Sakkutuut naalagaat: Qalasersualerngusaanneq nunat pingaarniutigiinnarpaat

Imaq nillertorujussuaq meterinik arlalinnik issussusilimmik sikulik qupparujussuarnik quppalik 40 meterillu angullugit portussusilinnik inguneqartarsinnaasoq.

Naalliunnermik nuannarisaqanngikkaanni Qalasersuaq najugaqarfissatut toqqarneqarunanngilaq. Qalasersuup eqqaata ilarujussua suli ilisimasassarsiorfigineqarsimanngilaq. Qalasersuarlu annertoorujussuarmik uuliaqaraluarat gas-eqaraluarpalluunniit iluanaarutaasinnaanerat qularnartoqarpoq.

Ajornakusoortoq akisullunilu

Ilaatigut pissutigalugu aatsitassanik piiaaneq assartornerallu ajornakusoorlunilu akisussaqimmat, ilaatigullu pissutigalugu tamaani aatsitassanik piiaasoqalissagaluarpat tamanna siusinnerpaamik ukiut 20-t qaangiuppata pisinnaammat. Eqqoriaanerpassuillu takutippaat taamanikkussamut uuliap gas-illu akii iluanaarutaanerugunanngitsut, pissutigalugu nukissat ataavartut atorneqarnerat siuariartorsimassammat.

Allisarniartut

Taamaakkaluartoq Canadap, Ruslandip Danmarkillu nammineq Kalaallillu Nunaat sinnerlugu millionerpassuit atorsimavaat tamassuminnga piginnittuunertik Naalagaaffiit Peqatigiinnut uppernarsarniarlugu.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu Det Arktiske Oceanimi immap naqqa 985.000 kvadratkilometerisut annertutigisoq piumasaraat – tassa Qalasersuaq napillugu Ruslandip imaani killeqarfia angullugu.

Nunap toqqavianik piumasaqarnissamut – aammalu piginnittuuniunnermut – koruunit millionerpassuit atorneqarsimanerat Nils Wangip, kontreadmiralip Danmarkimilu Forsvarsakademiet-ip pisortaata tupigusuutigaa.

Kiap juullip inua pigaa?

– Naalagaaffiit pingaarniuteqarnerat pineqarpoq, kiallu usorsitsaarutigisinnaaneraa juullip inua qallunaat russilluunniit pigineraat, Københavns Universitetimi Udenrigspolitiske Selskabimit aaqqissuunneqartumik Taksøep nalunaarusiaani Issittumik samminninnissaq saqqummiunneqarmat kontreadmiral uissuumminartumik oqarpoq.

Nils Wang Taksøep nalunaarusiaanik allaqataasimavoq, Qalasersuarmillu piginnittuuniunneq apeqquserlugu, tassa tamassuma pigineqarnerani naleqassusia qularnartoqarsinnaammat.

Politikkikkut nalunaajaat nalilik

Peter Taksøep, ambassadørip Danmarkillu nunanut allanut tunngasunut isumannaatsuunermullu politikkimi immikkut siunnersortaata, kontreadmiral isumaqatiginngilaa. Taassuma erseqqissarpaa tamassuma politikkikkut nalunaajaatitut pingaaruteqassusia aammalu Nato-mut atatillugu naleqassusia.

– Puigorneqassanngilaq Qalasersuaq Danmarkimut Kalaallillu Nunaannut ilanngunneqassagaluarpat taava uagut aalajangersinnaavarput tamaani qanoq pisoqassanersoq. Taamatut oqartussaaffeqarneq pingaaruteqangaatsiarpoq. Puigorneqassanngilaq Rusland issittumi pissaanilissuartut imminut isigimmat, qanorlu iliuuseqarsinnaanerat siulittuutigiuminaappoq. Taamaattumik sunniuteqarnerat sapinngisamik annertunerpaamik killilersimatinniaraanni Qalasersuaq soqutigisassaavoq, Peter Taksøe isumaqarpoq.

