Skip to main content

Sipaaruteqarnikkut angusat pitsaanerupput

Assartukkat ikiliartuinnavipput, taamaakkaluartoq Royal Arctic Line ukioq manna ukiup affaani 2013-imit angusarissaarneruvoq

Royal Arctic Linemi naatsorsuutitigut angusat annertuumik sipaarniuteqarsimanermik tunngaveqarnermut naleqquttut, kisianni kaaviiaartitat suli ikiliartorput tassa usit assartortakkat 2014-imi ukiup affaani siullermi suli ikiliartormata. Taamatut ukiup affaa pillugu nalunaarummi Royal Arctic Line A/S allappoq.

Kalaallit Nunaanni sanaartorneq suli ingerlallualinngilaq ataatsimullu isiginnilluni ingerlanerliulerneq ilanngullugu tamakku Royal Arctic Linep aningaasaqarneranut annertuumik sunniuteqarput. Tamanna sukangasuumik aningaasartuutinik aqutsinermik nalimmassaaffigineqarpoq annertuumik sipaaruteqarnermik, taamaattumillu 2013-imi ukiup affaanut siullermut sanilliussilluni aningaasaqarnermi naatsorsuutitigut angusat malunnaateqarluartumik pitsanngoriaateqarput, selskabi ukiup afaanut nalunaarummini allappoq.

Ukiup 2014-ip affaani siullermi usit assartukkat suli ikiliartorput naallu akigitinneqartut qaffanneqaraluartut suliffeqarfissuup kaaviiaartitai appariartorput. Taamaattorli Kalaallit Nunaata pilersorneqarneranut piumasaqaataapput Royal Arctic Linep annertuumik periarfissaqarnissaa (umiarsuit aamma umiarsualiviit). Taamaattumik ingerlatsiviup aningaasaqarniarnera ukiuni aggersuni annertuumik tatisimaneqassaaq aningaasaliissuteqarnissat pisariaqartut aamma assartukkat annertussusiisa appasinnerat pissutaallutik. Taamaattumik pisariaqarpoq isertitaqarnerup pitsanngorsarneqarnissaa, selskabi allappoq.

Naatsorsuutit

Assartukkat ikiliartornerisa kingunerivaat sullissinissamut isumaqatigiissummut attuumassuteqartunik assartuinermi isertitat 10 millionit koruuninik appariarsimanerat, 233 millionit koruuniniit 2014-imi 223 millionit koruuninut, tassa naak akigitinneqartut 1. marsi aallarnerfigalugu procentinik tallimanik iluarsiiffigineqarsimagaluartut. Isertitat sullissinissamut isumaqatigiissummut attuumassuteqanngitsut 4,5 millionit koruuninik amerleriarput 81,2-mit 85,7 millionit koruuninut.

Ukiup 2014-ip affaa siulleq akileraaruteqannginnermi 31 millionit koruuninik amigartooruteqarfiuvoq, kiisalu akileraaruteqareernermi aamma ikinnerussuteqartut soqutigisaat ilanngaatigereerlugit amigartoorutit 21,1 millionit koruuniullutik. Piffissami assingani 2013-imi akileraaruteqannginnermi 59,7 millionit koruunit amigartoorutaapput kiisalu akileraaruteqareernermi 39,8 millionit koruuniullutik. Taamaalilluni aningaasaqarnermi 2014-imi ukiup affaannut siullermut naatsorsuutitigut angusat, siorna ukiup affaani qaffasissusermiit malunnaatilimmik pitsanngoriarput. Aningaasartuutit annertuumik ikilisarneqarput taamaattumillu ingerlatsinermi naatsorsuutitigut angusat 29 millionit koruunit missaannik pitsanngoriarput, 2013-imi ukiup affaanut siullermut sanilliussilluni.

Tuniniaanermut aamma allaffissornermut aningaasartuutit millioninik tallimanik ikilisinneqarput umiarsuillu aningaasartuutaat 12 millioninik. Sipaaruteqarnerit sinneri containerinik aamma umiarsualivinnik ingerlatsinernut attuumassuteqarput. Sulisoqarnermut aningaasartuutit allannguuteqanngillat, kisianni sulisut ikilisinneqarput taamaattorli tamanna suli malunniutinngilaq, ilaatigut soraarsitsinermut siumut ilimasaaruteqarnermik pissuteqartumik, selskabi paasissutissiivoq.

Niuerfik

Ukiup 2014-ip affaani siullermi usit assartorneqartut katillugit 312.000 m3-iupput, tassa 2013-imi ukiup affaanut siullermut sanilliussilluni appariaat 5 procentiuvoq, taamani 328.000 m3-it assartorneqarput.

Kalaallit Nunaannut assartorneqartut annertussusiat 14.000 m3-inik ikileriarput, tassa 2013-imi ukiup affaanni siullermi 157.000 m3-iniit 2014-imi 143.000 m3-inut. Tamassuma assigaa ikileriaat 9 procentiusoq.

Kalaallit Nunaannit 2014-imi ukiup affaani siullermi assartorneqartut 4.000 m3-inik 2013-imi piffissami tassanngaanniit annikinnerupput. 2014-imi 111.000 m3 sanilliullugit 2013-imut 115.000 m3-iusunut.

Kalaallit Nunaanni namminermi 2014-imi ukiup affaani siullermi assartorneqarput 47.000 m3, taakku 2013-imi ukiup affaata siullermi annertoqatigaat.

Ukiup 2014-ip sinneranut isumalluaatit

Aningaasarsiornermi naatsorsuutitigut angusat 2014-imi akileraaruteqannginnermi 15 – 20 millionit koruunit missaanniinnissaat naatsorsuutigineqarpoq, taakku ukiumoortumik 2013-imut nalunaarusiap saqqummiunneqarneranut atatillugu nalunaarutigineqartunut sanilliussilluni millioninik tallimanit ikilisitsinerupput, selskabi paasissutissiivoq.

Naatsorsuutigisat allat ukiup affaanut nalunaarummi allaaserineqarput, taannalu download-erneqarsinnaavoq uani ral.gl

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER