Tasiilaq pillugu nalunaarusiaq: Kinguaassiutitigut pinerluuteqartut pinerluuteqaqqittarput

Kalaallit Nunaata Politiivisa Tasiilami meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut atornerluisimanertut nalunaarutigineqarsimasut 191-it misissuiffigisimavaat. Nalunaarusiami “Tasiilaq – meeqqanut inuusuttunullu 2014-imiit 2018-ip tungaanut kinguaassiutitigut pinerluuteqarsimasut pillugit qulaajaaneq”-mi pinerluuteqarsimasut aamma qulaajarneqarsimapput.

Politiit nalunaarsuiffianni 2014-imiit 2018-ip tungaanut inuit 30-t arlaleriarlutik pinerluuteqarsimasutut nalunaarsorneqarsimapput.

- Pinerlunnerni inuit 196-it pinerluuteqarsimasutut nalunaarsorneqarsimapput, atilli ilai uteqqiattuupput. Pinerluutit taakku inunnit ataasiakkaanit 144-nit pinerluutigineqarsimapput, taakkunanngalu inuit 30-t piffissami tassani arlaleriarlutik pinerluuteqarsimapput. Arlaleriarlutik pinerluuteqarsimasut amerlanerpaat marluk sinnerlugit pinerluuteqarsimapput, nalunaarusiami allassimavoq.

Uteqqiattumik pinerluuteqarsimasut 30-iusut pineqaatissinneqarsimanermit kingorna pinerluuteqaqqissimasarput.

Suliat 2014 sioqqullugu suliarineqarsimasut ilanngukkaanni pinerluuteqarsimasut 27 procentii siusinnerusukkut kinguaassiutitigut pinerluuteqareersimasarput.

Tasiilaq nunaqarfiilu ataatsimut 2800-nik innuttaasoqarpoq.

Innersuussutit

Politiit nalunaarusiaminni ilanngullugu innersuussutigaat Tasiilami kinguaassiutitigut pinerluuteqarsimasunut katsorsaasoqartalernissaa pisariaqartoq.

- Meeqqat kinguaassiutaatigut atornerluisimasutut pineqaatissinneqarsimasut arlalitsigut assigiiffeqarput. Amerlasuut angerlarsimaffinni artorsarfiusuni peroriartorsimasarput, angajoqqaajusut tarnikkut nappaateqanngikkunik ilungersuuteqarsimasarlutik suliffeqarsinnaasarsimanatillu. Angajoqqaajusut arlallit atornerluinermik ajornartorsiuteqartarput persuttaasimasutullu pineqaatissinneqarsimasarlutik.

- Pissutsit qanoq ikkaluarpataluunniit siunissaq eqqarsaatigalugu pinerluuteqarsimasut ukkatarineqalernissaat inissaminiippoq, ajornartorsiummi tassanngaanneertaarmat, allassimavoq.

Pinerluuteqarsimasut tunuliaqutaat

Pinerluuteqarsimasut tamangajavimmik kalaaliupput Tasiilameersuullutillu, tassa Tasiilami Nuummiluunniit inunngorsimasut Tasiilamilu peroriartortut.

Pinerluuteqarnermi nalunaatini inuit 196-it taaneqarsimapput. Tassa inuit ataasiakkaat 144-it pineqarput, taakkunanili inuit 30-it arlaleriarlutik nalunaarutigineqartarsimallutik. Pinerluuteqarsimasut amerlanersaat angutaapput, arnalli pinerluuteqarsimasuni 3 procentiullutik.

Meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimasutut nalunaarutit affaanni angutit 15-it 30-llu akornanni ukiullit pinerluuteqarsimasutut nalunaarutigineqartarput.

Pinerluuteqarsimasoq ukiukinnerpaaq qulingiluanik ukioqarpoq, ukioqqortunerpaarlu 83-inik ukioqarluni. Pinerluuteqarsimasut 5 procentii 15-it inorlugit ukioqaramik pineqaatissinneqarsinnaanngillat, eqqartuunneqarsinnaanatillu.

Piffissap pineqartup saniatigut pinerluuteqarsimasutut nalunaarutigineqarsimasut ilanngunneqarsimapput, arlaleriarlutik pinerluuteqarsimasut politiinit naatsorsorneqarmata:

• Pinerluuteqarsimasut 59 procentii siusinnerusukkut pineqaatissinneqarsimanngillat
• 19 procentii kinguaassiutitigut atornerluisimasutut pineqaatissinneqareersimapput
• 22 procentii allamik pinerluuteqarsimallutik, kinguaassiutitigulli pinerluuteqarsimanatik, pineqaatissinneqareersimapput

Pinerluuteqarsimasutut pineqaatissinneqarsimasut saniatigut suliani assingusuni siusinnerusutut pasisaasimasut unnerluutigineqarsimasullu politiit aamma qulaajarpaat.

• Pinerluuteqarsimasut 27 procentii kinguaassiutitigut atornerluisimasutut allatigulluunniit pinerluuteqarsimasutut siornatigut pasisaanikuusimapput unnerluutigineqarlutilluunniit
• 28 procentii pinerluutinut allanut pasisaanikuusimapput unnerluutigineqarlutilluunniit, kinguaassiutitigulli atornerluisimasutut pasineqarsimanatik unnerluutigineqarlutilluunniit

Pinerluuteqarsimasut atornerlunneqarsimasarput

Kalaallit Nunaata Politiivisa nalunaarsuiffiat malillugu pinerluuteqarsimasut 6 procentii kinguaassiutitigut siusinnerusukkut atornerlunneqarsimapput. Politiit ilisimatitsipput kisitsisit taakku mianersortumik nalilerneqartariaqartut, pinerluuteqarsimasut pillugit nalunaarsuinerit 2006-imiit aallartimmata. Kisitsit taamaammat qaffasinneroratarsinnaavoq.

Kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanerup saniatigut pinerluuteqarsimasut tallimaagaangata ataaseq siusinnerusukkut pinerluffigitissimasarpoq, pingaarnertut persuttagaasarsimallutik. Politiit naatsorsuutigaat aamma tassani nalunaarutiginnissimanerit saniatigut pinerluffigitissimasoqarsinnaasoq nalunaarsorsimanngitsunik.