Tusagassiuutit pituttugaanngitsut

UKIUNI MAKKUNANI TUSAGASSIUUTIT pituttugaanngitsut ataannarniarlutik ilungersorput – Australiamiikkunik nunatsinniikkunilluunniit. Tamanna arlalinnik peqquteqarpoq. Ingammillu ussassaarutinit isertitassat milliardilikkuutaat taamannaannaq amerlassuseqartut Facebookimut Googlemullu tuttarmata. Aamma Coronamik ajornartoorneq tusagassiuutinut aningaasatigut annaasaqaataasimavoq. Aammali allatigut tusagassiuutit pituttugaanngitsut tamat oqartussaaqataanerisa atuutsinniarneranni tatineqarput. Nunani tamalaani ajornartoornerup nalaaniippugut, oqartussaasut ersitsumik tusagassiuutit pisortanit aningaasalerneqartartut aqunniarsaralugit tusagassiuutit pituttugaanngitsut pilliutigalugit taakkualu salliutinniarsaralugillu aqullugit. Assersuutigalugu Ruslandimi Putinip aningaasaliissutit annikillisarlugillu annertusisarpai, »oqaluttuaq eqqortoq« kissaatigisani oqaluttuarineqanngikkaangat. Imaluunniit suli sakkortunermik peqqarniinnerusumillu iliuuseqarluni. Nunatsinni pissutsit tamakku aamma pitsaanerusinnaapput. Naalakkersuinermik suliallit nunani avannarlerni pisut qissimigaarsinnaavaat, taakkunani naalakkersuisut inatsisartullu tusagassiuutit amerlasuut tamat oqartussaaqataaneranni oqallinnermut pingaartutut isigalugit nunarsuarmilu assigiissaarnerujartuinnartumi nunat kulturiisa ataannarnissaannut aqqutissiuusseqataasutut. Nukiuvoq pisariaqartoq akeqanngitsuunngitsoq. Kiisalu tamat attaveqaqatigiittarfiisigut tusagassiaasuusaartunut illersuutissatut pingaarutilittut.

UKIUNI KINGULLERNI NAALAKKERSUISUT KNR aningaasaliiffigisarpaat, tusagassiuutinut pituttugaanngitsunut tapiissutit annertuumik annikillillugit. Sapaatip-akunnerani tulliuttumi tusagassiuutit pituttugaanngitsut piaaffigineqaqqissapput. Matumani tusagassiuutini pituttugaanngitsuni suliniutinut tapiissutit peerneqarnissaat Naalakkersuisut Inatsisartunut siunnersuutigissavaat, aningaasat tassunga atorneqanngitsut maannamut tusagassiuutit ingerlannissaannut tapiissutinut nuunneqartarsimallutik, qinnuteqaat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami akuerineqarsimatillugu. Inatsit taanna tusagassiiorfiup Sermitsiaq.AG-p iluaqutigisarsimavaa. Siunnersuut akuerineqassappat Kalaallit Nunaanni tusagassiuutinut tapiissutit ukiumut 750.000-inut annikillisinneqassapput. Aningaasat taakku pisortani paasissutissiinermut pisortap ataatsip ukiumut aningasarsiaaniit qaffasinnerunngillat – attaveqatigiinnermullu paasissutissiinermullu tusagassiisartut kommunit, Namminersorlutik Oqartussat pisortallu namminneq ingerlatseqatigiiffiisa atorfinitsiortortarlugit.

UKIUT QULIT MATUMA siornatigut pisortat ingerlatsinermut tapiissutaat 2,5 million koruuniupput. Danmarkimiit tusagassiuutinut tapiissuteqartoqartanngitsuuppat ajorluinnartumik isikkoqassagaluarpoq. Ullumikkut Savalimmiuni Lagtingip tapiissutai 2 million koruuniupput. Nunat avannarliit marluk qanigisavut qimerlooraanni Islandimi ukiumut tusagassiuutinut pituttugaanngitsunut tapiissutit inummut ataatsimut 56.000 koruuniupput, Danmarkimi inummut ataatsimut 72.000 koruuniullutik – Kalaallit Nunaannilu 13.000 koruuniullutik. Danmarkimi aviisit marluk Kristeligt Dagblad aamma Information tamarmik ukiumut tusagassiuutinut tapiissutitut 25 million koruuninik pissarsisarput. Paasinarsalaaginnarluta. Takutilaaginnarniarlugu allat tusagassiuuteqarnikkut tamatiguussuseq qanoq pingaartitsigineraat.

QULARUTIGINEQASSANNGILAQ TUSAGASSIORFIK Sermitsiaq. AG namminerluinnaq aningaasanik isertitserusukkaluarmat tusagassiuutinut tapiissutisisarnani. Pissutsilli piviusut silarsuaanni taamaanngilaq. Immaqali pitsaanerulaarsinnaavoq. Sivisoorsuarmik tusagassiuutinik misissuisoqanngikkaluartoq siunnersuutigisinnaavarput KNR niueqatigiinnermi ussassaarutinik tuniniaajunnaassasoq. Niuerfiuvoq tusagassiuutit pituttugaanngitsut – 72 million koruuninik tapiiffigineqarneq ajortut – isertittariaqagaat. KNR aamma allarpassuartigut iluaquserneqartarpoq. Pisortat inissiaataannik sulisuminnut neqeroorsinnaapput. Tusagassiorfik nammineerluni namminersortut niuerfianni inissiamik pisisariaqarpoq. KNR akeqanngitsumik aallakaatitsisarpoq. Tusagassiorfik nassiussinermi tapiissutisineq ajorpoq. Arlalippassuarnik ilaqarpoq. Imaanngilaq suut tamarmik assigiittariaqartut. Naapertuuttumilli unammilleqatigiittoqartariaqarpoq. Naapertuutinngilaq Naalakkersuisut illua’tungaatigut kissaateqarmata tusagassiuutit pituttugaanngitsut nammineq aningaasassaminnik isertitsisassasut, saniatigullu aporfiliillutik, KNR ussassaarutinik aallakaatitsisinnaatillugu tusagassiuutinullu tapiissutit apparlugit. Atorsinnaanngilaq.

TUSAGASSIISARNIKKUT TAMATIGUUSSUSEQ PINGAARTUPILUSSUUVOQ. Tusagassiuutit pituttugaanngitsut aamma sorpassuartigut kulturimik siammarterisuupput. Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit ikiliartortillugit kalaallit oqaasiinik attassineq annikinnerulissaaq Danmarkimiillu tusagassiuutinut illua’tungiliuttuulluni suli pingaaruteqartoq. Nunanit allaniit tusagassiuutit nukittuumik inissisimalereersimapput pissutsit atukkavut qallunaanngorsarlugit. TV2- mi pisoq qiviarutsigu Múte B. Egede pillugu eqqunngitsunik siammarterineq. Matumani kalaallit tusagassiiorfii akerliliiipput. Kalaallit anersaartorfissaat taakku attatiinnarneqanngippata avataaniit tusagassiisarneq pisariaqartinnerujartussavarput taannalu kalaallit isaanniit isiginavianngilaq oqaatsillu allat atorlugit allataalluni. Annaasassat annertoqaat. Maannakkorpiaannaanngitsoq. Aammali piffissap ingerlanerani. Putinip tumisiunnginnissaanut peqqutissarpassuupput. Oqaatsit tusagassiuutillu pituttugaanngitsut nukittorsarsigit. Akiornagit.