Thule Air Base pisortatigoortumik kalaallisut ateqalerpoq
Amerikamiut Greenlandic Heritage Weekimut atatillugu Thule Air Base Pituffik Space Basemik atserpaat. Tamanna sakkutooqarfimmi sisamanngornermi nunatsinnit Danmarkimillu politikerit Amerikamiullu sakkutooqarnikkut nuimasut peqataaffigisaannik persuarsiorpalaartumik aaqqissuussisoqarnerani pissaaq.
Malugiuk: Troels Lund Poulsenip najuunnani onlinemik peqataanissaa pillugu paasissutissamik nutarteriffigineqarpoq.
Ukiut 70-it ingerlareersullu Amerikamiut aalajangersimapput, Thule Air Base pisortatigoortumik Pituffik Sapce Basemik ateqalissasoq. Tamanna apriilip 6-ani Greenland Heritage Weekip ingerlanneqarnerani pissaaq, ilaatigut nunanut allanut tunngasuni naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip (S) peqataaffigisaannik.
Danmarkimi illersornissamut ministeriugallartup Troels Lund Poulsen (V) pisoq onlinemik peqataaffigissavaa. Tamanna Amerikamiut sakkutuuisa timmisartuata, ministerip Pituffimmut ilaaffissaraluarata, taamaatiinnarneqarsimaneranik pissuteqarpoq.
Thule Air Base suliamut Blue Jay taaguusiullugu 1951-imit 1953-imut isertuulluinnakkamik sanaartorneqarpoq.
Danmark USA-lu 1951-imi illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiorput, Grønlandstraktatimut 1941-meersumut Kalaallit Nunaanni ’illersornissaqarfiit’ sanaartorneqarnissaannik akuersissutiginnittumut, taarsiullugu.
Greenland Heritage Week
821st Air Base Groupimi sulisut kalaallinik eqqaamiuminnik ukiut 40-t sinnerlugit "Greenland Heritage Week"-imut tikilluaqqusisarsimapput, tassanilu innuttaasut sakkutooqarfimmilu najugaqartut naapeqatigiittarlutik apriilimi ulluni pingasuni ileqqutoqqanik, kusanartulianik nerisassanillu avitseqatigiinniarlutik.
Umiarsuarpassuit, sanaartugassat atortullu 6. juni 1951-imi Virginia Norfolkimit aallartinneqarput Wolstenholme Fjordimilu North Star Bayimut 9. juli tikillutik, tamatumalu kingorna sanaartorneq aallartinneqarluni. Sulisut inuinnaat sakkutuullu 10.000-it missaanniittut tikittut sakkutooqarfik sananiarlugu nassiussat 300.000 tonsit ulloq unnuarlu suliaraat, sakkutooqarfiullu sananeqarnera 230 millioner dollarsinik akeqarsimalluni.
Pituffimmi sakkutooqarfik ukiuni siullerni Amerikamiut timmisartuinut qaartartorsuutinut ungasiliarsinnaasunut ikorfartuiffittut atuussimavoq, sakkutooqarfiullu illersorneqaatissaatut timmisartunut qamutileqarfiit sisamat 1953-imi sanaartorneqarlutik, tamatumalu saniatigut sakkutooqarfimmit 230 km-inik avannarpasinnerusumi 350 km-inillu avannamut-kangimut ungasissusilimmi radareqarfiit sanaartorneqarlutik.
Inunnut 10.000-inut sanaajusoq
Camp Totu inunnut 12.000-inut najugaqarfiusussatut ilusilersorneqarlunilu sanaartorneqarpoq. Inuit amerlanerpaajummata Camp Tutomi inuit 10.000-it missaanniittut najugaqarsimapput, tamaanilu sermersuarmi sullorsualiortoqarsimalluni, taamatuttaarlu nunami qeriuaannartumi sullorsualianik assaanermik misileraasoqarluni.
Thule Air Basemit 250 kilometerit missaannik kangisinnerusumi Camp Century sermersuup ataani sakkutooqarfittut 1958-imi sanaartorneqalerpoq.
Kisianni Thule Air Base inissaqartinniarlugu Kalaallit Nunaat Danmarkimut suli nunasiaataasoq inuit 116-it Qaanaamut maajimi 1953-imi nutsertinneqarput. Kalaallit Nunaat 5. juni 1953-imi nunasiaatitut inissisimajunnaarpoq.
Grønlandsdepartementimit nutsertitsineq ”nammineq kajumissutsimik” pisutut saqqummiunneqarpoq, aatsaallu 1980-ikkunni nutsertitsineq inatsisilerituunit isornartorsiorneqalerluni. Apeqqut najukkami peqatigiiffiup 'Hingitap' Landsrettimut ingerlateqqippaa, tassanilu 2003-mi piniartut ilalerlugit aalajangiisoqarluni, taakkualu annikitsumik taarsiivigineqarlutik immaqalu pingaarnerpaamik suliap ingerlasimaneranut Danmarkimi ministeriunermit utoqqatserfigineqarlutik.
Slots- og Kulturstyrelsenip nittartagaani Thule Air Basep sanaartorneqarsimaneranut oqaluttuassartaanullu tunngasut atuarneqarsinnaapput.