Siunnersuisoqatigiit: Pisortat malunnartumik aningaasartuuteqarnerulersimapput
Kalaallit Nunaanni pisortat ingerlataqarfiini aningaasaqarneq tatineqarpoq. Innuttaasut politikkerillu atugarissaartuunerulerusupput, innuttaasulli utoqqaaneruleriartornerat pissutigalugu isertitat annikilliartulertussatut isikkoqarput.
Utoqqaat amerliartuinnarnerisa Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera tatisussaavaat, utoqqarnik isumaginninnermut peqqinnissaqarfimmullu aningaasartuutaasartut amerlisussaanerat pissutigalugu. Peqatigitillugu inuit sulisinnaassuseqartut ikiliartortussaapput.
Tamatuma malitsigisaanik, politikkerit aaqqissuusseqqinngippata aamma pisortat ingerlataqarfiinik pisariillisaanngippata, isertitat ukiuni aggersuni aningaasartuutinit ikinnerulertussaapput, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naliliipput.
Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni kingullermi oqaatigaat, ineriartorneq 2009-miit 2018-imut killormut ingerlalersimasoq.
Pisortat ingerlataqarfii annerulersimapput aamma namminersortut ingerlataqarfiini atuineq aningaasartuutinut sanilliullugu annerulersimavoq:
- 2018-imi innuttaasumut ataatsimut pisortat atuinernut aningaasartuutaat agguaqatigiissillugit 150.000 koruunit missanniikkaangata namminersortut atuinernut aningaasartuutaat 125.000 koruunit missaanniittarput, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu nalunaarusiaminni allapput.
Pisortat aningaasaqarnerat tatineqartoq
Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni kapitali ataaseq nunami pisortat ingerlataqarfiinik nalilersuinermut atorsimavaat. Siunnersuisoqatigiit oqaatigaat, pisortat atuinerulersimanerannut, assersuutigalugu piffissami pineqartumi utoqqaat amerlisimanerat tunngavilersuutigineqarsinnaanngitsoq:
- Pisortani atuinerit suliassaqartitsinerullu amerlisimanerat malunnarpoq aamma pisortat amerlanerusunik aningaasartuuteqalernerannut tunngavilersuutigissallugit innuttaasut ukiuisa inissitsiterneqarnerisa allanngornerannik nassuiarneqarsinnaanani, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput.
Taamatut ineriartortoqarnerata erseqqissumik takutippaa, nunap aningaasaqarnikkut tatineqarsimanera:
- Tamatuma erseqqissarpaa, pisortat atugarissaarnermik pitsanngorsaanissaannik annertusaanissaannilluunniit piumasaqaateqarnerup, aamma pisortat aningaasaqarnerannik siunissami oqimaaqatigiissitsisussamik aningaasartuutinik ikilisaanissamik pisariaqartitsinerup akornanni aningaasartuutitigut tatisisoqarnera, Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni allassimavoq.
Nunavummi pisortat ingerlataqarfii annertunerusut
Nunat avannarliit allat eqqarsaatigissagaanni, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pisortat ingerlatsineranni imartoorujussuuvoq.
Aningaasaqarnermulli Siunnersuisoqatigiit naapertorlugit, nunanut aningaasaatikinnerusunut sanilliussinerup takutippaa, nunani innuttakinnerusuni pisortat ingerlataqarfiini aningaasaqarneq imartunerusoq.
- Nunani aningaasaatikinnerusuni taakkunani pisortat kiffartuussineranni ingerlatat annikitsut ajoquteqarsinnaasarput. Ingerlatat annikitsut ajoquteqarsinnaanerat ilaatigut allaffissornermi, inatsisartoqarnermi suliassarpassuarnilu allani aalajangersimasumik aningaasartuuteqartarnermut attuumassuteqarsinnaasut innuttaasunut ikittunnguanut agguataarneqartariaqartarput, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput.
Siunnersuisoqatigiit tassunga atatillugu kimmut eqqaamiuusoq eqqarsaatigaat – Nunavut. Nunavut 40.000-ingajannik innuttaqarpoq, 2016-imilu Nunavummi BNP-p 83 procentii pisortat ingerlataqarfiinut atorneqarsimapput. Pisortallu isertitaasa 78 procentii tapiissutinit pissarsiarineqarsimallutik.
