Sermersuup aakkiartornera sukkatsikkaluttuinnarpoq
Kalaallit Nunaanni sermersuaq, ukiut 15-it matuma siornarnit sisamariaammik sukkanerulluni aakkiartorpoq. Misissuinermi, DTU Spacep peqataaffigisimasaani, tamanna paasinarsivoq.
Silaannarsuarmiit uuttortaanerit Kalaallit Nunaatalu naqqani uuttuinerit uppernarsarpaat Kalaallit Nunaanni sermersuaq sukkasuumik allanngoriartortoq. DTU Space nittartakkamini taama allappoq.
2003-mi sermeq ukiumut 111 km3 peertartoq, ukiulli qulit qaangiummata sisamariaatinngungajassimavoq, tassa sermeq ukiumut 428 km3 peertarami. Tamannalu annertoorujussuuvoq – tassami 1 km3 tassaavoq sermeq 1x1x1 kilometerisut uuttorneqartartoq. Sermiminersuillu taama atsigisut 100-niit 400-t tungannut ukiut tamaasa aattarput, nunarsuullu imaanut pisarlutik.
Kalaallit Nunaanni sermersuaq avannaata-kitaani kujataata-kangianilu kisimi siornatigut aakkiartortarsimavoq. Sermersuaq iigartartoq taakkunani sukkanerusumik aakkiartulertarpoq, silaannaq kissanneruleraangat. Misissuinerulli kingulliup takutippaa Kalaallit Nunaata kujataata-kitaani sermeq sukkasuumik aamma aakkiartulersartoq, naak iigartartumik sermeqanngikkaluartumi. Silaannaq tamassumunnga pissutaavoq.
- Annertupput, sermersuullu aannerani allanngoriartupallanneq tupaallannarluni. Kalaallit Nunaanni avannaata-kitaani kujataata-kangianilu aakkiartortartut nalunngeriikkatta saniatigut Kalaallit Nunaanni kujataata-kitaani sermeq aamma aakkiartulersimavoq. Tamanna tupaallannarpoq, nunarsuarmilu immat qaffakkiartornerinut tamanna pisooqataangaatsiassagunarluni, DTU Spacemi professori, Shfaqat Abbas Khan, misissuinermi annertuumik misissueqataasimasoq, atuagassiami PNAS-imi saqqummiussami oqarpoq.
Misissuinerup inerniliussaraa Issittumi avannarlermi silap kiatsikkiartornerata kingunerisaanik sermersuaq piffissap ilaani sukkanerusumik aakkiartortassasoq. Kalaallit Nunaanni kujataata-kitaani allanngortoqarnerussalluni.
Sermersuaq allanngoriartornernut sukkasuumik qisuariartarpoq
Ilisimatusartut suliaasa takutippaat sermersuaq silaannaap immallu kiassusaata allanngulerneranut, anorimut kiannerulernermullu, sunnertipallattartoq.
2003-miit 2013 qiterpaarnerata nalaani sermersuaq ukiut tamaasa sukkasuumik aakkiartortarpoq. 2013-illi qiterpaarnerani tamanna allanngorpoq. Aakkiartorneq unikaallappoq, qaammatillu tullii aqqaneq-marluk 18-illu akornanni, sermersuaq aanngingajalluni. Sermersuaq kingorna sukkanerusumik aakkiartoqqilerpoq.
- Silap pissusiata allanngoriartornerata kingunerisaanik silaannaq allanngoraangat, tupaallannarluinnartumik sermersuaq allanngupallattarpoq. Tamanna qaammatialunni pisinnaavoq, silaannaq imarlu kiannerulerpat nillernerulerpalluunniit, aakkiartorneq sukkatsissinnaavoq kingaallalluniluunniit. Silaannaq maanna kiatsikkaluttuinnalermat, aakkiartorneq ingerlaannaq sukkatseqqissaaq, Shfaqat Abbas Khan oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni sermersuarmi iigartartoqarfiit nalinginnaasumik aakkiartortuupput. Nunap iluani kianneruleriartorneq, immallu kissarnerusup sermersuarmut iigartarfinnut apuuttalernera tamassumunnga pissutaapput. Kalaallit Nunaanni kujataata-kitaani silaannaq kiannerusoq pissutaalluni aakkiartortoqarpoq.
Pissutit assigiinngitsut silaannarmut sunniipput
Kalaallit Nunaat Issittorlu avannarleq Nordatlantiske oscillationimik (NAO) taaneqartartumik sunnerneqartarpoq, taassuma silaannaq ukiumiit ukiumut allanngorartittarpaa naqitsinertuffeqalernerunerup naqitsinertuffikinnerulernerullu kingunerisaanik. Silap pissusiatalu kiatsikkiartornerata, NAO-p kingunerisaanik kiannerulerneq nalaaraangassuk, taava sukkanerusumik kissattoqartarpoq.
- Ukiuni makkunani sermersuup sukkanerusumik aakkiartornera pissuteqarpoq NAO-p kissatsitsiartornerata nunarsuup aalaakkaasumik kiatsikkiartornera nalaaramiuk. Ukiut 30-t matuma siorna taakku sunniutai taama sakkortutigisimanngillat, allaat sukkanerusumik aakkiartortitsilerlutik. Ukioq 2000 missaani sermersuaq portunerpaaffissaminiilerpoq, maannalu 1950-it 2000-illu akornannit sanilliullugu, sukkanerujussuarmik aakkiartulerluni, Ohio State Universitymi professori, Michael Belvis, misissuinermi allattuusimasoq oqarpoq.
Misissuineq nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnikkut ingerlanneqartoq, Ohio State Universitymit siulersorneqarpoq, tassanilu DTU Space annertuumik tunniussaqarluni.
Misissuinermi NASA-p silaannarsuarmi silap pissusianik assiliisartui GRACE-t aammalu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni 57-iusuni GPS-it, GNET-nik taaneqartartut, atorneqarput. GRACE-t silaannarsuarmit sermersuup isikkuanik assinik takutitsipput, GNET-llu Kalaallit Nunaanni nunap kissassusaanik uuttuisuullutik.