Skip to main content

Siumumi siulittaasunngorniunneq: Kielsen uran pillugu taasisitserusuppoq

Siumup Naalakkersuisullu siulittaasorisimasaat isumaqarpoq nunatta allatigut aningaasarsiorniarnera arriippallaamik ineriartortoq. Aatsitassat pillugit sangujoraartumik nunarput politikkikkut ingerlanneqassanngitsoq qulakkeerinnittoorusuppoq.

Nunatsinni partiit annersaasa tulliani Siumumi siulittaasunngorusulluni sassartoq, Kim Kielsen naliliivoq partiimi siulittaasutut aammalu Naalakkersuisut siulittaasuattut inissisimagallarnermini nunatta aningaasarsiornerata siuarsaavigineqarneranik patajaallisarneqarneranillu angusarisimasani takussutissaqarluartut.

Taassuma aarleqqutigaa aatsitassarsiornerup tungaatigut Siumut pilliuteqarpallaarpat nunarput aningaasarliornerup tungaanut aallaqqissinnaasoq.

- Inoqarpoq isumaqartunik 2021-mi Inatsisartunut qinersinerup inernera isumaqartoq nunatsinni innuttaasut uran pillugu tusarneqartariaqanngitsut. Taamatulli inerniliisoqartarnera uanga isumaqatiginngilara. Suliassaqarfimmi taamak pingaaruteqartigisumi ullumikkullu killiffitsinni nangaassuteqarnanga oqaatigisinnaavara isumaqarama inuiaqatigiinni innuttaasut namminneq apeqqut akisariaqaleraat, tassanngaaniillu ingerlaqqittariaqalersugut, Kim Kielsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

LÆS OGSÅ: Uranimik inerteqquteqalerneq amerlanerussuteqaqqalaartut akueraat

Kielsen innersuussuvoq uranimik inerteqquteqalerneq IA-p Naleqqallu kisimik aalajangigarigaat. Taanna isumaqarpoq Siumup uranimut politikkini aalajangiusimasariaqaraaa tassanngaaniillu inerisarlugu. Taamatuttaaq aarleqqutiginerarpaa aatsitassat pillugit Siumut erseqqissuliunnginnermigut naalakkersuisooqatigiit aatsitassanut politikkianut ikkarlittuuginnartinneqarsinnaasoq, politikkilu taanna ingerlanneqartoq partiip nammineq politikkerinngikkaa erseqqissaavoq.

Nunatta tutsuiginassusia innarlerneqarpoq

Aatsitassarsiornermut tunngatillugu politikkikkut iliuusissat pillugit Kielsen partiip ataatsimeersuarnerani qaqitserusuppoq. Taanna isumaqarpoq ineriartorneq massakkut ingerlasoq aningaasarsiorfissatut sukarsuit ineriartortinniarneqarnerannut aatsitassarsiornerup iluani ineriartorneq naapertuutinngitsoq, inuiaqatigiinnimi aatsitassarsiorneq aqqutigalugu aningaasarsiornissaat isumalluutitut ilaanera apeqqusernarsisoq taanna isumaqarami.

- Isigilaaruk una issiavik. Takorlooruk issiavimmi tassani inuiaqatigiit kalaallit ataatsimoorlutik issiasut, kisianni issiavik taanna ataasiinnarmik niuloqarpoq - aalisarneq. Isumaqarpunga inuiaqatigiit pinngitsaalillugit tamaasa issiavimmut tassunga ataasiinnarmik niululimmut ingitsiinnarsinnaanngikkigut naatsorsuutigalugulu issiavik uppissanngitsoq. Taamaammanuna inuiaqatigiit taasitinnerisigut apererusukkikka. Piffissaq maanna nalaatarput taamatut aperinissamut naleqquppoq, tassami ilisimavarput nunarsuarmioqatigiinnut qanoq pingaaruteqartiginersoq nukissiuutit ataavartut siunnerfigissallugit, Kielsen erseqqissaavoq nangillunilu:

- Issiavimmi ataasiinnarmik niululimmi issiaannanngilagut, immitsinnulli aamma naallerarpugut, tamannalu nunarsuarmioqatitta isiginnittuuffigaat. Assersuutigiinnarlugumi Kuannersuarni ullumikkut pisut ineriartornerat takuinnarsinnaavarput, uangalu qularinngilara pingaartumik aatsitassarsiorfiit akornanni nunatta tutsuiginassusia pitsaanngitsumik sunnerneqartoq, Kielsen oqarpoq.

Politikki ingerlanneqartoq pillugu innuttaasut ersarissumik tunuliaqutaasariaqarput

Kielsen ernumassuteqarnerarpoq siunissami qanoq pisoqarumaarnersoq, taamak ernumassuteqarnerminut pissutiginerarpaa aatsitassarsiorneq pillugu allannguisaqattaarnerit ingerlaannalersinnaammata, apeqqutaalluni kikkut pissaanermik aqutsisuunersut. Taamaammat innuttaasut isummaminnik anitsinissaat pisariaqarnerarpa, taamaalilluni suliassaqarfimmi politikkip qanoq ilusileqarnissaanut aalajangeeqataallutik.

LÆS OGSÅ: Uranimut akuersaanngilluinnarneq allanngortinneqarpoq

Partii Siumut uranitalinnik attueqqusinngilluinnarnermik atorunnaarsitsinermi siuttuunikuuvoq Inatsisartut 2013-mi ukiakkut ataatsimiinneranni (imm. 106). Taamatut aalajangerneq sioqqullugu innuttaasut taasitinneqanngillat.

Tassunga tunngatillugu Kielsen erseqqissaavoq, nammineq isumani malillugu taamanikkut aalajangerneq eqqortuusimasoq, tassami ullumikkut nunarsuarmioqatigiit inuup pilersitaanik mingutsitsinermik annertuumik pissuteqartumik nukissiuutit ataavartut tamanit atorneqalernissaat avaqqunneqarsinnaajunnaarsimammat kiisalu teknikkikkut ineriartornerup nassataanik isumannaallisaaneq qanoq ittuussanersoq ilisimaneqalersimammat. Qanorluunniilli ikkaluarpat innuttaasut tusaaneqarnissaat piffissanngornerarpaa, namminerlu tamanna qulakkeerinnittuuffigerusuppaa.

- Aatsitassarsiornerup tungaatigut uppernartumik tutsuiginartumillu politikkikkut ingerlatsisariaqarpugut, tassungalu atatillugu pisariaqarpoq innuttaasut tusaaneqarnissaat, Kielsen naggataatigut oqarpoq.

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER