimat amabassadørissatut toqqarsimavaat. Nanoq takkununnga tallimanut ilaavoq, taakkulu ilagaat nagguaatsut, tiigerit liivillu.

Nunatsinniit EU-mut aallartitaq siullersaat eqqissivoq

Namminersornerullutik Oqartussani ukiorpassuarni atorfeqarsimasoq, Lars Vesterbirk arfininngornermi maajip 29-ani toqukkut qimaguppoq. Tamanna ernerata Kim Vesterbirkip Sermitsiaq.AG-imut uppernarsarpaa.

Savalimmiut WHO-mi ilaasortanngortoq

Savalimmiut nunat tamalaat peqqissutsimut suliniaqatigiiffianni WHO-mi killilimmik pisinnaatitaaffeqarluni ilaasortanngorsimavoq.Suliniaqatigiiffiuvoq peqqinnissatigut ajornartorsiuteqartoqartillugu ilaasortaaffigissallugu pingaaruteqarnerpaaq, Savalimmiuni peqqinnissamut naalakkersuisoq oqarpoq.