Ersisaarinani

Sakkutuut siooranartut nalinginnaasumik qaqutiguinnaq oqaluuseriniartarpaat – pingaartumik piffinni sipaarniarfiusuni. Taamaattumik tamatumunnga atatillugu maluginiagassaavoq Forsvarsakademiet-ip pisortaata Issittumi sorsuttoqalersinnaaneranik aaqqiagiinngitsoqalersinnaaneranillu ersisaarinerit ukiuni arlalinni pakkersimaarniarsimagai.

Nalunaajaat tamanna aamma nangeqqippaa, Taksøep nalunaarusiaani Issittumik samminninnissaq Udenrigspolitiske Selskabimi oqaluuserineqarmat.

– Pinngortitap pisuussutai sumiiffiillu aatsitassaqarfiit Issittumi killeqarfitsigut agguataarneqareerlutillu atuutereerput. Taamaattumik tamatumani assortuussutissaqanngilaq, Nils Wang erseqqissaavoq.

Eqqissisimaqqusivoq

Taassuma aamma tikkuarpaa Rusland issittumi taamaallaat pissaanilissuartut atasinnaasoq nuna akuerineqaruni, ilisimasaqaruni atortussaqarunilu nunanit allaneersunik. Taamaattumik Issittumi eqqissisimasoqaannarnissaa nammineq aamma soqutigisaraa.

– Issittumili aaqqiagiinngitsoqalersinnaasoq tunuartinnianngilara. Taamaattoqassappalli tassaassaaq ´allanit tunngavilik´, nunarsuarmi sumiiffinni allani aaqqiagiinngitsoqarnera pissutigalugu. Assersuutigalugu Ukrainemi aaqqiagiinngitsoqarnera imaluunniit Sydkinesiske Havimi aaqqiagiinngitsoqarnera pissutigalugu, Nils Wang naliliivoq.

Europami nuna pingaaruteqanngitsoq

Nils Wang isumaqarpoq isumannaatsuunikkut politikkimi ulorianaateqarnerpaaq tassaasoq Naalagaaffeqatigiit atasinnaanersut, Danmarkilu tamassuma attatiinnarnissaanut naammattumik silatussuseqarnersoq.

– Taamaanngippat imaassinnaavoq Kalaallit Nunaat Savalimmiullu maleruutiinnartunngortinneqassapput, Danmarkilu eureopami nunatut pingaaruteqanngitsutut isigineqalissaaq, Forsvarsakademiet-ip pisortaa naliliivoq, taassumalu erseqqissarpaa Kalaallit Nunaat allanit tiguarneqarnissaminut ernumassutissaqanngitsoq.

– Taamaattoqassappat Issittumi Sakkutooqarfiup iluuserisinnaasaa pitsaanerpaaq tassaassaaq ukiuunerani puigornissaat, aasakkullu aariarlugit illerfimmut utertillugit, taanna oqarpoq.

Sinerissamik nakkutilliisunut aningaasat amerlanerusut

Nils Wang aalajangiissaguni taarsiullugu aningaasat amerlanerusut sinerissamik nakkutilliinermut upalungaarsimanermullu atorneqassapput. Nalunaajaat tamanna Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortap Aleqa Hammondip sakkortuumik tapersernikuusimavaa.

Qaammammi kingullermi isumaliutissiissutikkut allaat Danmarki pisuutippaa pisussaaffimminik sumiginnaasutut. Taassuma tikkuarpaa Tunumi Avannaanilu upalungaarsimasoqannginnera. Kalaallinik innuttaasunik sumiginnaaneruvoq, naalagaaffeqatigiinnilu innuttaasunut Danmarkimi najugaqartunut sanilliullugu, erserissumik assigiinngisitsinerulluni, Aleqa Hammond isumaliutissiissummi allappoq, ilanngullugulu allalluni Rigsrivisionip 2012-imili qissaarnartumik akisussaaffimmik isornartorsiuigaluartoq siuariartornissat suli amigaatigineqartut.