Suliniussuit CO2-mik aniatitsineq annertuseriarterujussuassavaat
Suliussuup ataatsip Kuannersuartut ittup Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsinera 45 procentimik annertusissavaa. 2050-imi CO2-mik aniatitsiunnaarnissamik Parisimi isumaqatigiissummi pisussaaffiit Naalakkersuisut qanoq isillutik naammassiniassavaat annertoorujussuarmik aatsitassarsiortoqalissagaluarpat, NGO aperivoq.
Kalaallit Nunaat ujaasinissamut piiaanissamullu akuersissutinik 72-inik tunniussisimavoq. Suliniut ataasiinnannguarluunniit suliniussuanngussagaluarpat taanna Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsineranut annertuumik sunniuteqassaaq.
Aviisi Sermitsiaq taama allappoq.
– Kuannersuarni suliniutip kisimi, Greenland Mineralsip nammineq paasissutissaatai naapertorlugit, Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsinera 45 procentimik annertusissavaa. Takorlooriarutsigulu suliniussuit arlaliusut taava aniatitsineq annertunerujussuussaaq, Niels Henrik Hooge, avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmit Noah-meersoq, Sermitsiamut oqarpoq.
– CO2-mik aniatitsineq qanoq annertutigisumik annikillissanersoq Naalakkersuisut piumasaminnik aalajangersinnaavaat. Tamatumunnga killiliisoqaranilu piumasaqaateqartoqanngilaq. Taamatulli oqareerluni nunap – nunat allat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngussimasut assigalugit – pisussaaffigaa 2050-imi CO2-mik aniatitsiunnaarnissaq. Annertuumik aatsitassarsiortoqalissappat tamanna qanoq isilluni anguneqassava, Niels Henrik Hooge, avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmit Noah-meersoq, oqarpoq.
Silap pissusianut akiliut
Aatsitassarsiorneq silap pissusianut annertuumik sunniuteqarpoq. Taamaattumik Noah naapertorlugu Naalakkersuisut silap pissusianut akitsuutinik eqqussisariaqarput, aatsitassarsiorneq suli ingerlanniarneqassappat.
– Tamatumunnga atatillugu akuersissutinik tunniussinermi piumasarineqarsinnaavoq selskabit silaannarmut aniatitsinertik nukissamik ataavartumik atuinermikkut taarsissagaat, taamaasilluni aniatitsineq oqimaaqatigiilersillugu.
Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit. Aviisi uani pissarsiariuk: