SIK-mit apeqqutigineqarpoq: Kangerlussuarmi ilaqutariit qanoq pineqarniarpat?
Timmisartoqarfissat nutaat naatsorsuutigineqartutut ukiut marluk qaangiuppata atuutilerpata Kangerlussuarmi timmisartoqarfimmit angallassisarnerup annersaa atorunnaartussaavoq, nunaqarferujussuarmi ilaqutariit taava qanoq pineqarniarpat, SIK-mi siulittaasoq Jess G. Berthelsen aperivoq.
Sulisartut kattuffianni siulittaasoq Jess G. Berthelsen Kangerlussuup siunissaa pillugu oqallittunut ilannguppoq. Nuummi timmisartoqarfissaq nutaaq 2024-mi ukiakkut naatsorsuutigineqartutut atuutilerpat nunaqarfimmi pissutsit allanngorujussuartussaapput.
Atlantikoq ikaarlugu angallassisarnerit tamarmik Nuummut nuunneqassasut naatsorsuutigineqarpoq, Kangerlussuarlu qanoq ingerlateqqinneqassanersoq suli nalorninarluni, taamaammallu aamma sulisut qassit timmisartoqarfimmi timmisartoqarfimmullu attuumassuteqartuni sulisorineqassanersut aamma nalunarluni.
Taamaammat sulisartut kattuffianni SIK-mi siulittaasoq isumaqarpoq, politikkerit saqqummertariaqartut Kangerlussuarmilu innuttaasut 475-it qanoq pineqarnissaannik akissuteqarlutik:
- Taamani mittarfiliornissaq pilersaarusiorneqalermalli, massakkut ukiuni tallimanngulersuni Kangerlussuarmiut ilaqutariittut inuuneranni allanngortoqartussaasoq tamatta nalunngilarput. Taamaattorli suli ersarissumik tusanngilarput Kangerlussuarmi ilaqutariit sulisartukkormiut qanoq pineqarniarnersut.
Narsarsuaq nedskaleres
- Tamakku mittarfittaarnissarli pilersaarutigineqalermat politikerinut apeqqutigisaraluarlugit ulloq manna tikillugu suli ersarissumik akissutisinngilagut, Jess G Berthelsen tusagassiorfitsigut nalunaaruteqarnermi oqarpoq.
Maannamut saqqummiunneqarsimasoq tassaavoq, Danmarkimi illersornissaqarfimmit Kangerlussuup mittarfianik 2.500 meterit missaanniittumik atuiinnarusuttoqartoq. Naalakkersuisut sakkutuut mittarfiata ingerlanneqarnissaanut piumasaqaatit pillugit Illersornissaqarfimmut isumaqatiginninniarput. Politikkerit tamatuma saniatigut isummerfigisussaassavaat, Kangerlussuaq nunami sakkutuujunngitsunut atorneqartassanersoq imaluunniit atlantikoq ikaarlugu sakkutuujunngitsut angallanneqarnerannut suli atorneqarsinnaasassanersoq.
Nunaqarfimmi Narsarsuarmi innuttaasut sulisullu assingusumik inissisimapput. Naalakkersuisut Narsarsuarmut atatillugu nalunaarutigereernikuuaat Qaqortumi timmisartoqarfissaq atuutilerpat Narsarsuarmi mittarfik qulimiguulinnut mittarfinngortinneqassasoq.
Rambøll-imit naatsorsuisoqarsimanera malillugu, timmisartoqarfiup qulimiguulinnut mittarfinngortinneqarneratigut, nunaqarfimmi innuttaasut 2021-mi 138-t missaanniissimasut 21-iinnanngussapput.
Inatsisartuni aamma apeqqutigineqarsimasoq
Jess G. Berthelsenip oqaatigaa, Kangerlussuarmi innutaasut akissutisinissamut pisinnaatitaaffeqartut:
- Annermilli inuit namminneq qanoq pilersaarusiorfigineqarnerlutik assut tusarusuppaat. Sulisoriinnarneqassagunik, taava sumi sulilernissaat eqqarsaatigineqarpa? Nuutsinniarneqarunik sumi sulissappat? Illussaqartinneqarpaat? Meerartaat atuarfissaqarpat, meeqqerivissaqarpat? Aapparisaat aamma taamatut eqqarsarput, uagummi aamma suliffissaqartinneqassanerluta?, sulisartut kattuffianni siulittaasoq aperivoq.
Tamanna aamma Inatsisartuni politikkikkut eqqumaffigineqarpoq, Naleqqameersormi Paneeraq Olseni suliaq pillugu Naalakkersuisunut apeqquterpaalunnik qanittukkut tunniussisimavoq.
- Innuttaasut siunissami qanoq pineqarnissartik paasissallugu pisariaqartippaat pilersaarusiorniassagamik, Paneeraq Olsen apeqqumminut suli akineqanngitsunut tunngavilersuilluni allassimavoq.