Skip to main content

Timmisartorlutit naat silaannanittarpa? Anisiinnartassavat!

Timmisartoq qullarnersaaffissaminut pigaangat inalukkanni silaannaq anerusulertarpa? Ilisimatuut nilip anisittarnissaa inassutigaat

Version:1.0 StartHTML:0000000173 EndHTML:0000007601 StartFragment:0000002826 EndFragment:0000007565 SourceURL:file://localhost/Users/mac75/Desktop/Overs.%206.7.13.doc

Timmisartorlutit naavit silaannaqarpallaalernerat qaqutigoortuunngilaq.
Timmisartup iluani naqitsineq annikilligaangat inalukkani puaasat aalliartulertarput.
Silaannarmik pissuteqartumik naarlunnerit timmisartornermi ajorseriartarput, taamatut atuagassiami NGF-nytt-imi Lovisenberg Diakonale Sygehus-imeersoq Jørgen Valeur allappoq.
Puaasat alliartortut naarlulertitsisinnaapput, pingaartumik inuit inalugarluppata (IBS). Tassami inuit tamakkua inalukkani silaannarnut paamissarnerusarput, Jørgen Valeur allappoq.
Naavit pullattarnerannik ajornartorsiuteqaruit  nerinaveersaarneq akilersinnaavoq, aatsaat timmisartumit niuleruit silaannarmik iisilaassagavit, inalukkanik ilisimatooq inatsivoq.

 

Timmisartornermi nileq anisittaruk
Inalukkani silaannaap annertusinera qularnanngitsumik kisimi ippingiatortitsinngilaq, qallunaat ilisimatuut 2013-imi februarimi New Zealand Medical Journal-imi itisiliipput.
Eqqarsaatigigaanni timmisartup iluani silaannaap 50 procentia atorneqaqqittartoq, timmisartullu nutaat ussissarluagaammata, tamatuma kingunera ittuukujunnarsinnaavoq, H. C. Pommergaard ilaalu allapput.
Taakkua oqapajaarput pissutsit timmisartornermi ilaasumut kisimi tipiliortitsisinnaanngitsut, toqunartulli timmisartup aquttarfianut pippata tamanna isumannaatsuunermut sunniuteqarsinnaasoq.
Taamaakkaluartorli kemikaliat nununerat ajortuusinnaavoq, ilisimatuut allapput.
Nununeq nuanniilliortitsisinnaavoq, anniartitsisinnaavoq, naarlutsitsisinnaalluni ukutserilersitsisinnaallunilu. Aamma pissutsit stress-ertitsilersinnaapput aallu qaffasippallaalersinnaavoq. Nilip nununera assersuutigalugu  aseruuttoornermut diverticulitis-imut pissutaanerpaat ilagisinnaavaat.
Ilimatuut inassutigaat nileq anisinneqartassasoq. Allaat eqqarsaatersorsimapput timmisartumi nilertartut ilaaqatitik qanoq tipiliorfigivallaanngissinnaaneraat.
Aktivt kul-inik taaneqartartut tipi annikillisinnaavaat
Siullermik sofa-mi periusitoqaq atorneqarsinnaavoq. Sofami pudemut nalinginnaasumut - imaluunniit timmisartumi issiaviup stof-ianut - nilerluni tikkata 50 procentia peeruttarpoq, ilisimatuut paasissutissiipput.

Timmisartortitseqatigiiffiillu issiaviit atortunik aktivt kul-inik akulinnik qallersortuuppatigit tikka suli anneq peerutissagaluarpoq. Imaluunniit ilaasut inanneqarput aktivt kul-imik akulinnik trusseqaqqullugit. Immaqaluunniit trusseindlæg-inik tipimik tigooraatilinnik?
2005-imi ilisimatuussutsikkut misissuinerup takutippaa tunisassiat tamakkua atorfissaqarsinnaasut.
Tipi kimillisaq?
Aappaatigut timmisartumi nilerneq immikkut ajoquteqanngilaq. Qularnanngitsumik inalukkat nalinginnaasumik nilissamik imaqarneq ajorput, ineqarneruinnarlunili. Immaqa oqartoqarsinnaavoq taamaasilluni nilissaq annertunerusumut siaruarsimasoq, nunamilu nilitut "issutiginani?"
Immaqami, Jørgen Valeur isumaqarpoq.
"Akui tipittorujussuit qanorluunniit ikkaluarpat inalukkat silaannaata annikitsuinnarisarpai. Anerpaartaa tassaapput kuldioxid, hydrogen aamma metan - gas-illu taakkua tipeqanngillat", taanna forskning.no-mi allappoq.
"Tikkit tipinnerpaat ilaannamininngui, svovl-imik akoqarluartut, inuit qingaasa naasinnaavaat".
Piumassuserinngisannilli tipiliortitsilissaguit kingullertut elevatorimi pinngitsuusaariaaseq atorsinnaavaat:
Tupappasillutit ilaasoqatitit saninniittut pisuuterpasillugit qiviakkit.

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER