Sakkutuumut toqutaasumut anaanaq: Ernimma toquneranut pineqaatissiissut sakkukippallaaqaaq
Kalaallimik sakkutuumik Inuk Larsenimik aporsilluni toqutsisup tigusaanissaanut sapaatip akunnera ingerlasimavoq. Ukioq ilivitsoq nalorninartorsiortoqareersoq kiisami pineqaatissiisoqarpoq. Biilimik ingerlatsisoq qaammatini pingasuni pinngitsoorani paarnaarussassanngortinneqarpoq 3.000 koruuninillu akiligassinneqarluni.
Siorna oktobarip arfineq-aappaanni 22-nik ukiullip kalaalip sakkutuup Inuk Larsenip biilertumit aportilluni toquneranit ukioq ataaseq qaangiuppoq, Midtjylandimi Karup timmisartoqarfiata eqqaani inuinnaat aqqutaatigut ikaartilluni biilertumut aportippoq, biilertorlu qimaalluni.
Midt- og Vestjyllandimi Politiit sapaatip akunnerani misissuilluareerlutik aporsilluni qimaasimasoq tigusaraat - taamanikkut tigusaasoq angutaavoq 71-inik ukiulik.
Tamanna pivoq, Inuk Larsen qanigisaasa ilaatigullu anaanaata Mina Larsenip isumagisasat tamaasa isumaginiarlugit Danmarkimiinneranni. Mina Larsen oqaluttuarpoq, aqagumut Kalaallit Nunaannukartussaallutik biilerluni qimaasimasoq tigusarineqarsimasoq:
- Tupaallannarpoq tusarlugu Aataatut utoqqaatigisuusoq, Mina Larsen tigusarinnittoqarsimaneranik eqqissiallassimasoq oqarpoq.
Biilinik ingerlatsisup nassuiaataa
71-inik ukiullip politiinut nassuiaatigisimavaa, isumaqarsimalluni oqinninnguamik apuisimalluni, uumasumillu toqutsissutaasinnaasumik biilimiittuuteqannginnami ingerlaqqiinnarsimalluni. Taamatulli nassuiaateqarnera Mina Larsenip upperinngilaa:
- Nassuiaataa tusarakku nilliarujussuarusuummeraluarpunga. Ajamma anersaartulaarniassangama silammukaqatigisariaqarsimavaanga. Inuunera sequmivippoq. Pisimasumut ilumuunngilaq. Ikilerpaatigut nassuerutiginnikkumananilu.
- Misigivunga aporsisoq taamatut assingusumik siusinnerusukkut iliorsimasoq. Ingerlaqqiinnarpoq susoqarsimanngitsutullu pissuseqarluni. Biili toqqorsimavaa aporsisimaninilu aamma biilip ajoqusersimanera pillugit nalunaaruteqarani. Sooq unneqarilluni pinngila, aporsisimaninilu nalunaarutigalugu? Aporsisoqarsimanera Danmarkimiinnitsinni tusagassiorfitsigut, fjernsynikkut sammineqarluarpoq. Kialluunniit susoqarsimanersoq maluginngitsoorsinnaanngilaa, biili sorliunersoq naluneqarnaviarani. Sooruna unneqqarissumik pinngitsoq? Ikilerujussuarpaatigut. Eqqarsaatigisimavara, siusinnerusukkut assingusumik nalaataqarsimavoq, taamaammallu ajornanngitsumik tamatumannga aniguisinnaalluni eqqarsarsimassasoq.
- Taamatut pissusilersorneq akuerisinnaanngilluinnarpara. Angut inutsialannguaq qimaannarlugu ingerlaqqissimavoq. Sukkulluunniit akisussaaffimmik tigusinngivippot. Politiinit apersorneqarami oqinninnguamik aporsisimasoraluni oqaatigaa. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq.
Pineqaatissiissut sakkukippallaartoq
Septembarip aappaani aporseriarluni qimaasimasoq 72-inik ukiulik qaammatini pingasuni parnaarussassanngorlu 3.000 koruuninillu akiliisussanngorlugu pineqaatissinneqarpoq, kiisalu ukiup aappaa avillugu biilersinnaanermut allagartaarneqarluni. Ritzau naapertorlugu eqqartuussiviup pineqaatissiissuteqarnermini pingaartissimavaa, angutip ajutoorfimmiit qimaasimanera, aamma inuinnaat ikaartafianni qaammaqquteqarluartumi inummik aporsilluni ilisimasariaqaraa, tassalu oqinninnguamik aporsisimanani.
Mina Larsen isumaqarpoq pineqaatissiissut sakkukippallaartoq:
- Qaammatit pingasut! Taamatulluunniit oqaannarluni annernarpoq. Angutip inuusuttup inuuneranik naleqartumik iliuuseqarneranut pineqaatissiissutaa sakkukippallaaqaaq. Pisimasuik ullorpassuarni uagutsinnut isertuuppaa. Ullorpassuarni politiinit takuneqarumanani toqqoqqavoq. Politiillu takkummata, oqinninnguamik aporsinnarsimasorivoq. Pineqaatissiissut sakkukippallaarujussuaqaaq.
- Qaammatini amerlanerusuni pineqaatississimasussaangaluarpoq. Minnerpaamik qaammatini arfinilinni qulingiluaniluunniit. Iliuusaami inuunermik naleqarpoq.
Unnerluussisup Flemming Hotherip Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsissutigaa, 72-inik ukiullip ulluni 14-ini eqqarsareerluni pineqaatissiissut akuerisimagaa, taamalu suliaq politiinit naammassineqarsimasoq.