Skip to main content

Tukumminnguaq inuit pisinnaatitaaffiinut illersuisutut allagartaqalerpoq

Nunarsuaq tamakkerlugu nunat inoqqaavi arlalinnik unammillernartunik peqarput, taamaattumillu Naalagaaffiit peqatigiit (FN)-imi Inuit pisinnaatitaaffiinut allattoqarfik Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR) nunat inoqqaavinut immikkut pikkorissaasarpoq. Tassani Tukumminnguaq Olsen allagartartaarpoq

Tukumminnguaq Olsen, Inuit Issittormioqatigiit Siunnersuisoqatigiivini (ICC) sulisoq suliffini aqqutigalugu pikkorissakkanut ilaavoq, tassani nunarsuaq tamakkerlugu inuit 35-t immikkut toqqakkanut ilaavoq qinnuteqartuni inunni 400-juusuni, oqaatsillu atorneqartut sisamaammata tuluttut oqaluttuni inunni quliusuni toqqakkanut ilaalluni.

- FN-imi suleriutsit assigiinngitsut ilinniarpagut suullu FN-ip iluani uagutsinnut atorluarneqarsinnaanersut, qanorlu atorneqarsinnaanerinik ilinniartinneqarluta, Tukumminnguaq Olsen oqarpoq.

Nunat inoqqaavinut pikkorissaaneq piukkunnarsaanermik ilisimasaqarnerulernissamillu imaqarpoq, tassani pikkorissarneqartut pisinnaatitaaffitsik nunani tamalaani suliani illersorlugillu saqqummiulluarsinnaaleqqullugit. Pikkorissaaneq 1997-imili aallartinneqarmat arnat angutillu 300-t nunarsuaq tamakkerlugu pikkorissarneqarsimapput, taakkulu inoqarfimminni aamma inoqatiminnut pikkorissaassallutik allanut aamma pisussaaffigaat.

Pikialasorsuaq

EMRIP Ataatsimeersuarnerani oqariartuut: “Naggueqatigiit Inuit killilersorneqaratik Pikialasorsuup eqqaatalu angallavigisarnissaannut aalajangersaasoqarnissaa.”

Pikkorissarnerup ilagaa Nunat Inoqqaavisa piginnaatitaaffiisa ilaasa pingasuusuni ataatsimeersuarneq “Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples” (EMRIP) peqataaffiginissaa. Tassani oqalugiaammik annerpaamik 3 minutsimik sivisussusilimmik oqaaseqarsinnaatitaanermi Tukumminnguaq aamma apuussaqarpoq.

- Tassani siunnersuutigaara ICC-p suliaasa ilaat Pikialasorsuarmit siunnersuut ilisimatusaatsimut ilanngutseqqullugu, tamannalu Pikialasorsuarmi najugalinnit kissaat Kalaallit Nunaanniit Danmarkimiillu ataqqillugu piviusunngortinniaqqullugu. 

- Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarutaat (UNDRIP) Imm. 26 aamma 36 Danmarkip sinnerluta akuerisimasaani pisinnaatitaaffigaarput sumiiffiit qangaaniilli atugarisimasat atorsinnaajuarnissaanut, killeqarfinniillu avissaartinneqarsimagaanni attaveqaqatigiinneq suleqatigiinnerlu attatiinnarnissaat, tamannalu Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq kisianni naggueqatigiit Inuit nunaanni tamani Chukotka, Alaska, Canada aammalu Nunatsinni atuutsinneqanngimmat, uffa nunani allani ajornanngitsumik killeqanngitsumik angalasinnaanermut isumaqatigiissutsit aalajangersarneqartareertut soorlu Europami Schengen Agreement aamma Canadap USA-llu killeqarfiini isumaqatigiissut Jay Treaty, Tukumminnguaq Olsen oqaluttuarpoq.

Danmarkip ILO Convention 169 1997 atortussanngortippaa UNDRIP-imullu aamma 2007-mi naalagaaffiit siulliit ilaanniilluni tapersersuinini takutissimallugu. Nunanut tamalaanut tunngatillugu Kalaallit Nunaannut tunngasuni Danmarkip sinnerluta iliuuseqartussaavoq, Iliuuseqarnissaalu naggueqatigiinnut kulturikkut piorsarsimassutsitsinnut pingaaruteqarluinnarluni.

Kalaallit Nunaanni aamma pisariaqartoq

- Kalaallit amerlanerit nunani tamalaani sulianut ilisimasaqartariaqarput, tassanittaaq inuit pisinnaatitaaffiit pillugit, ingammillu nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiii. Taamaattumik nunaqqatikka aammaluttaaq naggueqatigut Inuit qinnuteqarnissaannik kaammattuivunga, oqarpoq.

Paasisaqarnerorusukkaanni OHCHR-ip nitartagaani Indigenous Fellowship Program paasiniaaffigineqarsinnaavoq. Ukiup tullianut qinnuteqarfissaq sapaatip akunnera kingulleq saqqummiunneqarlunilu aallartippoq, Tukumminnguaq Olsen ilisimatitsivoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER