SIK-mit angusat: Arnat isertitaqarnermikkut malunnaatilimmik pitsanngor­saavigineqarput

Namminersorlutik Oqartussanit septembarip 13-iani ilisimatitsissutigineqarpoq, SIK pisortanilu sulisitsisut Namminersorlutik Oqartussat kommunillu nutaanik isumaqatigiissuteqartut.

Isumaqatigiissutit 2022-miit 2026-mut atuutissapput.

Isumaqatigiissutini assigiinngitsuni 18-iusuni tamani pitsanngorsaatit suliniutillu nutaat sisamat pingaarnertut sisamanut agguarneqarsimapput: Ilaqutariit arnallu atugarisaannut pitsanngorsaataasut, ilinniarsimasut innuttaasunillu qanimut sullissisut immikkut ukkatarineqarnerat, angalanissamut periarfissagissaarnerulerneq kiisalu utoqqalinissamut katersaqarnerunissaq.

Isumaqatigiissutit ataasiakkaat Namminersorlutik Oqartussani suli suliarineqarput allaqqissaarneqarlutillu. SIK nittartakkamigut taamatut ilisimatitsivoq, tassani isumaqatigiissutit nutaat nutartikkallu 128,2 millioner koruuninik naleqartut atuarneqarsinnaavoq:

Novembarip naanerani akissarsisitsinernut atatillugu akissarsiat kingumoortumik 1. apriili 2022-mit iluarsineqassapput.

Naartunermi akissarsiaqartussaatitaaneq

Ernereernerup kingorna meeqqamut ataatsimut sap. ak. 40-t tungaannut tamakkiisumik akissarsiaqarsinnaalernissaq Ilaqutariit arnallu atugarisaannut pitsanngorsaataaniartus­saa­voq (meeqqanut marlunnut amerlanerusunullu tunngatillugu sap. ak. 48-t tungaannut) – piffissanilu taakkunani soraarnerussutisiassanik katersuisoqartassaaq.

Maannamut arnat SIK-p isumaqatigiissutai naapertorlugit sulisuusut sap. ak. 18-it ernereernerup kingorna sulinngiffeqarnerminnut akissarsiaqariarlutik tamatuma kingorna ullormusiaqartussanngortarsimapput. Ernereernermi tamakkiisumik akissarsiaqarsinnaatitaalernikkut pingaartumik arnat SIK-p isumaqatigiissutai malillugit sulisuusut isertitaqarnermikkut malunnaatilimmik pitsanngor­saavigineqassapput.

Isumaqatigiissutitigulli aalajangersagaq taanna ajoqit pattattullu kiisalu qatserisartut isuma­qatigiissutaanni ilaassanngilaq.

Sulinngiffeqarluni angalanernut akiliunneqarsinnaalersussat

Isumaqatigiissutit assigiinngitsut sisamat tunngavigalugit sulisuusut ilaqutaallu ukioq allortarlugu sulinngiffeqarlutik angalanissaminnut akiliunneqarsinnaalissapput.

Sulisut qaammammusiallit akiliunneqarlutik feeriarsinnaalersussat ukuupput:

• HK-t (niuernermi allaffinnilu sulisut).
• Meeqqerisut isumaginninnermilu ikiortit socialmedhjælperit socialhjælperillu.
• Peqqinnissamut ikiortit.
• Oqalutsit/nutserisut.

Ukioq allortarlugu taamatut akiliunneqarluni sulinngiffeqarluni angalasinnaatitaalernissaq feriefondimut pioreersumut ilassutitut isumaqatigiissusiarineqartussaavoq.

Taamaalilluni SIK-p Sulinngiffeqarluni Angalanermut Aningaasaateqarfia aaqqissuussinernik marlunnik immikkoortoqartussanngorpoq: Siulleq tassa qinnuteqartunik makitsisarnermik aaqqissuussineq maannamut atuuttoq, aappaalu tassa sulisut qulaani taaneqartut akiliunne­qar­tar­nissaannik aaqqissuussineq atuutilersussaq.

SIK-p isumaqatigiissutai malillugit sulisuusut inoqutaasalu akiliunneqarlutik angalasinnaane­rannut tunngasoq nutaaq alla tassaavoq atorfinitsitaanermi angalanermut akiliunneqar­simagaanni aamma soraarnermi angalanermut akiliunneqarsinnaalerneq.

Qanigisap perululluni napparsimanerani aamma/imaluunniit toqunerani akissarsiaqaannarluni sulinngikkallarsinnaaneq akiliunneqarlunilu angalasinnaaneq siusinnerungaatsiartukkut pisinnaalerpoq. Maannamut tamanna ukiumi ataatsimi sulereernermi pisinnaatitaaffiulertar­poq. Isumaqatigiissutinili nutaassani tamanna allanngortinneqassaaq qaammatini pinga­suni sulereernermi pisinnaanngorlugu.

Ilinniarsimasut innuttaasunillu qanimut sullissisut immikkut maluginiarlugit

Isumaqatigiissutit nutarterneqarneranni SIK-p isumaqatigiissutai malillugit sulisuusut ta­mar­mik tunngaviusumik akissarsiaasigut pitsanngorsaavigineqarput.

Isumaqatigiinniarnernili illuatungeriit inunnut qanimut sullissisunik ilinniarsimasunillu immik­kut ukkataqarusussimapput, taakku akissarsiatigut malunnarnerusumik takussutissikkusullugit.

Taakku soorlu tassaapput:

• Nunaqarfinni peqqinnissaqarfimmi sulisut.
• Isumaginninnermi ikiortit.
• Anaanarsiat.
• Terminalini sulisut.

Soraarnerussutisiassanik katersinermi akiliutit procentilersuutaat taamaalilluni qaffanneqarput 11,5 procentinit 11,66 procentinut.

Piginnaasanik qaffassaaneq

SIK-p pisortanilu sulisitsisut akornanni aamma isumaqatigiissutigineqarpoq, piginnaasat qaffassarneqarnissaannut periarfissat qulakkeerneqassasut, taamaalillutik ilinniagaqarsimanngitsut amerlanerit ilinniagaqarsimasutut atorfeqalerniassammata aamma/imaluunniit akissarsiaminnut naleqquttunik tapeqartinneqalerniassammata, SIK-mit oqaatigineqarpoq.

Tassa piginnaasat qaffassarnissaannut kajumissaarisoqassaaq, taamalu ilisimasat piginnaasallu sulinikkut pigilersimasat (realkompetence) ineriartorteqqinneqarlutillu pappialakkut isertitatigullu malugusuutigineqarsinnaalertariaqarlutik.