Timmisartoq Nuummiit qangattanngitsuuginnartariaqarsimavoq - oqimaappallaarami
Ajutoortoqarnerani misissuisartut nalunaarusiaanni nassuiaatigineqarpoq, sooq Air Greenlandip timmisartuutaa maajip qaammataani qangattarsinnaasimannginnersoq
Air Greenlandip Nuummiit Kangerlussuarmut maajip qaammataani timmisartuussinissani unitsiinnartariaqarsimavaa.
Ajutoortoqarneranilu misissuisartut nalunaarusiaminni inerniliussimavaat, timmisartoq oqimaappallaarsimasoq. Ingeniøren taamatut allappoq.
Timmisartup qangattarniarluni nalunaaquttap akunneranut 150 kilometerit missaannik sukkassusilimmik motoori sukkatsikkiartortissimavaa. Qangattarsinnaasimanngilarli. Timmisartut aqqutaata sinaanit 50 meterisut ungasitsigisumi unissimavoq.
Air Greenland useqangaatsiarluni aallartussaasimavoq. Taamaammat ilaasut issiavissaat timmisartup siorngani sanileriianut arfineq-marluinnanngortinneqarsimapput, ilaasussat 28-t namminneq isumartik malillugu ingiffigisinnaasaannik.
Taamaaliorsimaneq, aallarnermi oqimaassusissap oqimaassutsillu timmisartumi agguatarneqarnissaanik, taakkununnga ilanngullugit usit, ikummatissap timisartullu oqimaassusaanik timmisartortartut aallannginnermi nalinginnaasumik naatsorsuisimanerannut ilaaginnarsimavoq.
Ajutoortoqarnerani misissuisartut ilaasut 28-t qanoq oqimaatsiginerannik, nassataasa qanoq oqimaatsiginerannik kiisalu timmisartup suatungaani issiasimanerannik apersorsimavaat.
Tunngaviusumik oqimaassusissaq aallaavigalugu, angutit nassatallit 88 kilomik, arnat 70 kilomik meeqqallu 35 kilomik oqimaassuseqartussaapput.
Aallarnissami pineqartumi ilaasut timmisartortartullu 2600 kilot sinnilaarlugit oqimaassuseqartussaasimapput, tassa oqimaassutsit timmisartup iluani agguataarniarlugit qarasaasiatigut naatsorsuisarneq naapertorlugu.
Ingeniørenili naapertorlugu kisitsit eqqortut takutissimavaat, oqimaassusissap 300 kilot sinnersimagai. Timmisartortartut “nalinginnaasumik oqimaassuseqarnissaq” sinnerlugu oqimaassuseqartut ilagisimavaat, ilaasullu oqimaannerit timmisartup siornganut nalaatsortumik inississimallutik.
Taamaalilluni oqimaassutsip katiguffissaa timmisartortartut naatsorsuisimanerannit seks centimeterit missaannik nikissimavoq. Tassa qangattarnissamut timmisartup siua oqimaappallaarsimavoq, Ingeniøren allappoq.
- Ilaasut nalinginaasutut oqimaassusissamit oqimaannerusimappata, timmisartumilu oqimaassusertik naapertorlugu issiavissarinngisaminni issiasimapata, timmisartup oqimaassusaanut oqimaaqatigiissuseqarnissaanullu sunniuteqassaaq. Tamannaavoq misissorsimasarput, Anders Kristensen ajutoortoqarnerani misissuisimasoq oqarpoq.
Pisup nalinginnaasuunngitsup kinguneranik Ajutoortoqarnerani misissuisartut innersuussutigaat, silaannakkut angallannermi oqartussanut EASA-mut nalunaarusiami 2008-meersumi erseqqissaassutigineqareersimasoq, inuit oqimaalliartornerat pissutigalugu ilaasut qanoq oqimaatsiginissaannik naatsorsuisarnerup allanngortinneqarnissaanut tunngavissaqartoq. Tamatumali suliarineqarnera taamanili kinguarsarneqarsimavoq.
NutaarsiassatDMI Tasiilami Kategori 2-mik sakkortussuseqartumik anorersuarnissaanik aarlerisaarivoq, 6. marsi 2024 nal. 09.00-imiit 7. marsi 2024 nal. 01.00-imut atuuttussamik. Anorersuaq sekundimut 25...
Aputit, nipilersortut ataatsimoornerillu nuannersut sammereerlugit ukioq manna Snow Fest sapaatip akunnerata naanerani naammassineqarpoq. Pisortatigoortumik ajugaasup...