Sillimaniarneq pillugu naliliisimaneq nutaaq: Illersornissaqarfik Issittumi aningaasaliinerusariaqarpoq

Nalunaarusiami nutaami Kunngeqarfimmi Danmarkimi sillimaniarneq piffissami kingullermi ajornerulersimasoq takutinneqarpoq:

- Ruslandi Ukrainemut saassussimmat Europami jerntæppe nutaaq atuutilerpoq. Ruslandip Europami killeqarfinnik allannguiniarluni sakkutuunik atuinerulerluni soqutigisaminik Europami atuutsitsinerulerniarnerata kingunerannik Kunngeqarfik tamarmiusoq ulorianartorsiortinneqalersimasoq, nalunaarusiami nunarsuarmi pissaaneqarnerup allanngorneranik oqariartuuteqartumi allassimavoq:

- Europaannaanngitsumi nunarsuarmili tamarmi pissaaneqarneq allanngoriartorpoq. USA naalagaaffittut pissaanilissuartut kisimiikkunnaarsimavoq, naalagaaffiillu pissaanillit akornanni nikikkiartortoqarluni, minnerunngitsumik Kinap sakkussiornerulerimanera pissutigalugu.

Atominit sakkussiat pingaaruteqarnerulissasut

- Naalagaaffiit pissaanillit FN-ilu suleqatigiikkunnaarlutik unammilleqatigiinnerulersimapput, nunarsuarmilu oqartussat allat pissaanikinnerulersimallutik. Atominit sakkussiat amerliartorput nuarsuarmilu sillimaniarnikkut politikmimi qitiulersinnaallutik, nalunaarusiami oqaatigineqarpoq.

Nalunaarusiami Kunngeqarfiup 2035-p tungaanut nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngatillugit politikkissaa nalilersorneqarsimavoq, nalunaarusiarlu ataasinngornermi Københavnimi saqqummiunneqarluni. Nalunaarusiaq illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissap nutaap isumaqatiginninniutigineqarnerani tunngaviit ilagissavaat, siunertaavoq Danmarkip BNP-iata to procentianik Natomut akiliuteqartalernissaq, tassani Illersornissaqarfik 2033-miit ukiumut 18 milliarder koruunit missaannik atuisalissalluni.

Atomimik sakkussiat qunusaarutigineqarnerannut pingaaruteqarluartussaq

Danmarkimi naalakkersuisut ambassadøri Nunanut allanut ministeeriaqarfimmeersoq suliamut aqutsisunngortissimavaat, tassani aamma Naalakkersuisut peqataatinneqarsimapput.

Nalunaarusiami Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit imatut allassimasoqarpoq:

- Savalimmiut Kalaallillu Nunaat issittumi atlantikullu avannaani sillimaniarnermut politikkikut ilaasut USA-p Ruslandillu akornanni atomimik sakkussiat qunusaarutigineqartarnerannut pingaaruteqarluinnartuupput. Kalaallit Nunaat Ruslandip USA-llu akornanni inissisimavoq, nunallu taakku pissaanilissuit marluk akornanni pissutsit ajornerulernerisa malitsigisaannik Pituffik pingaaruteqarnerulersimalluni.

Tunumi nakkutilliinissamut isumalluuteqarnissaq pisariaqartoq

- Peqatigitillugu Savalimmiut Kalaallillu Nunaat Kalaallit Nunaata, Islandip, Savalimmiut Skotlandillu akornanni imartanut pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput, imartarmi russit sakkutuuisa imarsiortut Atlantikup Avannaanukarniarunik aqqutigisussaavaat.

Nalunaarusiami aamma inerniliunneqarsimavoq, Issittumut aningaasanik amerlanerusuni atuisoqartariaqartoq, Illersornissaqarfik pitsaanerulersinniarlugu - pingaartumik Issittumi Atlantikullu Avannaani sukannernerusumik nakkutilliisoqartalernissaa eqqarsaatigalugu:

- Illersornissaqarfik 2035-p tungaanut Issittumut aningaasaliissuteqarnerusalissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Pingaartumik Kalaallit Nunaata imartaani nunataanilu pitsaanerusumik nakkutilliisoqartarnissaa kiisalu silaannakkut imaatigullu oqartussaaffimmik aaqqissuussaanerusumik isumaginnittoqartalernissaa eqqarsaatigalugit. Minnerunngitsumillu Tununmi nakkutilliisoqartarnissaanut isumalluuteqarnissq pisariaqartinneqarlunilu teknologimik nutaanik atuisoqarnerusoqartariaqartoq, nalunaarusiami allassimavoq.

Atlantikup Avannaani sakkutuut amerlanerusut

Misissueqqissaarsimaneq naapertorlugu, Natomi iligiit Atlantikup Avannaani Issittumilu sakkutuuminnik amerlisaanissaat naatsorsuutigineqarpoq:

- Tassunga atatillugu NATO-mi iligiit Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu tunngatillugit inissisimaffimminnik, politikkiminnik sakkutooqassutsiminnillu inerisaanissamik siunertaqarput. Naatsorsuutigineqanngilarli NATO Kunngeqarfimmi ataavartumik sakkutooqartitsillunilu sakkutooqarfeqartitsissasoq.

- Akerlianik ilimagineqarpoq, iligiit sakkutuui amerlanerusut siunissami Issittumiillutillu Atlantikup Avannaaniittassasut - amerlasuutigut Kunngeqarfiup oqartussaaffiata qanittuani iluaniluunniit. Tamatuma aamma malitsigisaanik nutaanik suliassaqartoqalissaaq.