Skip to main content

Taamaattumik nannut taama ulorianartorsiortigaat

Kalaallit Nunaata avataani sikup aakkiartornera pissutigalugu nannut allanik nerisassarsiortalersimapput, tamanna ilisimatusarnerup nutaap takutippaa. Tamanna pissutigalugu avatangiisini toqunartunik annertunerusunik pisalersimapput nungutaanissaannik ulorianartorsiortilerlugit

Qallunaat nutaamik ilisimatusarnerisa takutippaa nannut nerisatik allanngortissimagaat. Puisinik nalinginnaasumik nerisartakkaminnit artinik allaanerusunik nerisalersimapput, taamaasillutillu siusinnerusumit toqunartunik amerlanerusunik iioraasalersimallutik.
Ukiut quliinnaat matuma siornatigut nannut atugarissaaraluarput, tassa toqunartut nannut iiorartagaat ukiuni qulikkaani ukiut tusintit nikinnissaasa tungaanut annikilliartuinnarsimagaluarmata.
Ukiorli 2000-imiit toqunartut tamakkua amerliartoqqilerput.
Maanna qallunaat-canadamiut nutaamik misissuinerisa takutippaa silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu nannut allanik nerisaqalersimasut, tamatumalu kinguneranik nannut toqunartunik iioraanerusaleqqissimapput.
Taamatut oqaluttuarpoq ilisimatuut misissuisut ilaat:
– Silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu nannut puisinit nalinginnaasumit nerisartakkaminnit artinik allaanerusunik nerisalersimapput. Puisit artit nerisartagaat ´nutaat´ toqunartoqarnerujussuupput nannunut pisartunik. Naggataatigullu toqunartut aamma kalaallit piniartut nannunik nerisut iiorartarpaat. Tamanna nannunut inunnullu ulorianartorsiortitsivoq, Aarhus Universitetimi Institut for VBioscience-mi - Arktisk Centerimi, ilisimatooq Rune Dietz oqaluttuarpoq.
Misissuinerit qanittukkut ilisimatuussutsikkut atuagassiami Global Change Biology-mi tamanut saqqummiunneqarput.
Nannut fedtsyre-qassusiat ilisimatuut misissorpaat
Nannuni 310-ni, kalaallit piniartut ukiuni kingullerni 30-ni pisarisarsimasaanni, fedtsyrep katitigaanera ilisimatuut misissorsimavaat.
Fredtsyrep katitigaanerata, nerisanit fedtsyrep katitigaaneersut, takutippaa nannut ukiuni kingullerni qulikkaani nerisartakkatik natsiit annertusigaluttuinnartumik aataanik natsersuarnillu (puisit artit allat) taarsertalersimagaat.
Tassa imaappoq, nannut nerisaanni taamalu nannuni namminermi toqunartut annertussusaat natsernisulli appariartorsimariarlutik annertusiartoqqilersimasut, tassa aataat natsersuillu avatangiisit toqunartuinik iioraanerusarmata.
– Taamaattumik nannut ukiut 15-iinnaat matuma siornatigornit ullumikkut toqunartunit annertunerusumik ajoquserneqarsinnaapput, Rune Dietz oqarpoq.
Nerisassanik toqqaanermi silap pissusiata allanngoriartornera pissutaavoq
Nannut allaanerusunik nerisalernerannut pissutaavoq silap pissusiata allanngoriartornera.
Kalaallit Nunaanni sermip nungukkiartornera ilutigalugu immap sikua nunamut qanilliartorpoq. Tunumi immap sikua ukiumut 1 procentimik milliartorpoq.
Tamatuma kinguneranik aataat natsersuillu sikup killingani piaqqisarfii nannunut nunami ukiisimasunut qaninnerulersimapput. Natsiit siuaruarsimassutsimikkut piaqqisarnerminnilu kisimiinniarnerusartut, aataat natsiillu ataatsimoorlutik piaqqiortarput, piaqqiorfiillu tamakkua nannut nerisaqarfigilluartalersimavaat, siusinnerusukkut sikumi avasissumukartarsimanngitsut.
Taamatut oqaluttuarpoq Rune Dietz:
– Piaqqisarfiit siusinnerusukkut nunamit immaqa 400 kilometerinik avasitsigisumiittarput. Nunarsuulli kissatsikkiartornera pissutigalugu piaqqisarfiit nunamit 200 meteriinnarnik ungasissuseqalersimapput. Tunumi Pinngortitaleriffik peqatigalugu nalunaaqutsersuinitsinni aamma takusarsimavarput sikup sinaani puiseqarfimmi nannut qanoq tamakkuninnga piisaartut. Siusinnerusukkut tamakku taama annertutigisumik nerisarsimanngilaat, taanna oqarpoq.
Puisit toqunartut Nordsømi pisarpaat
Natsiit imatorsuaq nuttartuunngillat inuunermilli annersaa Issittup imartaaniittarlutik mingutsinneqannginnerusumi. Taamaattumik timaat toqunartukinnerupput.
Akerlianik aataat natsersuillu angalatoorsuupput ukiullu tamaasa kujammut Shetlandsøerne tikillugit ingerlaartarlutik. Tassani Nordsømi aalisakkanik Europap ilarujussuanit toqunartulinnik nerrittarlutik.
Toqunartut puisinut katersuuttarput, taamaasillutillu toqunartut Nunatsinnukaattarpaat nunattalu nanuinukaattarlugit.
Tamatuma saniatigut aataat natsersuillu nerisaqatigiinni natsernit qaffasinnerusumik inissisimapput. Taamaattumik puisit artit taakkua marluk toqunartunik timiminni katersuinerusarput, ilaquttaminnit nuttannginnerusunit.
Toqunartut nannunut sunniutaat misissussavaat
Ilisimatuut aamma misissuleruttorpaat toqunartut nannunut pingaartumillu aamma inunnut qanoq sunniuteqarnersut.
Misileraanertigut arlalitsigut ilisimatuut misissussavaat toqunartut ilaatigut nannut nappaatinut akiuussutissaannut, piaqqiorsinnaanerannut, qarasaannut, pisataanut ilorlernut saarnginullu qanoq sunniuteqarnersut.
Ilisimatuut inernerit katersoreerunikkit nannut qanoq siunissaqarnerat nalilersinnaavaat.
– Nannut siunissaat nalilissagutsigu immikkoortut assigiinngitsut apeqqutaapput soorlu silap pissusiata allanngoriartornera, avatangiisini toqunartut nerisaallu. Sorpassuit katitigassaapput nannut atugaasa nalilernissaannut. Tamannali aamma kalaallinut innuttaasunut pingaaruteqarpoq. Kalaallit nunamiipput toqunartunik tamakkuninnga atuiffiunngisaannarsimasumi, taamaakkaluartorli piniartut timaat toqunartunik tamakkuninnga nunarsuarmi akoqarnersaapput. Soorunami paasiniassavarput toqunartut innuttaasunut uumasunullu inuussutaannut qanoq sunniuteqarnersut, Rune Dietz oqarpoq.
Sermitsiaq.AG.p videnskab.dk suleqatigaa, tamannalu pissutigalugu allaaserisaq una ilanngussinnaavarput. Allaaserisaq atuarsinnaavat uani.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER