Thomsen tunuarnini pillugu: Susassaaleqilernavianngilanga
Niels Thomsen Halibut Greenlandimi ukiuni qulingiluani pisortaareerluni isumaqarpoq, nutaamik pisoqartariaqartoq.
Niels Thomsenip Sermitsiaq.AG-mit apersorneqarami oqaatigaa ”susassaaleqilernaviarani”.
-Aalajangernera tupaallannartortaqanngilaq. 2011-mili ingerlatseqatigiiffimmi pisortaasimavunga, maannalu piffissanngorsorivaa allamik pisoqartariaqalerneranut. Aap, tamanna piffissanngortoq isumaqarpunga, 37-nik ukiulik Niels Thomsen Sermitsaq.AG-mut ilisimatitsivoq.
Ilisimatitsissutigaa allamik maannakkorpiaq suliffissarsisimanani.
Saaffiginnittorpassuusimasut
- Pisortatut atuunninni soqutiginaatilinnik saaffiginnittorpassuaqafrsimavoq suliffissanillu neqerooruteqartoqartarluni. Saaffiginnittartut tamakkua uninnavianngillat, taamaammat eqqissillunga siunissara eqqarsaatigissavara, 2018-imi apriilip qaammataani kingullermik Inatsisartunut qinersisoqarmat Demokraatit sinnerlugit taaguuneqarluarsimasoq oqarpoq.
Niels Thomsen siorna novemberip qaammataani politikkimit anivoq, peqatigitillugulu aalisariutileqatigiiffimmi suliassani ukkatariniaramigit Demokraatini siulittaasuujunnaarluni, aalisariutileqatigiiffik 2019-imi 6,5 millioner koruuninik sinneqartooruteqarsimavoqr.
Nukissaqarluartutut misigisimasoq
- Misigisimavunga unammilligassanut nutaanut nukissaqarluarlunga, aalajangerneralu siunissami qanoq nassataqassanersoq pissanganarpoq, Niels Thomsen mittarfinnik ingerlatseqatigiiffiup Kalaallit Airportsip siulersuisuinut maajip qaammataani toqqarneqartoq oqarpoq.
Niels Thomsen 2004-mi ilinniarnertuunngorpoq, ukiullu tallimat qaangiunneranni Ilisimatusarfiup Institut for Administrationimi cand.scient.adm.-tut naammassilluni, tassani ilinniarnermini eqiasuittutut, pikkorissutut suliaqarluarsimasutullu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisunit nersornaaserneqarsimavoq. Inuusuttuugallarami Kalaallit Nunaanni arsamik nunanut allanut unammisartuni arsartarsimavoq, arlaleriarlunilu nunatsinni pissartanngoqataasarsimalluni.