Sorsunnersuup Kalaallit Nunaat allanngortilluinnarpaa
Maajimi 1940-mi sorsunnersuaqalernera Kalaallit Nunaannut allanngornerujussuarnik malitseqarpoq. Minnerunngitsumik illersornissamut sillimaniarnermullu politikkikkut. Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimaffia USA-mut pingaaruteqarpoq. Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut, sorsunnersuup nalaani pilersinneqartoq, aqqutigalugu USA pissusiviusuni naassaanngitsumik Kalaallit Nunaanniinnissamut periarfissinneqarpoq.
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinneq aprilip qulingiluaani 1940-mi kipitinneqarpoq. Naak tamanna Danmark-imi naalakkersuisunut imaaliallaannaq annilaajallannartuunngikkaluartoq, København-imit aqutsineq nalinginnaasoq suliassatigut politikkikkullu qanoq annertutigisumik periarfissaqassanersoq ingerlaannaq apeqqutigineqarpoq.
Pissutsit Amerikamiut soqutiginninnerisigut, Washington-ip aalajangiisuusumik oqaaseqartariaqarneranik siumoortumik erseqqissaaffiusukkut, pisariunerulersinneqarput, AG taama allappoq.
Washingtonimi Danmarkimit aallartitap, Henrik Kauffmannip, »aallartitatut attuumassuteqanngitsutut« kiisalu »Danmark-ip naqisimaneqanngitsortaanut« sinniisutut USA-mit akuerisaalerumalluni ilungersuussilluni sulisimasup, aallaqqaammulli paasivaa, pineqartumut atatillugu USA-p aalajangiinera Københavnimi naalakkersuisunut suleqatiginnittunut Amerika-miut politikkiata nangaarpaluttuartup suup tungaanut samminissaanik ersersitsissasoq.
Tassami Danmarkimi naalakkersuisut isumaat tunngavimmigut oqartussaassuseqarnermik imaqartoq aalajangiunneqarpat, taava Københavnip Kalaallit Nunaannut attaveqaqqilernissaanut akornutissaqassanngilaq. Akerlianik Kauffmann-itut isumaqaraanni, Danmarkimi naalakkersuisut Tysklandimit pinngitsaaliiniutitut tiguagaasut taamalu tyskit soqutigisaannut ersiutaasut, Danmarkip Kalaallit Nunaannik aqutsiuaannarnissaa Amerikamiut periusaannik unioqqutitsinerussaaq, taamalu nunanut nunarsuup affaani killermiittunut oqartussaaneq Europa-mi nunamit nunamut allamut nuunneqarsinnaassanngilaq.
Nunarput Amerikap nunavittaanut atasoq
Apriiip qulingiluaanit ingerlaannaq paasinarsigaluartoq Tysklandip imaluunnimmi Tuluit Nunaata Kalaallit Nunaannik aqutsilernissaa USA-mit akueriumaneqarnavianngitsoq, præsident Roosevelt aamma nunanut allanut ministeri Cordell Hull aallaqqaammut Kalaallit Nunaata inissisimaffianut erseqqissumik isummernissaq pinnagu nigorterput. Sorsunnersuup tungaanut ukiut ingerlanerini Kalaallit Nunaata USA-mit pisiarineqarnissaanik siunnersuutinik aalajangersimalluinnartunik arlalinnik præsident Roosevelt itigartitsisariaqartarsimavoq, akerlianilli Kalaallit Nunaat Amerikap Avannarliup nunavittaata isumannaatsuunissaanut pingaaruteqarluinnartuusoq paasinarluinnarsimavoq. Aprilip qulingani præsidentip illorsuani oqaloqatigiinernmi »Kalaallit Nunaata Amerikap Avannarliup nunavittaanut ataneranik« Rooseveltilu marluullutik isumaqatigiinnerminnik tamaginnut nalunaaruteqartinniarlugu Henrik Kauffmannip præsidenti sassartinniaraluarpaa.
Taamaalilluni præsidenti allatut periarsinnaajunnaarsippaa, taamatut nunap sumi inissisimaneranik nassuiaaneq immini præsidentimut pinngitsaaliissutaalerpoq Kalaallit Nunaannut saassussineq suugaluartorluunnit USA-mut saassussinerunerusutut isummertillugu.
Allaaserisaq aviisimi AG-mi atuarsinnaavat: