Savalimmiut USA-p ikiorsiiniarneranut naaggaarsimasoq
USA coronap ajornartorsiortitsinerani Savalimmiunut ikiuussinnaalluni neqerooruteqarsimavoq. SF-imi Savalimmiunut tunngatillugu oqaaseqartartup Karsten Høngep USA corona utoqqatsissutiliullugu sakkutuulersornermik annertusaaniarnerarpaa. Savalimmiuni politkkerit naalagaaffimmit pissaanilissuarmit tatineqarnertik isumagisinnaallugu oqarput.
Martsip qaammataata qiteqqunnerani Savalimmiuni coronamik tunillatsissimasut amerlimmata, nunanut allanut naalakkersuisoq Jenis av Rana, Miðflokkurin, Amerikamiut Københavnimi aallartitaqarfianit sianerfigineqarsimavoq.
Amerikamiut aallartitaatta Carla Sandsip Savalimmiuni qanoq inissisimasoqarnera ernummatigisimavaa.
- USA arlaatigut ikiuussinnaanersoq aperivoq.
Carla Sandsilli USA qanoq ikiuussinnaanersoq itisilerlugu oqaatiginngilaa.
- Oqarfigivara, ajornartorsiulissagutta neqeroorutaa akueriumaarlugu, pisariaqalissappallu oqaloqatigeeeqqikkumaarluta, naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.
Tunillatsissimasut amerlasimapput, ilaatigut pissutigalugu Savalimmiuni inuppassuarnik misissuisoqarsimanera, tamatumalu malitsigisaanik napparsimmaveqarfik aatsaat taamak tatineqarsimatigaluni. Tuniluuttoqarnera killilersimaarneqarsimavoq nakkutigineqarsinnaasimallunilu. Savalimmiut avataanit ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisimanngilaq.
Pasinapiluttumik pissaanermik atuiniarneq
Carla Sands Kalaallit Nunaanni oqartussanut aamma piffissami kingullermi saaffiginnissimavoq, kalaallillu ikiorsiissutissanut 83 millioner koruuniusunut akuersaarsimapput.
Tamanna danskit politikkeriisa akornanni oqallinnermik pilersitsisimavoq. Karsten Høngep SF-imeersup, Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu tunngatillugit oqaaseqartartup amerikamiut Savalimmiunut ikiorsiiniarnerat iluarivallaanngilaa.
- Carla Sands aningaasaateqarfimmit aningaasanik agguaaginnartussamik aallartitaanngilaq. Naalagaaffimmit pissaanilissuarmit akuliukkusuttumit aallartitaavoq, Karsten Hønge oqarpoq.
Tapersersuisuusaartoq
Karsten Hønge isumaqarpoq, USA tapersersuisuusaartoq.
- Tamakku tamarmik isertortumik iliuusaapput, tassa amerikamiut Kalaallit Nunaanni Savalimiunilu innuttaasunut politikkerinullu "kusanartumik oqalullutik" sunniuteqarneruniarnertik kingusinnerusukkut akuersaartinniarsarivaat, Karsten Hønge oqarpoq.
Taanna isumaqarpoq, Savalimmiuni politikkerit taamatut saaffiginnittoqarnera namminneerlutik isumagisinnaangaat. Folketinngimimi politikkerit Danmarkimi tusagassiorfinnut oqaatiginikuuaat, Carla Sands ministeriunermut saaffiginnittariaqarsimagaluartoq, tamannami nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngassuteqarmat.
Karsten Høngep apeqqutaatippallaanngilaa, Carla Sands sianeraangat kina oqarasuaammik tigusisuunersoq, USA-lli suniarnerminik erseqqissumik nalunaaruteqannginnera puffaammissutigaa.
- Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni sakkutuulersornerunissaq kissaatigineqarpat, tamanna oqaatiginearli, tamanna isummerfigissavarput, asuli isertortumik piunnaarlutik, soorlu Carla Sands amerikamiullu taamaaliortut, Karsten Hønge naggasiivoq.
