raajarniarneq

Sikup raajarniarneq unikaallatsissinaagaa

Raajartassat 70 procentii aalisarneqareerput. Taamaattorli sikungajalerma aalisartut tuaviortaraiaqarput

Siku raajarniarnermut akorngutaaratarsinnaavoq

Nunatta Kitaata Avannaani Royal Greenland ukioq manna 1000 tonsinik raajartassinneqarpoq. Aalisarfimmi nutaami siorna misileraalluni raajarniarneq iluatsilluarpoq. Maannamut pisassiissutigineqartut 70 procentii aalisarneqareerput.

Pisassiissutit tamakkerlugit pisarineqassappata sikunnginnerani aalisarneqassapput.

Royal Greenland taama allappoq.

Unammillernartoq
- Pisassat septemberimi pisassiissutigineqarput maannamullu 700 tonsit aalisarneqareersimalerput. Pisassiissutigineqartut tamakkersinnaassallugit neriuutigaarput, sikunialernerali unammillernartuussaaq, sikuppammi kilisaatit raajarniarsinnaajunnaassammata, Royal Greenlandimi kilisaateqarfimmi tunisassiorfinnik ingerlatsinermi ingerlatsisoq Samal J. Olsen, suliffeqarfissuup tusagassiivianut oqarpoq.

Royal Greenland Qimusseriarsuup avannarpasissuani pisassinneqarmat suliffeqarfiup kilisaataatai avataasiutit pingasut Akamalik, Qaqqatsiaq aamma Nataarnaq raajanik kusanartunik aalisariarput.

Pitsaasut
Siorna 1000 tonsit pisassiissutigineqarput, qaammatillu marlungajaat ingerlaneranni tamakkerlugit aalisarneqarlutik

- Aalisarfimmi raajat angisuujupput pitsaasut sumiiffinni allani nassaassaanngitsut. Qimusseriarsuup avannarpasinnerusortaani siorna misiliutigalugu aalisarneq sapaatit akunnerinik arlallinnik siusinnerusumik aallartippoq. Ukioq manna aamma neriuutigaarput pisassiissutigineqartut tamakkerneqarumaartut, raajammi aalisarfiusumi tassani pisarineqartartut suliffeqarfimmut aningaasatigut naleqarluarmata, Samal J. Olsen oqarpoq.

Nunatta Kitaata Avannaani aalisarfiusumi nutaami Kalaallit Nunaanni umiarsuaatileqatigiit katillugit raajanik 3000 tonsinik pisassinneqarput.

Powered by Labrador CMS