Sapaatip akunneranut inuit 600-it tikissinnaanerat ammaanneqarpoq
Nunamut isernissamut akuersissumik pissarsiniaqqaarani Danmarkimut Danmarkimiillu angalanissamut Air Greenlandip nittartagaatigut bilitsimik pisisoqaqqissinnaanngorpoq. Maajip pingajuat aallarnerfigalugu nunamut tikinniarluni qinnuteqarnissamut piumasaqaat atorunnaarsinneqassaaq.
Oqartussaasunik immikkut timmisartuussisarneq unitsinneqassaaq, sapaatillu akunnerani tullermi Københavnip Kangerlusuullu akornanni marlunngornikkut, sisamanngornikkut tallimanngornikkullu timmisartoq angalaqqittalissaaq.
Namminersorlutilli Oqartussat ilaasut nunamut tikissinnaasut suli killilersorlugit aalajangersimapput, sapaatip akunneranut 600-t tikissinnaatitaassasut.
Islandimut angalasinnaaneq suli ammaaffigineqassanngilaq.
Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Kiista Fencker marlunngormat tusagassiortunik katersortitsinermi taamatut ilisimatitsivoq.
Naalakkersuisut Siulittaasuta Múte B. Egedep Kiista Fenckerillu erseqqissaassutigaat, pisumi matumani allannguinerit nangaanartortaqartut.
- Mittarisassanik sakkukilliliinitsinnut tunngaviuvoq pisunik isumaginnissinnaanerput. Tikittut coronamik tunillatissimasut amerliartussappata, killilersuutivut allanngorteqqissinnaavagut, Múte B. Egede oqarpoq.
Pissutsit nalinginnaasunngoqqinnissaannnut isumalluarnartoqartoq
Mattusimanissamut ullullu tallimat qaangiunneranni misissorteqqittarnissamut malittarisassat atuutiinnassapput. Aamma nunaqarfinnut illoqarfinnullu mikinernut ingerlaqqitsinnani, misissorteqqinnissap tungaanut ulluni tallimani illoqarfinniittarnissamut malittarisassat atuutiinnassapput.
Naalakkersuisunit neriuutigineqarpoq, akiuussutissalersuinerit ajunngitsumik ingerlaannassappata aamma Danmarkimi tuniluunnerup nakkutigineqarnera ajunngitsumik ingerlaannassappat, aggustusip septembarilluunniit qaammataani killilersuutitaqanngitsumik inuiaqatigiinni nalinginnaasumik ingerlalertoqarsinnaassasoq. Nalunngisatsitulli nalinginnaasumik ingerlalertoqassanntisoq, Múte B. Egede erseqqissaavoq.
- Coronaqanngikkallarmat inuuneq atorunnaarnikuuvoq. Nunarput ammarnerungutsigu inuunerput ingerlatiinnassavarput immitsinnut qanillinaveersaarluta assatsigullu eqqiluisaarluta. Piviusoq nutaajuvoq atuinnangassarput, taanna oqarpoq.
Nalunaarutit nutaat maajip 31-ata tungaanut atuutissapput. Tamtuma kingorna pissutsit nalilersoqqinneqassallutik.
Akiuussutissalersuineq
Nunatsinni Nakorsaanerup Henrik L. Hansenip ilisimatitsissutigaa, maannakkorpiaq naatsorsuutigineqartoq nunami tamarmi innuttaasut aggustusip qaammataani akiuussutissalersorneqareersimassasut, Danmarkimiilli tunniussuinerit apeqqutaassasut, taanna oqarpoq.
Tulliani akiuussutissalersuisoqassaaq Tasiilami najugaqarfinnilu Ilulissat avannaata tungaaniittuni.
Akiuussutissat amerlasuut piffissami aggersumi Danmarkimit tikissasut naatsorsuutigineqarpoq, taamaalilluta sapaatip akunneranut amerlanerusunik akiuussutissalersuisalissaagut, Henrik L. Hansen ilisimatitsivoq.
Taassuma oqaatigaa, nunami sumiiffinni assigiinngitsuni akiuussutissalertinnissamut neqeroorut assigiinngitsupilussuarmik tiguneqartartoq, nunallu ammaqqinneqarnissaanut sapinngisamik amerlanerpaat akiuussutissalertinneqarnissaat pisariaqartoq.
Akiuussutissalertissimanermut uppernarsaat
Akiuussutissalertissimanermut uppernarsaat passi sulissutigineqarpoq. Siunertaavoq passip mobiltelefonikkut toqqaannartumik takutinneqarsinnaanissaa. Nunami maani taana ajornanngitsumik atuleriaannaavoq, tamatumunngali atatillugu inatsisitigut suli aporfissaqarpoq, Nunatsinni Nakorsaaneq ilisimatitsivoq.
- Inummut paasissutissanik Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut nuussiniarneq killeqarpoq, tamanna Danmarkimit suli paasilluarneqanngilaq, Henrik L. Hansen oqarpoq.