Spiralilersuisimaneq: Uku misissorneqassapput

Naalakkersuisut naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut, spiralilersuisimaneq 1960-imi aallartinneqartoq pillugu suliami 1991-ilu tikillugu naartunaveersaasersueriaatsit misissuiffigineqassasut isumaqatigiissuteqarput. Nunatta peqqinnissaqarfik akisussaaffittut 1991-imi tiguaa.

Namminersorlutik Oqartussat tusagassiorfinnut nalunaaruteqarlutik allapput danskit naalakkersuisui nunatsinnilu naalakkersuisut kissaateqartut spiralilersuisimanerup aalajangerneqarnissaanut tunngavilersuuteqarnerit, naartunaveersaarsersuisimanerillu allat 1991-ip tungaanut ingerlanneqarsimasut misissuiffigineqassasut. Niviarsiaqqat arnallu nunatsinniittut Danmarkimilu efterskoleni atuartut misigisimasaat misissuiffigineqartussanngorput.

Suliassat

Suliassat allaaserineqarneranni misissuiffigisassat sisamat nassuiarneqarput. Immikkut ilisimasallit arlaannaatigulluunniit attuumassuteqanngitsut, nunatsinneersut Danmarkimeersullu misissuissapput. Misissuinerlu ukiunik marlunnik sivisussuseqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Uku misissuiffigineqassapput:

• 1960-ikkunni aallartinneqartoq Kalaallit Nunaanni naartunaveersaartitsinermi sulinermut oqaluttuarisaanikkut ataqatigiinnera, tassunga ilanngullugu "Spiral pillugu suliaq".
• Aalajangiinerup ingerlarnga, suliniutip spiralinik naartunaveersaatinillu allanik atuilersitsinermik kinguneqarnera, tamatumani suliniutip aallartisarneranut, ingerlanneqarneranut aamma aaqqissuunneqarneranut tunngaviit suunersut. Qulaajaanermut pisortanit, suliniaqatigiiffinniit aamma oqartussanit attuumaassuteqartunit isumaliuutaasimasut, aalajangiunneqarsimasut iliuuserisimasallu ilaatinneqassapput.
• Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi efterskolini allatsissimasunut kalaallinut niviarsiaqqanut suliniutip ingerlanneqarnera. Suliniut piffissami aamma kalaallit nunaanni peqqinnissaqarfinni ukioqatigiiaanullu assigiinngitsunut qanoq atulersinneqarsimanersoq qulaajarniarneqassaaq. Aammattaaq ilisimannittut oqaluttuaat tunngavigalugit suliniut qanoq misigineqarsimanersoq qulaajarniarneqassaaq.
• Piffissami tamatumani Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu Kalaallit Nunaanniit efterskolertut naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasat spiralilersuisimanerillu inatsisitigut, allaffissornikkut aamma peqqinnissakkut ilisimasat tunngaviusimasut.

Misissuinissaq pisariaqartoq

Peqqissutsimut naalakkersuisoq Mimi Karlsen aamma danskit peqqissutsimut ministeriat Magnus Heunickep arnat akuersiteqqaarnagit, spiralillu suussusaanik nassuiaateqqaarnagit spiralilersorneqarsimasut naapissimavaat. Spiralilersuineq 1960-ip qiteqqunneranit ukiut qulit tulliuttut ilanngullugit ingerlanneqarsimavoq.

Danskit peqqissutsimut ministeriata Magnus Heunicke misissuinissaq pingaaruteqartutut taavaa, oqaluttuarisaanermilu pisimasut puiguunnarneqannginnissaat taallugu:

- Sulinermut sinaakkusiivugut, taamaasilluta arnat nassuiaataat saqqummiullugillu aalajangiiniarnerup ingerlarnga tamatumalu kingorna naammassinninneq erseqqissaatigissavarput. Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimut qanimut sivisuumik oqaluttuarisaanermi atassuteqaqatigiipput. ”Spiralilersortissimasut pillugit suliaq” eqqaasitsivoq alianartunik amerlasuunik immikkut oqaluttuassartaqartoq, tamannalu puigussanngilarput, paasisaqarfigissavarpulli ilikkagaqarfigissallugulu, oqarpoq.

Misissuineq annertusineqarsinnaasoq

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Mimi Karlsenip misissuisoqalernera nuannaarutigaa, nunatsinniillu ingerlanneqarnissaa pissusissamisoortuunerarlugu.

- Suliniutip eqqunneqarneranut tunngaviusut iternga tikillugu paasiniaanissamut atatillugu pisariaqarpoq misissuinerup Kalaallit Nunaanni tunngaveqartinnissaa. Sulinermi tamatumani qanoq pisoqarsimaneranik kiisalu tamatuma kingunerisaanik arnanut taakkulu ilaqutaannut sunniuteqartunik paasinninnissamut peqataasunit nassuiaanerit qitiusumik ikiuutaasussaapput, oqarpoq.

Suliassap allaaserineqarnerani nassuiarneqarpoq misissuinerup allatigut annertusineqarnissaa Kalaallit Nunaata Danmarkillu aalajangissagaluarpassuk, Danmark 6 milliuunit koruuninik immikkut aningaasaleeqqinnissamut aningaasanik illikartitsissasoq. Taamaammat misissuinissaq ukiut marluk ingerlanneqarnerani annertusarneqarsinnaasunngorlugu nassuiaaserneqarpoq.

Suliassat allaaserineqarneri tamakkerlugit UANI atuarsinnaavatit.