Sikuiuitsoq Avannarleq 2054-imi sikuerulluinnarsimassaaq

Sikuiuitsoq Avannarleq sikuerulluinnassaaq, tamannalu pisinnaavoq ukiut 2054-ip aamma 2058-ip akornanni - suli gas-inik kissatsinnartunik taamatorsuaq aniatitsisoqassappat.
Taamatut nalunaaruteqarpoq ilisimatuunut qupperneq nittartagaq PhysOrg.
Ilisimatuut ilaat allaat isumaqarput ukiut 40-t ingerlaqqajarnavianngitsut Sikuiuitsup Avannarliup sikuerunnissaanut, tassa isumaqartoqarmat nunarsuup kissatsikkiartornera sukkanerujussuarmik pissasoq. Ilaat oqarput Sikuiuitsoq Avannarleq ukiut 10-niit 20-nut qaangiuppata sikuerussinnaasoq.
Misissuineq saqqummiunneqarpoq atuagassiami Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) taassuminngalu suliarinnittuupput amerikarmiut kinamiullu ilisimatuut.
Siorna nutaamik rekordiliisoqarpoq
Ilisimatuut nalunaarusiat arlallit misissorsimavaat, Sikuiuitsumi Avannarlermi 1979-imiit 2001-imut immap sikuata aakkiartorneranik samminnissimasut.
Tamatuma saniatigut kisitsisitigut periutsit atorneqarsimapput misissorlugu immap sikua qanoq pissusilersortarnersoq silap pissusia allanngoriartoraangat. Periutsimi eqqarsaatigineqarput sikup issussusia, saannerujartortillugulu aannera sukkatsikkiartorpoq.
Siorna septembarimi issittup imartaata sikua 3,4 millioner kvadratkilometerinik annertussuseqarpoq, aatsaallu taama mikitigaluni. Tamanna pivoq 2012-imi Svalbardimi aasaq ukiuni 1800-ni aatsaat taama kiatsigisimammat, WWF, Verdensnaturfonden naapertorlugu.
Sikuiuitsorli Avannarleq sikueruppat isumaqarnaraluartutut imaannavissuaq saqqummissanngilaq. Ilisimatuut Sikuiuitsoq Avannarleq ´sikueruttutut´ isigaat tamassuma sikua 1 million kvadratkilometerit inorpagit, tassa taamaasippat siku saassakimmat aserortersimallunilu.
Sanilliussassatut 1979-imi Sikuiuitsup Avannarliup aasaanerani sikua 7,5 millioner kvadratkilometerinik annertussuseqarsimavoq.
Siku ukiut qulit qaangiuppata peerussinnaavoq
WWDF Norge-p Issittumut siunnersortaa, Nils Harley Boisen, isumaqarpoq 2054-imi sikuerussimanissaanik eqqoriaaneq kingusippallaartoq.
– Ilisimatuut arlallit isumaqarput 2030 nallertinnagu aasaanerani sikueruttalissasoq. Nammineq ilisimasakka malillugit isumaqarpunga tamanna pisinnaasoq ukiut qulit iluanni, taanna NRK.no-mut oqarpoq.
Nils Harley Boisen oqarpoq Sikuiuitsoq Avannarleq sikoqanngitsoq immap sarfaanut silaannaallu ingerlaarneranut annertuumik kinguneqassasoq. Tamatuma saniatigut immap ammasup seqernup nukinganik sikuminngarnit tigooqqaanerussaaq, tamannalu nunarsuup kissatsikkiartornerata sukkatsinneranik kinguneqassaaq.
Aamma atuaruk: Suliniutip nutaap takutippaa: Sermeq aakkiartupiloorpoq
– Issittup nillertumik toqqortuisuunera tammariartuinnarpoq, tamannalu sermip aakkiartorneranik sukkatsitsivoq, taanna oqarpoq.
Nils Harley Boisenip aamma innersuussutigaa uumasut eqqorneqassasut, qularlanngitsumik artinik tammartoqassasoq.
– Tamanna peqatigalugu sikut sinaanni plankton-it naajorartartorujussuupput, taamaasillunilu aalisakkat ilaat nerisassaarutissapput, taanna oqarpoq.
Politikerit iliuuseqaqquvai
Ukaru FN-ip klimapanel-ianit nalunaarusiaq nutaaq saqqummiunneqassaaq, tassani nunarsuup silaannaa nalilerneqassalluni.
– Neriuppunga nalunaarusiaq nutaaq tunngavigalugu politikerit iliuuseqassasut, klimapanel-imi pisortaq Rajendra Pachauri maajimi NRK-mutoqarpoq.
Nalunaarusiami 1.000-nik quppernilimmi ilaatigut takuneqarsinnaavoq Sikiuiuitsumi Avannarlermi ineriartornerup nunarsuup sinnerani silap pissusia annertunerusumik sunnissagaa ilisimatuut siusinnerusukkut ilisimasimanngisaannik.