Savalimmiormiut susassaqarfiat
Nunanut allanut ministerip Jeppe Kofodip (S) eqqumiiginartinngilaa, USA-p aallartitaata Savalimmiunilu oqartussat coronamik ajornartorsiornermi oqaloqatigiinnerat.
- Savalimmiormiut allat, matumani qanimut iligisatta, misilittagaannik paarlaasseqateqarnerat pissusissamisuuginnarpoq, Jeppe Kofod oqarpoq.
Taassuma aamma oqaatigaa, naalagaaffeqatigiit ilaasa allat akisussaaffii pillugit aallartitat tamarmik oqartussat sinniisaannik oqaloqateqarsinnaasut.
- Assersuutigalugu peqqinnissamut tunngassuteqartut tassani pineqarput. Nunanit allanit aallartitat Savalimmiunilu naalakkersuisut ataatsimeeqatigiikkaangamik oqaloqatigiikkaangamillu taamatut ittunik oqaloqatigiissuteqartarnerat nalinginnaasuuvoq, Jeppe Kofod oqarpoq.
Ajunngitsumik siunertaqarluni sianertoq
Jenis av Ranap Danmarkimi nunanut allanut ministerimit taperserneqarnini nuannaarutigaa.
Nunanut allanut naalakkersuisup Carla Sands Savalimmiunut saaffiginninnermini ajortumik siunertaqarneranik pasillerusunngilaa.
- Immaqa arlaat oqassaaq uppertikkuminartuusunga. Ukiunili 37-ni nakorsaasimaninni inuit siunertaqarnerat takusinnaasalersimavara. Pisumi matumani, ajunngitsumik siunertaqarluni sianersimasoq isumaqarpunga. Sianerpoq takusinnaasimagamiuk piffissami pineqartumi kisitsisit qaffasissupilussuusut, aperivorlu ikiorneqarnissamik pisariqartitsinersugut, Jenis av Rana oqarpoq.
Savalimmiormiut pissutsit nalunnginneruaat
illuatungiuttut partiianni, Tjóðveldi/Republikanerne, siulittaasoq Høgni Hoydal, nunanut allanut ataatsimiititaliami ilaasortaavoq. Taanna oqarpoq, amerikamiut aallartitaata sianernermini allanik siunertaqarsinnaanera imaaliinnarlugu tunuartinneqassanngitsoq.
Nuannaarutiginerarpaali Københavnimut pinnani toqqaannartumik Tórshavnimut sianersimanera.
- Naalagaaffiit pissaanilissuit soqutigisatik pillugit saqqummiussineranni, Savalimmiunut suna pitsaanerpaanersoq aalajangiiffigissalllugu uangut nalunnginnerpaavarput. Naalagaaffiit pissaanilissuit soqutiginninnerat siunissamik annerulertussaavoq. Taamaammat Savalimmiuni innuttaasut aalajangiisussaapput, danskit politikkerii pinnatik.
Brandur Sandoy - naalakkersuisoqatigiit partiianneersoq, Fólkaflokkurin, nunanullu allanut ataatsimiititaliami ilaasortaq - USA-p pisumi matumani Savalimmiunut saaffiginnissimanera ernumaginnilaa. Danskit politikkeriisa annilaangagissanngilaat, Savalimmiuni politikkerit naalagaaffiit pissaanilissuit matukkut kasuttornerannik isumaginnissinnanerat.
- Soorunami USA neqerooruteqarnermini anguniagaqarpoq, eqqaammassavarpulli kikkut qanimut suleqatigisarnerlutigit. Kitaamiut qanimut suleqatigaavut, taakkununngalu ilaavugut. Isumaqarpunga danskit politikkeriisa Savalimmiuni politikkerit uppertikkuminarpallaartutut isigissanngikkaat. Takutereernikuuarput, nunanut allanut tunngasutigut politikkitsinnik nammineq ingerlatsisinnaalluta, Brandur Sandoy oqarpoq.
Amerikamiut aallartitaat Carla Sands oqaaseqartinniarneqaraluarnera iluatsinngitsoorsimavoq.