Suliniut nutaaq: Innuttaasut kræftimut ersiutit ilisimanerulissavaat
Innuttaasut kræftimut ersiutinik ilisimasaqarnerulernissaat anguniarlugu, Naalakkersuisut Neriuffiit Kattuffiat suleqatigissavaat,
Innuttaasut napparsimanermut ersiuteqartillutik qaqugukkut peqqinnissaqarfimmut saaffiginninnissamut ilisimasaqarnerusariaqarput.
Piffissami 1. april 2018-imiit 31. marts 2019-mut kræftimik napparsimalersimasut paasineqartut 158-it akornanni misissuinerup takutippaa, nakorsiartut quligat napparsimanermut ersiuteqalereernerminit ukioq ataaseq sinnerlugu utaqqeqqaartartoq peqqinnissaqarfimmut saaffiginninnginnermini.
- Piffissaq sivisuallaartoq atorneqarsinnaasarpoq. Taamaammat pisariaqarpoq kræftimut ersiutit pillugit innuttaasut ilisimasaqarnerulernissaat, taamatullu qaqugukkut peqqinnissaqarfimmut saaffiginnipallannissamik ilisimasaqarnerulernissaat, Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim oqarpoq.
Innuttaasut napparsimanermut ersiutiminnut qisuariarnerat kingusiinnanngilaq, aammali kræftip suussusaata paasineqarnissaanut misissuineq sivisusinnaasarluni.
Kalaallit Nunaannit kræftimik napparsimasut ukiummut agguaqatigiissillugit 101-it toqusarput. Kræftimillu napparsimasut paasineqartut agguaqatigiissillugit ukiumut 147-sarlutik, nalilersuinermi allassimavoq.
Neriuffik suliniuteqassaaq
Naalakkersuisut Neriuffik suleqatigissavaa, "Kræftimut ersiutit 7-it ilisimaarikkit" pillugu paasissutissiisoqassammat.
Neriuffiit Kattuffiat ukiaq manna 3,9 milliuunit koruuninik katersuiniarput. Wangenheim nassuiaavoq peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik suliniuteqarnermi sulisumik atukkiissasoq.
- Qitiulluinnarpoq innuttaasut kræftimut ersiutinik ilisimasaqarnerulernissaat, nappaatip suussusersineqarnissaanut misissuinerit pilertornerusumik aallartittarniassammata, Naalakkersuisoq nassuiaavpoq.
Kræftimut ersiutit arfineq-marluk pineqartut uani atuarneqarsinnaapput:
Kræftimik toqquteqarneq pinngitsoortinneqarsinnaavoq
Naalakkersuisut "Kræfti pillugu pilersaarutip 2013-imeersup nalilersornera"-nit Statens Institut for Folkesundhed peqatigalugu suliarineqarsimasumit ersersinneqarpoq kræftimik toqquteqarnissaq pinngitsoortinneqarsinnaasoq.
Tunngavilersuinermi allanneqarpoq nakorsiartup napparsimanermut ersiutit piaartumik qisuariarfigigunigit, taava annannissamut inuunerullu pitsaassusaanut tunngatillugu pitsaanerusumik inississasoq, nakorsiartumit ersiutinut qisuariarnissamut sivisunerusumik utaqqisumit.
Erlukkut inalugarsuakkullu kræftimik nappaateqarneq pillugu ima assersuusiortoqarpoq:
- Ilisimatusarnerup ersersippaa misissuinermut piffissaq sivisunerunerusoq atorneqarpat aarlerinaatilimmik, assersuutigalugu inalugarsuakkut- aamma erlukkut kræftimik nappaateqartut inalugarsuinik akornusiinikkut, aamma napparsimasumut akornutaanerusumik kinguneqarsinnaasoq. Peqatigisaanik ilimanaateqarpoq misissuinermut piffissaq atorneqartoq sivisuneruppat napparsimasut inalugarsuakkut- aamma erlukkut kræfteqartut toqquteqarsinnaanerat annertusisartoq, aamma ilaatigut uppernarsaatissaqarluni inalugarsuakkut- aamma erlukkut kræftimik nappaatip siusissukkut suussusersineqarneratigut toqquteqartut ikinnerusartut.
Piffissami misissuiffiusumi kræftimik napparsimasut paasineqartut 158-iusuni 15 procentii erlukkut imaluunniit inalugarsuakkut kræftimik napparsimasut paasineqarput.