Sakkutooqarfiusimasoq katersugaasivinngortinneqarsinnaavoq

Uulianut nappartat manngertornersimasut 25.000-t Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni Ikkatteq Bluie East 2-mit peerneqareerput. 2019-imi Danmarkip Nunattalu akornanni isumaqatigiissuteqartoqarnerata kingorna saliinermut atatillugu tamanna pivoq.

Nappartat 20.000-t missaanniittut qimatallu allarpassuit suli sakkutooqarfiusimasumiipput, taakkulu immaqa aamma uninngatiinnarneqarsinnaapput.

- Kommunip tungaanit nunaannarmi katersugaasivittut paarerusupparput – takornarissat alakkarsinnaasaannik peqarniassagatta, Frank Rasmussen, Kommuneqarfik Sermersuumi ingerlatsinermut avatangiisinullu pisortaq, Sermitsiaq.AG-mut taama oqarpoq.

Kommuni saliinerni pingaarutilimmik inissisimasimavoq, maannakkullu kommunimut pilersaarummut tapiliussami tusarniaassuteqarluni, tassani annertuumik allaaserisamik suliarinnittoqarpoq, sakkutooqarfiup maanna qanoq inneranik nassuiaasoq, taamatullu savimernit manngertornersimasut sinneruttut atatiinnarnissaat sooq isumassarsiatsialaasinnaanersoq.

Ilaatigut nappartat manngertornernikut pineqarput, najugaqartunit ’amerikamiut naasuinik’ oqaatigineqartartut.

Kommunimut pilersaarummut nutaamut sakkutooqarfiusimasup ilaata attanneqarnissaa siunertaavoq, aammalu sumiiffimmi suliniutinut nutaanut periarfissanik pilersitsinissaq. Suliniutit ’sumiiffiup oqaluttuassartaanik ingerlatitsissapput, sumiiffiullu pilerinassusaanik qaffassaasut kiisalu tikeraartunut angallavigissallugu isumannaannerulersitsisut’.

Ikkatteq 1942-p aamma 1947-p akornanni sakkutooqartoq, Ikkatteq Tunup oqaluttuarisaanerani Amerikamiut sakkutuuisa najorsimaneranut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartoq, soorluttaaq Kalaallit Nunaata Sorsunnersuit Aappaanni Europamik iligiit illersuineranni pingaaruteqarluinnarsimasoq, kommuni aallaqqaasiummini allappoq.

- Amerikamiut sakkutuuisa Kalaallit Nunaanniissimanerat aamma kalaallit inuiaqatigiivinut sunniuteqarsimasupilussuupput taamaalillunilu kalaallit oqaluttuarisaanerannut nutaaliaasumut ilaalluinnarluni, soorluttaaq Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni politikikkut nutaaliaasutut aamma ilaalluni, kommuni allappoq.

Frank Rasmussenip suliniutip saliinertut aallartittup taamatut ineriartorsimanera nuannaarutigaa.

- Suliniut kusanarluinnartuuvoq. Sakkutooqarfik siornatigut qaartartunik suli qaarneqanngitsunik mingutsitsinermillu peqarnermini ajornartorsiutaavoq. Maanna qanoq annertussusaa misissorneqarpoq, ajornartorsiutillu iluarsaanneqarlutik. Nunaannarmilu katersugaasivinngorsinnaagunarpoq, Frank Rasmussen oqarpoq.

Attanneqarnissaalu najugaqartunit taperserneqarpoq. Tasiilami najukkami ataatsimiititaliaq 2019-imili innuttaasunut ataatsimiititsivoq, kommunip nalunaarutaa naapertorlugu sakkutooqarfiup ilaata attanneqarnissaa najugaqartut kissaatigaat.

Angalaarfigalugu ulorianaatsuinnaanngitsoq
Sakkutooqarfik 123 hektar missaaniippoq, sineriallu atuarlugu 1,2 kilometerisut takissusilimmik mittarfeqarluni.

Maannamut sakkutooqarfiup salinneqarneranut 6 millionit koruunit missaanniittut atorneqarsimasut, Frank Rasmussen oqaluttuarpoq, saliinerullu naammassinnginnerani aningaasat taama amerlatigisut missaat atorneqassasut ilimagaa, aammalu assersuutigalugu asbest, pcp uuliamillu mingutsitsineq suliarineqarsimasut.

Tamatuma saniatigut aningaasat ikinnerusut atorlugit sumiiffik takornarianut najugaqartunullu angallaffigiuminarsarneranut atorneqassapput.

- Tassani angalaarneq ulorianaatsuinnaanngilaq. Putut aamma saviminermik sanaat aserulersut isumannaallisaqqaarusuppagut, Frank Rasmussen oqaluttuarpoq.

Coronap suliniut akornusissanngippagu, suliniut tamarmi aappaagu piareersinnaassasoq Frank Rasmussenip naatsorsuutigaa.